Kandikevään aikatauluja - mistä aika kaikkeen?

Juuri kun aloin taas innostua postailusta, pidin parempaa tahtia yllä ja keksin vaikka kuinka paljon ideoita, iski totuus ja kevään kiireet vasten kasvoja. Mulla on tuleville kuukausille paljon luettavaa ja paljon kirjoitettavaa, niin kandin kuin muidenkin kurssien suhteen, ja tiedän että mun pitää oikeasti tehdä asioita eikä jättää viime hetkeen, niin kuin yleensä. 

Joten tämän kaiken keskellä tuntui tietenkin luonnolliselta ajatukselta, kun keksin alkaa kirjoittaa mun opinnoista tänä keväänä enemmänkin blogiin! Osittain inspiroiduin myös, kun lueskelin parin vuoden takaisia postauksiani fuksisyksyltä, kun olin aloittanut opinnot ja muuttanut ensimmäiseen omaan kämppääni, ja muutenkin koin paljon uusia asioita ensimmäistä kertaa. Musta on nyt ihana palata vanhoihin muistoihin ja lueskella, miltä opiskelu yliopiston alkuvaiheessa tuntuikaan. Miksi ei sitten päivitellä myös opiskelukuulumisia nyt, kun kandivaihe alkaa huipentua päätökseensä?

Jos joku ei ole mun juttuja aiemmin seuraillut, mähän opiskelen siis suomen kieltä Helsingin yliopistossa, ja nyt mulla on meneillään kolmas vuoteni. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että tämän kevään suurin tehtävä on kandidaatintutkielman toteuttaminen ja humanististen tieteiden kandidaatiksi valmistuminen keväällä. Mä ajattelin tehdä tästä pienen wannabe-postaussarjan, ja ainakin muutamaan otteeseen kevään aikana postailla kandikuulumisia ja muutenkin opiskeluaiheisia postauksia.

Tänään ajattelin aloittaa jakamalla mun kevään aikatauluja. Viime ja tällä viikolla olen hyvin ahkerasti täytellyt kalenteriani ja laskeskellut deadlineja ja erilaisiin tehtäviin varattavia aikoja, ja kieltämättä jossain vaiheessa alkoi jo tuntua hieman häkellyttävältä. Mähän olen ehkä ihan hyvä aikatauluttamaan, mutta tosi surkea pysymään aikatauluissa, ja suurin osa mun kouluvuodesta kuluu laiskotellessa ja tehtäviä vältellessä, kunnes ryhdyn viimeisellä hetkellä hommiin ja stressaannun ihan täysin. Nyt mä pyrin mahdollisimman hyvin aloittamaan kaikki eri hommat hyvissä ajoin, oikeasti ottaa aikaa rauhassa opiskelulle vaikka ihan kirjastossa muutaman kerran viikossa, ja tasaisesti työstää eri tehtäviä ja kokeisiin lukua pitkin kevättä.

Kevään ohjelmassa on siis kandidaatintutkielman työstämisen lisäksi kaksi kurssia ja niihin liittyvät työt, kaksi kirjatenttiä ja pari muuta irrallista tehtävää, jotka oikeasti olisi varmaan pitänyt hoitaa pois alta ikuisuuksia sitten. Alla mä nyt jaan vähän mun aikataulutusta tälle keväälle, että mitä kaikkea millekin kuulle on tehtävänä!

TAMMIKUU

Jonkun muun tekemän kandidaatintutkielman lukeminen ja esittely (tehty).

Yhden kirjan (osion) lukeminen tenttiä varten, n. 200 sivua (suurin osa jo luettu).

Aineiston keruu kandidaatintutkielmaa varten (aloitettu).

Lähdekirjallisuuteen perehtyminen ja teoriaosuuden kirjoittamisen aloittaminen.

Artikkelien lukemisen aloittaminen tenttiä varten, yht. n. 250 sivua.

Aineiston käsittelyn aloittaminen.

Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen osana tieteellisen kirjoittamisen kurssia.

Viestinnän kurssin artikkelien lukeminen (2 kpl/viikko).

HELMIKUU

Aiemmin mainittujen artikkelin lukemista ja tenttiin kertaamista.

Teoriaosuuden katkelman palauttaminen tieteellisen kirjoittamisen kurssille ja sen muokkaaminen ja viimeistely saadun palautteen perusteella.

Aineiston ja tutkielman näkökulman rajaaminen ja esittely, aineistoon perehtymistä ja analysointia.

Lähdekirjallisuuteen tutustumista.

Taustalukemiston lukeminen oppimispäiväkirjaa varten, n. 60 sivua.

Muutos ja vaihtelu -kirjatentti.

Oppimispäiväkirjan tiivistelmän kirjoittaminen ja palauttaminen.

Viestinnän kurssin artikkelien lukeminen, tenttiin valmistautuminen ja tentti.

Viestinnän ryhmäesseen suunnittelua ja kirjoittamista.

MAALISKUU

Viestinnän ryhmäesseen palautus.

Yhden kirjan lukeminen toista tenttiä varten, n. 250 sivua.

Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen ja esittely.

Aineiston analysointia ja tutkielman kirjoittamista.

Artikkelien lukemista tenttiä varten, n. 150 sivua.

HUHTIKUU

Toisen kielen oppiminen ja käyttö -kirjatentti.

Kandidaatintutkielman kirjoittaminen valmiiksi ja esittely proseminaariryhmälle.

Tutkielman muokkaamista ja hiomista palautteen pohjalta.

TOUKOKUU

Valmiin kandidaatintutkielman palauttaminen.

Kieltämättä alkaa hieman päätä huimata, kun näitä kaikkia tehtäviä katsoo näin listattuna. Tuon jälkimmäisen kirjatentin suhteen olen myös miettinyt, jos ehtisin mennä tenttimään sen jo maaliskuun puolessavälissä, jolloin mulla olisi muutama viikko sen jälkeen aikaa keskittyä pelkästään kandin kirjoittamiseen ennen sen esittelyä ja valmiiksi saamista. Näiden lisäksi mulla tosiaan on myös yhden esseen kirjoittaminen, joka mulla on ihan liian kauan roikkunut. Mulla ei kuitenkaan ole siinä mitään palautusaikarajaa, joten en sitä osannut sijoittaa mihinkään tiettyyn rakoon, enkä sen takia sitä tietenkään ole saanut aikaiseksi tehdäkään. Niin ja sivussa pitää tietenkin käydä töissä ja hakea kesätöitä, käydä harrastuksissa ja treenata pianoa ja ylläpitää sosiaalisia suhteita ja blogia ja säilyttää mielenterveytensäkin.

