Liian usein mäkin vaivun siihen "mulla ei oo kavereita eikä ketään kiinnosta ja oon ihan yksin" -masisteluun, siihen johon me kaikki joskus sorrutaan. Liian usein unohdan ne kaikki ihanat tyypit, jotka ovat elämääni tiensä löytäneet, liian usein jotenkin vähättelen heidän arvoaan ja panostaan meidän ystävyyteen. Ihan kamala edes kirjoittaa noita sanoja, mutta fakta on että joskus niin vain käy.
On totta, että kasvaessamme ja vanhetessamme ja eläessämme erillisiä elämiämme on useammankin sydänystävän kanssa yhteydenpito vähentynyt, eikä olla enää samalla lailla tekemisissä tai kärryillä toistemme elämistä kuin yläasteella. Mutta se ei missään nimessä tarkoita, että nämä ihmiset olisivat mulle yhtään vähempää tärkeitä. Mä edelleen muistan jokaisen syntymäpäivän ja melkein jokaisen nimipäivän, ja lähes joka kerta jo etukäteen. Aina ystäväni kamppaillessa jonkin ongelman kanssa mä jään pohtimaan, miten itse voisin auttaa tai olla tukena. Mä myönnän, etten aina välttämättä ole joka tilanteessa paras käytännön toimija, osittain siksi että joskus en vain tajua. Mutta mun ystävät on mulle supertärkeitä, ja haluaisin olla sellainen ystävä heille, johon he voivat luottaa ja tukeutua.
Vielä enemmän, ikinä ei saa unohtaa, miten hienoja tyyppejä mun ystävät on. Vaikka saattaisi kulua pitempikin aika ilman kunnon yhteydenpitoa, heti se yksikin viesti lämmittää sydäntä ihan todella. Ja aina kun nähdään, huomaa miten tutulta ja oikealta se tuntuu.
Mä en tiedä onko tässä mun tekstissä yhtään mitään järkeä, mutta se on niin totta kun sanotaan, että ne kaikista tärkeimmät asiat jäävät helposti huomaamatta ja ilman kunnon arvostusta. Jonkun mielestä tämä teksti olisi kuulunut julkaista ystävänpäivänä eikä kuukautta sen jälkeen, mutta oikeastihan tämä menee siihen "joka päivä on äitien-/isän-/naisten-/ystävänpäivä" -kategoriaan. Ei ole väärää aikaa ylistää ystävyyttä.
Laita viestiä sille kaverille, jonka kanssa et ole jutellut vuoteen. Anna hali niille, joiden kanssa hengaat päivittäin. Sano sille tyypille, jonka kanssa juttelet Whatsappissa tälläkin hetkellä, että hän on hyvä tyyppi ja tärkeä sulle. Totea, miten iso onni on, että kaikista maailman ihmisistä juuri teistä tuli ystäviä. Ole kiitollinen kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat joskus saaneet sut hymyilemään. Ei päästetä unohtumaan sitä kaikista tärkeintä. Koska joka päivän todella pitäisi olla ystävänpäivä.
On totta, että kasvaessamme ja vanhetessamme ja eläessämme erillisiä elämiämme on useammankin sydänystävän kanssa yhteydenpito vähentynyt, eikä olla enää samalla lailla tekemisissä tai kärryillä toistemme elämistä kuin yläasteella. Mutta se ei missään nimessä tarkoita, että nämä ihmiset olisivat mulle yhtään vähempää tärkeitä. Mä edelleen muistan jokaisen syntymäpäivän ja melkein jokaisen nimipäivän, ja lähes joka kerta jo etukäteen. Aina ystäväni kamppaillessa jonkin ongelman kanssa mä jään pohtimaan, miten itse voisin auttaa tai olla tukena. Mä myönnän, etten aina välttämättä ole joka tilanteessa paras käytännön toimija, osittain siksi että joskus en vain tajua. Mutta mun ystävät on mulle supertärkeitä, ja haluaisin olla sellainen ystävä heille, johon he voivat luottaa ja tukeutua.
Vielä enemmän, ikinä ei saa unohtaa, miten hienoja tyyppejä mun ystävät on. Vaikka saattaisi kulua pitempikin aika ilman kunnon yhteydenpitoa, heti se yksikin viesti lämmittää sydäntä ihan todella. Ja aina kun nähdään, huomaa miten tutulta ja oikealta se tuntuu.
Laita viestiä sille kaverille, jonka kanssa et ole jutellut vuoteen. Anna hali niille, joiden kanssa hengaat päivittäin. Sano sille tyypille, jonka kanssa juttelet Whatsappissa tälläkin hetkellä, että hän on hyvä tyyppi ja tärkeä sulle. Totea, miten iso onni on, että kaikista maailman ihmisistä juuri teistä tuli ystäviä. Ole kiitollinen kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat joskus saaneet sut hymyilemään. Ei päästetä unohtumaan sitä kaikista tärkeintä. Koska joka päivän todella pitäisi olla ystävänpäivä.
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)
Olipa ihanasti kirjoitettu postaus <3 Itsekin huomaan, että välillä ystävien huomioiminen jää liian vähäiselle. Yhteydenpito peruskoulun aikaisiin ystäviin on jäänyt, mutta kuitenkin on aina kiva onnitella niitäkin syntymäpäivänä :)
VastaaPoistaKiitos <3 Niin siinä välillä meinaa vähän käydä, kunhan ei kokonaan unohdeta!
PoistaIhana teksti ja niin totta! Välillä havahdun siihen, että ei sitä olla enää samallailla tekemisissä parhaankan ystävän kanssa, kuin joskus. Kaikilla on ne omat elämät ja omat menot, mutta silti se ystävä on ja pysyy yhtä rakkaana ja tärkeenä, osana elämää. Pitääkin taas muistuttaa kaikkia, kuinka paljon ne mulle merkkaakaakaan ❤
VastaaPoistaKiitos! Niin siinä käy, mutta silti on ne ystävät aina ystäviä vaikka yhteydenpito välillä jäisikin. Tee niin, ihana ajatus <3
PoistaVoi että miten kauniisti sanottu♥
VastaaPoista<3
PoistaJihuuu! Aivan ihana teksti <3 Mä oon kans huomannut, että kun juttelee pintapuolisesti päivittäin / usein, niin harvemmin muistaa kysyä, miten sillä jollain ihan oikeesti menee! Että niitä syvällisempiä keskusteluja sais lisätä, koska loppujen lopuksi mua kiinnostaa ne ainakin enemmän. :--)
VastaaPoistaSiis toi on niin totta! Mulle ainakin paras fiilis jää sellaisista kohtaamisista, kun on mennyt oikein diipiksi. Paitsi se, että toista kiinnostaa, mitä sulle oikeasti kuuluu, mutta myös se, että luottaa tarpeeksi että jakaa myös niitä henkilökohtaisempiakin asioita!
Poista