Ja kolmas sille, mistä kaikki lähti

Tällä viikolla Pannariblogissa vietetään hyvän mielen viikkoa, jolloin jokaisena päivänä perjantaihin saakka postaan jostain, mikä mua ilahduttaa, mieltäni lämmittää tai sisintäni koskettaa. Otetaan hetki kaikille niille asioille, jotka tekevät elämästä ihanaa ♥

Mä eilen vähän vihjailinkin, että tänään on hyvin erityinen päivä, jolle halusin omistaa ihan oman postauksensa. Nimittäin kaksikymmentä vuotta sitten tänä päivänä, 1.11.1997, Nightwish, mun kaikkien aikojen ehdoton lempibändini, julkaisi Angels Fall First -debyyttialbuminsa.

Kellekään mut tuntevalle tai mun blogia vähän pidempään seuranneelle mun Nightwish-fanius ei tule yllätyksenä. Tuo bändi on kulkenut mun matkassa pitkään, muistan katselleeni livetaltiointeja VHS:ltä lapsuudenkodissani iskän kanssa ennen kuin olin vielä edes koulussa. Lempibändiksi Nightwish oli nimetty myös mun tokan luokan ystäväkirjassa, tosin kahdeksanvuotiaan uudelleen määrittämällä nimellä "Nighwish". Kirjoitin hyvin syvälle menevän (ja pitkän) täysin Nightwishille omistetun postauksen tänne blogiin viime joulukuussa (jossa muun muassa käyn läpi muistoja vuosien varrelta sekä kerron jokaisen levyn lempikappaleeni!). Ensimmäisestä, ja toistaiseksi vielä ainoasta, keikkakokemuksestani kerroin myös tässä postauksessa.

Myönnän, ettei Angels Fall First välttämättä ole mun ehdoton lempilevy bändiltä. Mutta siltäkin löytyy muutama ehdoton helmi (ja muutama biisi, jolla on kaiken lisäksi tietty huumorikerroin). Se on hyvä levy, jonka biisejä kuuntelen erittäin mielelläni.

Mutta ennen kaikkea Angels Fall First on se, mistä kaikki lähti. Se määritti bändin linjan metalliksi "akustisen tunnelmamusiikin" sijaan. Siitä alkoi bändin, jonka ei pitänyt koskaan tehdä yhtään keikkaa, menestystarina. Sen kautta esiteltiin yleisölle Nightwish, joka edelleen tänä päivänä, seitsemän albumia ja niin monta toistaan upeampaa biisiä myöhemmin yhä jatkaa loistoaan. Enkä mä voisi olla onnellisempi.

Joten upeaa kaksikymmentävuotissyntymäpäivää Angels Fall Firstille. Ja ihan sen kunniaksi mä otan hetken (tai toisenkin) (saatoin aloittaa jo eilen) jälleen fiilistelläkseni bändeistä mahtavinta, musiikista hienointa, sitä joka on aina ollut mun elämässäni ja tulee aina olemaan. Onnea ❤

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)