Ehkä me tästä kaikesta kumminkin selvitään, kun pidetään hyvä tahti päällä ja yritetään joka päivä saada edes jotain tehdyksi. Ja ehkä muutenkin nyt tuntuu ahdistavalta, kun kaikki on vasta edessä päin, mutta kandin kirjoittamista odotan ihan positiivisin mielin, kunhan aineiston saan kasaan ja pääsee työn tekemisessä vauhtiin. Mutta kyllä se epätoivo ja kiire ja stressi sieltä tuttuun tapaan taas jossain vaiheessa kaatuvat päälle, ei huolta! Tästä inspiroituneena taidankin kuitenkin hetken verran lukea vielä tenttikirjaa ennen nukkumaanmenoa. 

Onko täällä muita tänä keväänä kandia (tai jotain muuta opinäytetyötä tai isompaa projektia) työstäviä?

Tämä ja kaikki tulevat ja menneet opiskeluaiheiset postaukset löytyvät koulu-tunnisteen alta. Vuosi sitten kirjoittamani opiskeluaiheisen kysymyspostauksen voit lukea täältä!

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Instagramin parhaat 2019

Tänään on vihdoin vuosittaisen Instagram-koosteen vuoro! Olen jo monta vuotta tykännyt julkaista perinteisen vuosikatsauksen (ja tänä vuonna myös parhaiden ja luetuimpien koostepostauksen) lisäksi tällaisen postauksen, jossa jaan omat lempparini edellisen vuoden aikana julkaisemistani Instagram-kuvista. Suuri osa mun Insta-kuvista on blogikuvia, mutta tässä esitellyt lempparit ovat, jos ei ainoastaan niin ainakin alun perin, juuri Instagramissa julkaistuja. Tällä kertaa kuvia tuli mukaan enemmän kuin aiemmin, kun varsinkin loppuvuodesta mun Instagram aktivoitui muun muassa joulukalenterin myötä! Kuvat on tässä esitelty myös julkaisun mukaan aikajärjestyksessä.

Instagramin parhaat 2018, 2017 ja 2016!

Ensimmäinen kuva itse asiassa lipsahti myös viime vuoden Insta-koosteeseen! Kuva itsessään on otettu vuoden 2018 puolella, ja siinä näkyy uudenvuoden meikkini, mutta julkaisin sen vasta tammikuun puolella. Ja onhan noi meikit niin ihanat (ainakin omasta mielestäni), että piti ne laittaa tähänkin mukaan. Helmikuussa aloitin jo kevätfiilistelyn ihan täysillä ja julkaisin tb-kuvia edelliskesään. Päivittelin New York -tunnelmia, ja kotiinpalattuani meikkasin käyttäen kokonaan voidemaisia ja nestemäisiä tuotteita. Innostuin muutenkin leikkimään värikkäämmillä meikeillä (kuudes kuva itse asiassa julkaistiin ainoastaan stoorien puolella!), ja todella pääsin tälläytymään Tiktakin keikkaa varten kiirastorstaina! Oli kyllä ehdottomasti yksi elämäni parhaista keikoista, kokemus, jota olisi uskonut koskaan saavani ja joka ikävä kyllä jää näillä näkymin ainutkertaiseksi. Näin muuten tässä yksi yö unta Tiktakin Petrasta (ja Maija Vilkkumaasta ja Erinistä ja kai Irinastakin, hehe).

Sitten tuli pääsiäinen ja perinteinen talviturkin heitto! Edellisenä pääsiäisenä pääsin pulahtamaan paksuun jäähän sahattuun avantoon, joten tällä kertaa pulikoitiin oikeinkin keväisissä merkeissä. Vappuaattona innostuin leikkimään taas meikeillä ja loihdin sateenkaarimeikin (ja yritin verhon avulla salata sen, että olin meikannut vain puolet naamasta). Vappupäivänä puolestaan piknikkeiltiin kavereiden kanssa, tää oli muuten mun ensimmäinen oikea opiskelijavappuni ja eka vappu oma lakki päässä, vaikka jo kolmas ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen. Fiilistelin t-paita- ja jätskikelejä, ja lähdettiin ekalle mökkireissulle - tuolloin oli jo niin ihanan kesäistä ja lämmintä! Juhlittiin kavereiden lakkiaisia (ja pääsin pitkästä aikaa laittamaan päälleni ihanan auringonkukkamekkoni ja tekemään tyyliin mätsäävät keltaiset silmämeikit) ja fiilistelin kesää ihan täysillä. Viimeinen selfie on yksi vuoden lemppareistani!

Mun raitapaidat ovat edustaneet oikein kunnolla kesän aikana, ja punaiset huulet! Eka kuva on juhannukselta, oli mahtavat kuvaussessiot ja oikein kiva jussi! Pääsin vihdoinkin myös oikeasti biitsille, vaikkakin syyskuun ensimmäisenä ja kesäloman viimeisenä päivänä. Tuo rantakuva ilmestyi kylläkin jo ekana blogin puolella, mutta instamuokkaus vei mun sydämen sen verran, että tahdoin senkin tähän sisällyttää. Syyskuussa lähdin myös aivan ex tempore yöksi Lällyyn, jossa piti luonnollisesti myös ottaa klassinen laiturikuva. Nautin kesän viime hetkistä ja aurinkoisista iltakävelyistä. Lähdettiin vielä kerran mökille, jossa pidettiin kunnon kuvaussessiot kumpanakin päivänä. Alarivin keskimmäinen on myös ihan lemppari! Vikan selfien meikki oli myös poikkeuksellinen ja piti sen vuoksi tallentaa, en nimittäin puuteroinut kasvojani ollenkaan ja koko meikki syntyi vain kolmea tuotetta käyttämällä! Tässä on hieman huoliteltu, iisi arkilook kulminoituneena yhteen kuvaan.

Eka selfie on myös lemppari! Eivätkä mun hiukset olleet oikeasti noin upean hopeiset, vaan poistin kuvasta kaikki keltaisen sävyt. Oispa oikeasti! Lokakuussa oltiin viikko Lontoossa, josta piti tietenkin päivitellä niin kaupunkimaisemia kuin iso kasa ruokakuviakin. Kotiin palattua fiilistelin kuitenkin myös omaa Helsinkiäni ja ihanaa syysaurinkoa. Marraskuussa oltiin viikonloppu Saarenmaalla, ja minä täytin 22! Alarivin selfie on synttärinaama ikuistettuna, ja viimeisen, sairaalassa otetun vauvakuvan äiti oli teipannut kiinni ulko-oveen, kun seuraavana päivänä menin kotikotona käymään. Ihana!

Marraskuussa kuvailtiin asukuvia mun lempparikesähameen kanssa, ja syksyllä tein myös ekat yhteistyöpostaukseni Instan puolella, kun Gaston Luga lahjoitti ensimmäisessä kuvassa näkyvän repun mulle. Yhteistyö koski ainoastaan muutamaa Insta-postausta, mutta voin tässäkin ihan aidosti sanoa, että tuo reppu on saanut kyllä paljon käyttöä ja siitä on kokonsa puolesta tullut ihan lemppari! Postasin vielä tb-kuvia syyskuun mökkireissulle ja ihanaan alkusyksyn havumetsään, ennen kuin potkaistiin joulukalenteri käyntiin! Joulukalenteria varten pidettiin varmaan ekaa kertaa kuvaussessiot mun kotona, rennosti ikkunalaudalla verkkareissa istuen. Jaoin minuutin videon mun jouluisesta arkimeikistä, ja otin selfieitä vielä puoliksi märällä tukalla. Ihailin taas vaihteeksi talviaurinkoa ja otin noin miljoona kuvaa joulupaita päällä. Käytiin Raskasta joulua -konsertissa, ja oli jälleen ihan mahtava kokemus. Äidilläkin oli tosi hauskaa, ja jouluna katsottiin keikkatallenteita telkkarista sitten ihan urakalla - jouduttiin jopa ostamaan uusi DVD-soitin ihan vain, että saatiin katsoa joulukonserttia. Pääsin myös leipomaan yksivuotiaan kummivauvan kanssa pipareita, ja tämä kuva on kyllä ehdottomasti yksi vuoden lemppareista - miten suloinen pieni!

Aaton joulukalenteriluukussa jaoin vielä kuvan minusta ensimmäisenä joulunani, vain kuukauden ikäisenä punaisena pikkumininä. Kaksi viimeistä kuvaa ovatkin sitten stoorien puolella julkaistuja. Keskimmäisessä on yksi mun lempiruoistani, nimittäin uunissa paahdettu bataatti erinäisillä täytteillä. Vikaan, upeaan maisemakuvaan en ole koskenut lainkaan - näin kaunis talvinen auringonlasku tallentui ihan ilman filttereitä tai muokkausta.

Nämä Insta-katsaukset ovat musta ihan mahtava tapa peilata mennyttä vuotta ihan omalla tavallaan, ja näihin on ihana aina myöhempinä vuosina palata. Helposti myös voi vaikka tuohon vuoden 2016 versioon vertailemalla huomata oman Insta-tyylin muutoksen, ja ihan myös tämän yhden vuoden sisällä.

Mikä oli sun lempparisi näistä kolmesta vuosikatsauksesta: perinteinen, suosikit vai Instagram?

Psst..! Käy myös mun Instan puolella (@sannalovesfood) kurkkaamassa mun viime vuoden Best Nine!

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Maisemanvaihdos ja paluu arkeen

Mulla oli tosiaan viime viikko vielä viimeinen viikko joululomaa, ja kun torstaina sain lomallekin jääneet viimeiset koulutehtävät pois alta, oli mulla kolme päivää ruhtinaallista aikaa ihan vain olla ennen paluuta uusien opintojen pariin. Mulla oli alun perinkin suunnitelmissa käydä loman aikana pienellä reissulla jossain päin Suomea, ja laitoinkin kaverilleni sitten viestiä ja kutsuin itseni kylään viikonlopuksi Tampereelle.

Meillä ei kummallakaan ollut mitään muistikuvaa, että milloin ja missä merkeissä oltiin viimeksi nähty ja kuinka monta kuukautta sitten. Mä en myöskään ollut vielä käynyt kaverini luona hänen asuessaan Tampereella, joten luonnollisesti tahdoin myös päästä näkemään hänen kotikulmansa ja asuntonsa. 

Perjantai otettiin rennosti. Junamatkan olin käyttänyt hyödyksi raapiessani vuosikatsausta kasaan, ja illalla oli enää viimeistelyt ja julkaisu jäljellä. Saunottiin, syötiin nachoja ja rupateltiin. Aloitettiin myös katsomaan Netfixin You-sarjaa (ja jatkettiin lauantaina ja jonka ensimmäisen kauden katsoin sunnuntaina junassa loppuun), enkä ihan vieläkään tiedä mitä mieltä tuosta sarjasta olen! Toisaalta tekisi mieli jatkaa toiseen kauteen, toisaalta en ole ihan varma kestääkö mun psyyke ja haluanko enempää itseäni kiusata, haha. 

Lauantaina heräiltiin rauhassa, syötiin Nutella-croissantteja aamupalaksi ja lähdettiin ulos kiertelemään. Mun oli pakko pysähtyä kuvailemaan, kun onnistuttiinkin törmäämään salaa pilkottavaan aurinkoon ja melkein talviselta näyttävään maisemaan. Oisipa Helsingissä edes tuon verran lunta, heti tulee ihan eri fiilis! Käveltiin lopulta vaikka kuinka monta kilometriä päivän aikana ympäri kaupunkia, välissä pysähdyttiin syömään ja kahville ja ostoksille ja vähän kaikkialle. Spotattiin myös yhdet hääkuvaukset, tuli varmaan tosi kauniita kuvia, vaikka olikin varmaan vähän kylmä poseerata!

Sunnuntaina käytiin vielä ennen mun kotiinlähtöä tsekkaamassa Lie Mi ja täyttämässä vatsamme vietnamilaisella. Ajattelin toisenkin junamatkan olla yhtä ahkera kuin ensimmäisen, vain koulutehtävien suhteen, mutta voimme kaikki varmasti arvata, miten siinä loppujen lopuksi kävi! Tänään aloitettiinkin kandikevät mun synttärilounaalla, tieteellisen kirjoittamisen aloitusluennolla ja Marianne-kaakaolla. 

Mulla on kiireinen kevät tulossa, joten oli ihana päästä vielä loman viimeisinä päivinä karkaamaan muihin maisemiin. Nyt taas jaksaa olla kotona ja ahkeroida, ainakin pari päivää! 

Lomat ovat suurella osalla varmaan muutenkin jo jääneet taakse, miten teillä on arkeen paluu sujunut? ♥️

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

VUOSIKATSAUS 2019

Tässä se nyt on, koko viime vuosi paketissa! Pari päivää tän kasaamisessa meni, mutta vitsi miten kiva oli taas muistella kaikkia viime vuoden tapahtumia. Tällä kertaa en ole erikseen maininnut kuukauden luetuimpia tai omia suosikkejani, kun aikaisemmin viime viikolla julkaisin koko vuoden luetuimmat postaukset ja henkilökohtaiset lempparini tässä postauksessa. Saatte kuitenkin hyvän kuvan, mitä viime vuonna onkaan tullut puuhailtua niin blogin puolella kuin muutenkin!

TAMMIKUU

Vuosi 2019 alkoi Porvoossa ystävän luona. Säikyin räntäsateessa ammuttuja raketteja, höpöteltiin pitkälle yöhön ja aamulla herkuteltiin pannareilla. Vuoden ensimmäisessä postauksessa pohdin itsenikin yllättänyttä blogihiljaisuutta, kun joulukalenterin jälkeen en ennakko-odotuksistani huolimatta postannut mitään viikkoon. Julkaisin viimeisen Englanti-päiväreissupostauksen sateisesta Cambridgesta, postasin edelliskevään reissusta, kun ajettiin bussilla 14 tuntia koko Baltian halki Puolaan (ja tietenkin takaisin), ja ostettiin vuosien haaveilun jälkeen lentoliput New Yorkiin. 

Kerroin itsestäni pitkästä aikaa perusfaktoja päivitetyssä esittelypostauksessa. Nämä kuvat ovat muuten Nooran ottamat, ja meillä oli hauskat kuvaussessiot! Ihan sattumalta kuvailtiin keskustassa Krunan Kotipizzan nurkilla, ja sen työntekijä huomasi meidät ja vähän naureskelikin hyväntahtoisesti meille. Kun mentiin siitä sitten pizzalle, saatiin sydämenmuotoiset pizzat ja ilmaiset limut! Jaoin sekä kauan hautuneen arkimeikkirutiinini että hätävarameikkini siltä päivältä, kun lempparituotteet olivatkin poissa pelistä. Kävin luistelemassa vuosien tauon jälkeen ja ihan yllätyin, miten hauskaa mulla oli. Jaoin myös muutamia juttuja, joista olin sillä hetkellä todella innostunut. Viime tammikuussa oli paljon lunta (ollut jo joulusta saakka), kävin kampaajalla ja pääsin kaksi kertaa pelaamaan Monopolia, josta innostuin ihan täysin ja toisella kertaa jopa voitin!

HELMIKUU

Helmikuun alkajaisiksi jaoin muutamat lempparijutut, joita vuodelta innolla odotin. Jaoin hieman epämääräisen kuvauksen päivän ruokailuistani, ja aloitin salillakäymisen! Fiilistelin rauhallista sunnuntaiaamua ja kovaa vauhtia lähestyvää kevättä (kohta se taas tulee, kunhan saadaan ensin talvi pois alta). Sain blogilleni oman domainin ja hyvästelin Pannariblogin, ja tein postauksen siitä, miten muokkaan kuvani blogiin (joka ei pidä enää millään lailla paikkaansa nykyään). Listasin myös juuri ennen New Yorkiin lähtöä, että mitä pakkaan mukaan käsimatkatavaroihin pitkälle lennolle. Yökyläiltiin, herkuteltiin ja katsottiin Serranon perhettä.

MAALISKUU

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä lähdimmekin sitten New Yorkiin! Jaoin kotiin päästyämme kymmenen huomiota ja kymmenen kuvaa reissultamme, ja fiilistelin ihanaa kotiinpaluuta, johon liittyen muuten sain myöhemmin samana iltana tietää, että meidän paluumatkan viimeinen etappi taitettiin Lontoosta Helsinkiin juuri samalla konemallilla, joka oli pudonnut kaksi kertaa ja joka tuona päivänä asetettiin käytännössä totaaliseen maailmanlaajuiseen lentokieltoon. Blogikriiseilin, ja otin kantaa Iltalehden ruokkimiin ulkonäköpainenormeihin. 

Aloin henkisesti valmistautua uuden puhelimen hankintaan ja silloisesta luopumiseen (jota ei kyllä jälkikäteen tullut enää lainkaan ikävä), ja jaoin mun perusteeni kasvispainotteiselle ruokavaliolleni. Käytiin ekaa kertaa Flamingossa uimassa ja nautin rennosta olosta, ja löysin Hulluilta päiviltä vihdoinkin kauan metsästämäni housut alehintaan (jotka ovat mulla tätäkin kirjoittaessani jalassa). Nähtiin pitkästä aikaa Lindan kanssa ja otettiin asukuvat juuri noiden unelmahousujen kanssa! Jatkoin saliharrastustani edelleen, meikkailin ja söin pannaria, kävin kirkossa ja nautin auringosta.

HUHTIKUU

Huhtikuun aluksi julkaisin (vuoden ainoaksi jääneen) kesä- bucket listin, itselleni tavallista myöhemmin, ja haaveilin Lontoosta ilman vielä varmaa tietoa seuraavasta reissusta sinne. Puhuin syrjintää vastaan ja häpeättömän uskonnonvapauden puolesta, ja pohdin omaa ekologisuuttani. Fiilistelin ihanaa pääsiäistä ja avannotonta uintia, ja ikävien vastoinkäymisten sarjan keskellä keskityin positiivisiin. Näin Tiktakin livenä yhdellä elämäni upeimmista keikkakokemuksistani, vietin aikaa perheen kanssa, äänestin, nautin auringosta ja söin jätskiä. Vietin ekaa opiskelijavappuani ja näin ekaa kertaa Mantan lakituksen, hukkasin kaverit ryysikseen ja piknikkeilin haalareissa.

TOUKOKUU

Toukokuussa vappuilu tietenkin vielä jatkui Kaivarissa auringonpaisteessa ilman takkia (pitkähihaisella ja villapaidalla). Jaoin kuulumisia ja fiilistelin sateenkaarimeikkejäni. Otettiin unelmaisia vaaleanpunaisia asukuvia kirsikankukkien keskellä näpit jäätyneenä, ja fiilistelin Euroviisuja  oikein urakalla: kuuntelin sokkona kaikki vuoden kisabiisit, ja kirjoitin ylös ensireaktioni tietämättä biisin nimeä, esittäjää tai maata. Jäin kesälomalle (melkein) ja otettiin kolmet asukuvat viikon sisään. Avauduin menkoista ja mun menkkaoireistani. Kävin kesän ekaa kertaa mökillä (jonne myös ajoin ihan itse ekaa kertaa, koskaan ei ole itse tullut vielä ajettua niin pitkää matkaa) ja tehtiin reissu Pietariin. Matkan aikana katsottiin intensiivisesti lätkää ja tultiin kotiin parahiksi niin, että allekirjoittanutkin osallistui virallisiin kultajuhliin Kaisaniemen puistossa parin muun tyypin kanssa. Toimin lapsenvahtina rakkaimmalle kummipojalleni ja nautin alkavasta kesästä.

KESÄKUU

Kesäkuussa jatkoin lapsenhoitopuuhia, ja pyrin ottamaan tuosta ajasta kaiken irti pitkistä päivistä ja aamukuuden herätyksistä huolimatta. Postasin virallisen New York -matkakertomuksen, ja puolestaan otettiin vastaan vieraita Jenkeistä, joiden kanssa puuhailtiin ja kierreltiin oikein urakalla. Nautin kesästä, otin enemmän puhelinkuvia kuin koskaan toukokuun viimeisenä päivänä ostamallani Samsung S10:llä, ulkoilin, piknikkeilin harva se päivä ja listasin parhaita juttuja kesässä, niiden itsestäänselvyyksien lisäksi. Vietin ekan juhannukseni isolla kaveriporukalla ja pohdin omaa asennemuutostani alkoholin suhteen. Aloitin myös sen ihan oikean kesäloman vikan tentin jälkeen ja siitä putkeen leirikesän. Mökkeilin, veneilin ja kävin päiväreissulla Tallinnassa.

HEINÄKUU

Heinäkuussa leireilin, jaoin toukokuussa otettuja sadeasukuvia ja kärsin vesikatkosta (joita meillä tulee muuten edelleenkin ajoittain, ihanaa!). Jaoin herkkucurrykatkisriisireseptin, ja pohdin omaa kehonkuvaani ja kolmanneksella noussutta painoani vuoden luetuimmassa postauksessani. Summasin kesää siihen asti ja aloin jo kauhistelemaan sen päättymistä kesän kovimpien helteiden keskellä. Vietettiin aivan mahtava, jo perinteeksi muodostuva mökkiviikonloppu kavereiden kanssa, ja tehtiin toisen kaverin kanssa päiväreissu Tampereelle, jossa käytiin muun muassa maailman ihanimmassa Muumi-museossa! Helsingissä puolestaan kurkattiin niin valokuva- kuin teatterimuseotkin.

ELOKUU

Elokuussa nautiskelin kesäloman viimeisestä kuukaudesta ja blogi oli tavanomaista hiljaisempi. Olin viikon avustajana suomen kielen kesäkurssilla ja järjestettiin taas kahvila Uspenskin edustalle Taiteiden yönä. Postasin meidän kesäpäiväreissusta Haminaan ja Kotkaan ja fiilistelin upeita auringonlaskuja. Aloitin hyvän mielen viikon ja sen kunniaksi jaoin kuulumisia ja päivän positiivisia,  sain tosi hyviä uutisia jotka kruunasivat ihanan päivän, ja kun hyvän mielen viikko taas vähän jäi, listasin oikein urakalla kivoja juttuja ihanalta viikolta. Vietin rauhallista iltaa Porvoon maaseudulla kaverin kanssa, saunottiin ja katsottiin leffaa ja hengailtiin, ja tehtiin äidin kanssa vielä minireissu helteiseen Tukholmaan, jossa piipahdettiin muun muassa superihanassa Abba-museossa! Elokuuhun mahtui ihania ihmisiä ja iltakävelyitä, kun tahdoin ottaa vielä kaiken kesästä irti. Luin Marko Hietalan elämäkerran kahdessa päivässä ja tehtiin päiväreissu Artjärvelle, olin muuttamassa kaveria ja vietin aikaa maailman ihanimpien vauvojen sekä ei-niin-vauvojen kanssa.

SYYSKUU

Syyskuu aloitettiin puolestaan kavereiden kanssa kesän ensimmäisellä (ja viimeisellä) rantapäivällä Hietsussa. Koulu ja arki jatkuivat, ja tehtiin vielä yksi viimeinen mökkireissu. Postasin meidän Tukholman-matkasta, ja yritin helpottaa kesähaikeutta miettimällä kaikkia ihania juttuja, joita on luvassa ennen seuraavaa kesää. Mua haastateltiin Ylelle, mutta en postannutkaan tuosta haastattelusta itsessään (enkä siitä, millaisen viestin olisin toivonut tuosta jutusta välittyvän), vaan siitä, miten nopean aikataulun vuoksi toteutin haastattelun ja kuvaukset kokonaan meikittä. Elämä oli loppukuusta taas täynnä (onneksi suhteellisen pieniä) vastoinkäymisiä, jotka saivat uupuneen minun stressilevelit nousemaan. Vasta neljän kuukauden ikäinen puhelimeni käväisi jo ensimmäistä kertaa huollossa, josta onneksi tuli jo seuraavana päivänä takaisin. Lähdin spontaanisti käymään leirillä (jonne ajoin ekaa kertaa ihan yksin), vietin aikaa rakkaiden kanssa ja herkuttelin.

LOKAKUU

Lokakuu meni tiiviisti kouluhommien parissa. Tein Digitaalisen median ja yhteiskunnan kurssille lopputyönä Instagram-tilin someaddiktiosta ja profiilityöstä. Tuota työtä oli tosi kiva tehdä ja olen siitä tosi ylpeä (ja kaiken lisäksi sain lopputyöstä ja kurssista arvosanaksi vitosen, siis parhaan!). Silti väsymys ja temppuileva Instagram yhdistettynä koko päivän näytön tuijottamisesta johtuvaan päänsärkyyn ja dediksen aiheuttamaan stressiin sai mulla aikaan todellisen internetyliannostuksen. Some ja netti on ihana paikka, mutta tuo ihanuus karisee hyvin äkkiä kun siellä on pakko olla vaikkei jaksaisikaan. Jaoin myös kuulumisia ihan muuten vaan ja kerroin meidän suunnitelmia Lontoon-matkalle. Loppukuusta olikin meidän Lontoo-viikon aika, josta postasin heti meidän palattua kotiin! Mä en poikkeuksellisesti ottanut tuolle reissulle kameraa ollenkaan mukaan, vaan kaikki kuvat on otettu (ja editoitu) puhelimella. Lokakuun lopuksi vielä hämmästelin marraskuun, miljoonien synttärien ja merkkipäivien ja joulunkin lähestymistä.

Käytiin ruotsin kurssin kanssa mielenkiintoisella (ruotsinkielisellä) kierroksella Svenska Teaternissa, josta jopa ymmärsinkin aika hyvin! Kävin kampaajalla ekaa kertaa tammikuun jälkeen, ja kerrankin tein jotain vähän erilaista! Jätin tyvikasvun kokonaan värjäämättä, ja pituutta lähti ehkä 15-20 senttiä. Väriinkin olin tyytyväisempi mitä varmaan koskaan aiemmin, harmi vaan että sävyt olivat jo ensimmäisen pesun jälkeen lähes kokonaan mennyttä. Juhlittiin synttäreitä, osallistuttiin luterilaiseen messuun ja luin poliittista viestintää.

MARRASKUU

Marraskuu alkoi vuoden viimeisellä leirillä. Kriiseilin vähän lisää bloggaamisesta ja kysyin, onko bloggaaminen enää edes kannattavaa. Yllätyin täysin, miten paljon keskustelua tuo postaus sai aikaan, kiitos teille! Hermostuin Hesarin julkaisemasta artikkelista, joka asetti vähemmistökirkot merkityksettömiksi ja avauduin blogiin yhdessä vuoden lempparipostauksistani. Kerroin yhden viikon kuulumiset ja vietin viikonlopun Saarenmaalla. Täytin 22 vuotta, ja vietin ihania synttärijuhlia rakkaimpien ihmisteni kanssa. Missasin myös ihan täysin mun blogin 7-vuotissynttärit, nyyh! Julkaisin myös asukuvia piiiiiitkästä aikaa mun lempparihameen kanssa, ja pohdin, ovatko hameet - tai mitkään vaatekappaleet - muutenkaan pelkkiä kesävaatteita.

JOULUKUU

Joulukuu olikin tänä vuonna erilainen bloggaamisen suhteen, kun julkaisin joulukalenteria ensimmäistä kertaa Instagramin puolella! Vähän etukäteen epäilytti ja harmittikin tehdä tällainen muutos perinteestä, mutta se kyllä ehdottomasti kannatti, joulukalenterin toteutus oli paljon rennompaa ja mielekkäämpää tänä vuonna ja olin tuosta instajoulukalenterista tosi ylpeä! Blogiinkin postailin kuitenkin joulukalenteripostauksia. Pohdin jouluun liittyvää materialismia ja päätin, etten tänä jouluna osta mitään turhaa. Jaoin perinteisiä lahjavinkkejä, aineettomia lahjavinkkejä ja myös mun vinkin siihen tilanteeseen, jos et yksinkertaisesti tiedä, mitä antaa lahjaksi. Kirjoitin postauksen niille, joilla joulustressi (tai stressi ylipäätään) meinaa ottaa ylivallan. Kerroin itsenäisyyspäivän kunniaksi mun lempparijuttuja kotimaastani ja jaoin kuulumisia ihan innoissani siitä, että vuoden koulutyöt olivat melkein ohi. Kerroin meidän joulun vietosta ja välipäivinä vain nautin olostani. Joulukuussa pääsin taas Raskasta joulua -konserttia katsomaan Hartwallille, leivoin pipareita pienen kummikultani kanssa, siivosin ja viimeistelin (ja myöhemmin välttelin uusia) koulutöitä.

Siinäpä 2019 mukavassa paketissa! 2019 oli kiva vuosi, ja onhan sitä näköjään tullut aika hyvin kuitenkin blogiinkin elämästä päiviteltyä. Ei mulla muuta, ihanaa viikonloppua kaverit <3

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Niin hyvä fiilis

Vitsi mulla on ollut hyvä päivä! Mulla oli tänään yhden esseen palautus, jota varten lukemista olen koko loman vitkutellut. Eilen sain vihdoinkin lukemiseni luettua ja tuota esseetä aloitettua. Vähän kuitenkin stressasi, minkälainen työmäärä mulle jäisi yhdelle päivälle, kun tietenkin taas jäi vikalle päivälle vaikka kuinka yritin taas suunnitella aikatauluja etukäteen.

No, mä heräsin suhteellisen ajoissa (eli olin ylös sängystä jo ennen puolta päivää), puin päälle, otin aamupalan mukaan ja lähdin kirjastoon. Vietin tänään viisi tuntia kirjastossa, toki välillä kävin syömässä ja selailin kännykkää. Mutta niin sitä tekstiä kuitenkin siinä sivussa ilmestyi, ja sain koko esseen kirjoitettua. Ihan paras fiilis, että sain päivän aikana sen suhteellisen stressittömästi pois alta, ja loppuillan voin kotona vain ottaa rennosti ilman koulupaineita. Ja ihana oli huomata, että tuollaisen kolmen sivun lyhyen esseen saa aika kevyesti hoidettua, jos vaan pääsee oikeaan mielentilaan.

Nyt mulla onkin sitten kolme päivää ihan oikeaa joululomaa ennen kevätlukukauden opiskeluja. Täyttelin äsken huvikseni kalenteria ja merkkasin ylös opintojen to do -listaa tälle keväälle. Mulla on kolmannessa periodissa jopa kaksi luentoa viikossa ja neljännessä yksi. Mun pitää kuitenkin tenttiä kolme kurssia täysin itsenäisesti, joihin laskin kuuluvan noin 1500 sivua lukemista. Siihen vielä kandi ja siihen liittyvät taustameiningit sekä yksi essee ja pari muuta pikkujuttua päälle!

Mutta tuo kaikki on sitten ensi viikolla. Huomenna ajattelin käydä aamulla taas salilla, viimeksi kun oli melkein jopa kivaa! Sitten mä lähdenkin viikonlopuksi Tampereelle rakkaan ystäväni luo, jota en ole nähnyt aivan liian pitkään aikaan ja jonka luona en Tampereella ole vielä käynyt ollenkaan! Ihana saada loppulomaan vielä jotain muutakin kuin kotona makoilua, nauttia hyvästä seurasta ja ottaa rennosti ja irtautua arjesta. Ja hei, jos tämä mun panostusfiilis jatkuu, saatan hyvinkin aloittaa ensimmäiseen tenttiin valmistautumisen jo junassa! Toki oikeasti tarkoitus on ensisijaisesti saada huomenna vuosikatsaus viimeisteltyä ja julkaistua, kun se vähän nyt on jäänyt sivuun tuon esseen takia. Mutta huomenna, jei!

Tänään paistoi aurinko, törmäsin spontaanisti kaveriin, katsoin hyvän mielen YouTube-videoita, söin eilisiä herkullisia lihapullia, katsoin noin miljoona jaksoa Frendejä, suunnittelin kevään aikatauluja ja todella tunsin, että olin saanut tänään jotain aikaiseksi. Olen ylpeä itsestäni ja todella hyvillä mielin tästä päivästä <3 Toivottavasti teilläkin on ollut ihana päivä!

Ja koska tätä hehkutusta pitää vähän saada rajoitettua, mulla taitaa seuraavaksi olla ohjelmassa yhden tiskivuoren taltutus. See ya!

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Vuoden 2019 parhaat postaukset

No niin, nyt potkaistaan vuosikatsauskausi käyntiin! Perinteiseen tapaan tulossa on vielä täydellinen koko vuoden kattava vuosikatsaus sekä vuoden Instagram-lempparit. Tänä vuonna halusin kuitenkin lisäksi listata blogin parhaita postauksia vuodelta 2019 omaan postaukseensa. Tällaisia luetuimmat/suosituimmat postaukset -postauksia on ollut aina ihan mahtava lukea ja ne itsessään antavat jo tosi hyvän käsityksen blogin tarjonnasta ja vinkkejä mahdollisesti ohi menneistä postauksista.

Tässä postauksessa yhdistän siis kaksi koostetta. Ensin kerron teille omat suosikkini vuonna 2019 julkaisemistani postauksista, ja lopuksi vielä blogin 12 luetuinta postausta viime vuodelta. Vaikka 2019 olikin mulla tavallista hiljaisempi blogivuosi, mahtui siihenkin monta itselleni tärkeää postausta.

Hesari, pidetään kaikki kirkot tasavertaisina

Ehkä vuoden lempipostaukseni. Spontaanisti avauduin ensin Instagramin ja myöhemmin kattavammin vielä blogissa, kun Helsingin sanomat asetti uutisessaan kirkon ja evankelisluterilaisen kirkon toistensa synonyymeiksi, näin väheksyen kaikkia muita kirkkoja. Postaus herätti ihan mahtavasti keskustelua, ja oli jännä huomata, että siinä missä ortodoksiystäväni allekirjoittivat sanomani täysin, eivät evankelisluterilaiset lähteneet yhtä herkästi mukaan eivätkä nähneet asiassa suoranaista ongelmaa. Johtuukohan tämä vähemmistöjen taipuvuudesta omien oikeuksiensa puolusteluun vai kenties enemmistöjen tottumuksesta omaan etuoikeutettuun asemaansa?

Mikä onkaan se ihannepaino?

Toinen erityinen suosikkini. 16 kilon painonnousu kuudessa vuodessa sai mut pohtimaan omaa kehonkuvaani ja sitä, onko hoikkuus ja pienet vaakalukemat oikeasti sellaisia asioita, joita tahdon elämässäni tavoitella. Oli hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään ja tajuta, että juuri nyt tässä kehossa mun on paljon parempi olla. Tämä oli mulle tosi tärkeä postaus, ja oli ilo myös huomata, että tämä olikin päässyt vuoden luetuimpien postausten kärkeen.

Synneistä suurin on uskonto

Toinen (tai oikeastaan ensimmäinen) vuoden uskontoaiheisista postauksista. Osallistuin vuoden alussa ilkivallan kohteeksi joutuneen moskeijan ja sen muslimiyhteisön tueksi järjestettyyn solidaarisuustapahtumaan, ja sen pohjalta inspiroiduin kirjoittamaan laajemminkin mun kokemuksista, miten erityisesti netissä koetaan, että uskovia ihmisiä voidaan vapaasti haukkua ja vähätellä. Tämä on mun mielestä edelleen ja aina äärimmäisen tärkeä aihe, josta toivoisin, ettei nykypäivänä edes tarvitsisi puhua: oli kyse sitten uskonnosta tai muusta henkilökohtaisesta tekijästä ihmisen elämässä, kenelläkään ei ole varaa tai asemaa lähteä arvostelemaan tai pilkkaamaan toisia, varsinkaan kun tuollaiset asiat harvemmin oikeasti vaikuttavat ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Kunnioitetaan toisiamme, ei mulla muuta.

Kuinka tyytyväinen olet kehossasi? -testi: mun oikeat vastaukset

Ulkonäkö- ja kehonkuva-aiheilla oli asemansa myös tänä blogivuotena. Tämäkin postaus syntyi ihan hetken mielijohteesta, kun tylsänä hetkenä rupesin tekemään Iltalehden testejä ja totaalisesti ärsyynnyin tämän kehotyytyväisyystestin vastausvaihtoehtojen taustaoletuksista. Musta ei vaan ole reilua, että normi on väheksyä itseään tai olla tyytymätön omaan kehoonsa, eikä tuollainen ajatusmalli auta ketään.

Ääriabsolutistista baarissaistujaksi

Alkoholi ja juomattomuus puhutti tänäkin vuonna mun blogissa. Ensimmäisen kerran postasin aiheesta jo viisi vuotta sitten, ja kieltämättä omat asenteet ja ajatusmallit ovat tuossa ajassa muovautuneet, vaikka perusidea onkin pysynyt samana. Tämä oli kuitenkin kiinnostava aihe keskikesällä ja heti juhannuksen jälkeen, kun erilaiset alkoholisävytteiset tapahtumat olivat ajankohtaisia.

Meikittä koko kansan edessä

Pieni itsetuntoboosteri Ylen musta tekemän (edellisen postauksen aiheeseen liittyvän) haastattelun pohjalta. Olenko mielestäni viehättävämmän näköinen meikillä? Useimmiten. Tarvitsenko mielestäni meikkiä? En. Tarvitseeko kukaan meikkiä? Ei. Meikkaaminen on ihan parasta ja ihanaa ajanvietettä ja väylä olla luova ja muokata omaa ulkoista olemustaan. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla pakkopullaa tai välttämättömyys.

Blogikriisi tuli kylään

Koko vuosi oli enemmän tai vähemmän pienempää ja suurempaa blogikriisiä täynnä, ja maaliskuussa otin sen ihan todella puheeksi - miten vanha ulkoasu kyllästytti, miten näyttökerrat ja vuorovaikutus yleisön kanssa on vähentynyt, miten kaikki ovat ruvenneet vloggaamaan tai instagrammaamaan ja mä yritän vielä epätoivoisesti pitää blogistani kiinni. Nyt mulla on taas ihan uusi innostus blogin suhteen, ja toivoisin taas pääseväni tänä vuonna paremmin vauhtiin ja aktiivisemman postailun makuun. Voi kylläkin olla, että parin viikon päästä ollaan taas painimassa ajan- ja inspiraationpuutteen kanssa, kun pitää taas palata kunnolla kouluhommiin.

Nämä seitsemän edellä mainittua postausta ihan syystä ovat mulla niitä vuoden tärkeimpiä ja omia lemppareita. Tahdon kuitenkin antaa vielä parille kevyemmälle postaukselle erityismaininnan, ihan jo senkin takia, ettei kaiken sisällön tarvitse aina olla niin vakavaa.

Kiitollinen pienistä asioista

Kun pääsiäisviikolla ensin juoksin yömyöhään ympäri kaupunkia unohtuneiden avainten perässä ja sitten vietän yön pönttöä halaillen, päätin keskittyä kaikkiin niihin asioihin, jotka olisivat voineet tehdä pienistä vastoinkäymisistä paljon suurempia ja ottaa ilon irti kaikista hyvistä ja ihanista asioista joista voin todella olla kiitollinen mun elämässäni. Tällaista näkökulman vaihdosta suosittelen ajoittain kaikille, kun tuntuu että elämä on sua vastaan, vaikka välillä onkin ihan ok myös vaan murjottaa. 

Kesä 2019 tähän mennessä

Kesäfiilistely on ihan parasta ja takuuvarmaa Pannariblogi-sisältöä pitkin vuoden parempaa puoliskoa. Tämä postaus jäi erityisesti siitä mieleen, että kaikki nämä kuvat on otettu mun (tuolloin suhteellisen uudella) Samsung S10 -puhelimella, ja muokattu Lightroomin ilmaisella  mobiilisovelluksella. Tuota sovellusta olen todella opetellut nyt viime kuukausien aikana käyttämään, ja olen ihan rakastunut. Nykyään mun kuvat kulkevat lähes poikkeuksetta tuon sovelluksen kautta ennen julkaisua, ja kokeilujen kautta alan pikkuhiljaa päästä lähemmäs omaa tyyliäni (ehkä).

Vuoden luetuimpien postausten listauksen kärkeen nousi tammikuinen Linkkaa postauksesi -postaus (jonka täysin unohdin pitkäksi aikaa ja jonka parhaat palat vihdoinkin sain tällä viikolla julkaistua). Mä jätän sen nyt kuitenkin tästä luetuimpien postausten listauksesta pois ihan tuon kyseisen postauksen luonteen vuoksi. Ihana on huomata, miten paljon omia lemppareita on myös luetuimpien joukossa, mutta myös muita ehkä enemmän tai vähemmän yllättäviä.

Vuoden 2019 luetuimmat postaukset:

1. Mikä onkaan se ihannepaino?

2. Kesän 2019 bucket list

Bucket listit menestyvät yleensä aika hyvin näyttökertojen suhteen, ja kesä nyt on muutenkin vaan paras juttu ikinä. Nyt kun luin tuon listan läpi, olin monta kohtaa ihan täysin unohtanut ja monta tietenkin muuten vain jäi toteuttamatta ainakin osittain. Viime kesänä tuli ehdottomasti kuvailtua paljon (ainakin sillä kännykällä), hukattua jopa kahdet aurinkolasit ja hajotettua kolmannet, nautittua kesäfiiliksestä, nukuttua ja chillattua ja herkuteltua.

2. Hyvästi Pannariblogi

Mun ensimmäinen oikea yhteistyöpostaus, joka varmasti keräsi näyttöjä suhteellisen click bait -tyylisen otsikon ansiosta. Helmikuussa nimittäin sain oman domainin tänne blogiin, ja pannariblogi.blogspot.fi muuttui muotoon pancakepalace.fi. Oon jo ihan tottunut tähän uuteen osoitteeseen näin vajaan vuoden jälkeen, ja vanha tuntuu jotenkin kömpelöltä, vaikka se se oma rakas pannariblogillinen onkin.

4. Kuka olisi uskonut

Hahaa, helmikuussa kävin ekaa kertaa salilla! Innostuin, hankin vuoden salikortin, kävin suhteellisen säännöllisesti kolme kuukautta, ja toukokuussa se vaan jotenkin jäi kaikkien muiden arkirutiinien mukana. Tällä viikolla kävin sitten ensimmäistä kertaa kahdeksaan kuukauteen, kun tuo kortti on vielä sen puolitoista kuukautta voimassa. Ehkä mä salille taas vielä muutaman kerran ainakin päädyn!

5. Miksi syön kasvisruokaa?

Kasvisruokailu puhututtaa ihan hirveästi nykypäivänä, ja halusin jakaa mun ajatuksia ruokavalioni taustalla. Olen siis sekasyöjä ilman varsinaisia rajotteita, mutta ehdottomasti suosin kasvisruokaa enkä osta lihaa kotiin lähes koskaan. Postauksessa perustelin, miksi kasvisruoka on mulle kaikin tavoin helpoin, kannattavin ja mieluisin vaihtoehto.

6. Synneistä suurin on uskonto

7. Mun arkimeikki (sis. arvonnan!)

Tämä postaus varmasti keräsi näyttökertoja myös siihen sisältyvän arvonnan vuoksi. Tämä oli kuitenkin postaus, jonka tekemistä olin vuosia jo suunnitellut ja jonka toteutuksesta olin tosi innoissani - ja lopputuloksesta oikeasti tyytyväinen! Pitää tehdä taas uusi meikkipostaus, vaikka mun viiden minuutin (supersimppeli) pika-arkimeikki.

8. Hullujen päivien inspiroima asu

Asupostaukset usein menestyvät myös suhteellisen hyvin, ja yksi niistä harvoista viime vuodelta pääsikin tänne kärkisijoille. Nämä kuvat itsessään eivät ole ihan mun lemppareita, mutta housut ovat edelleen! Voi miten olenkaan selvinnyt elämäni farkut ainoina housuvaihtoehtoina.

9. Kuinka tyytyväinen olet kehossasi? -testi: mun oikeat vastaukset

10. Ääriabsolutistista baarissaistujaksi

11. Mitä syön päivässä

Tämänkaltaista postausta olin pitkään suunnitellut, ja päätinkin sen toteuttaa hyvinkin spontaanisti. Todellisuudessa 1. kyseinen päivä aika huonosti kuvaa mun tavallista ruokailua ja 2. mulla oli nälkä  koko päivän, kun annokset olivat turhan pieniä enkä jaksanut nähdä vaivaa, että oisin syönyt enemmän. Lähiaikoina voisi toteuttaa mitä syön viikossa -postauksen, olisi ainakin kuvaavampi ja näköjään syömiset kuitenkin teitä kiinnostaa! Mitäs sanotte?

12. Totuus menkoista

Myös toinen menkkapostaus oli ollut ikuisuuden suunnitelmissa ensimmäisen jälkeen. Mun menkat eivät koskaan ole olleet helpoimmasta päästä (vaikkei todellakaan myöskään kaikista pahimmastakaan), ja halusin jakaa teille mun menkkaoireilua ja kropan toimintaa tuona aikana. Ehkä parin vuoden päästä tulee taas uusi osa, oli hauska huomata, miten oma kroppa oli noiden postausten välissä kuluneiden neljän vuoden aikana muuttunut!

Kiva oli koota ensimmäistä kertaa tähän tyyliin vuoden suosituimpia postauksia ja omia suosikkeja. Seuraavaksi onkin sitten vielä ihan perinteisen vuosikatsauksen vuoro, jossa tarkastellaan vuotta niin blogin kuin muidenkin tapahtumien kautta!

Onko sulla jäänyt joku postaus erityisesti mieleen viime vuodelta, mun blogista tai muualta? ♡