keskiviikko 13. lokakuuta 2021

Mitä gradulle kuuluu?

No se etenee, vihdoinkin ihan oikeasti!

Viime viikolla aloin litteroida ihan kunnolla. Keskustelunanalyyttinen litterointi on ihan tajuttoman pikkutarkkaa ja kammoksuin tätä prosessia jo etukäteen. Olin kuitenkin aiemmin saanut tehtyä itselleni jo niin hyvät pohjat, että kaiken ekstrasälän lisääminen niihin on käynyt ehdottomasti yllättävän kätevästi. Viime viikolla aloitin myös johdantoa, muovasin tutkimuskysymyksiä, kirjoitin ihan oikeaa teoriaa aiheesta ja päälle pitkän aineistoesittelyn.

Tällä viikolla onkin sitten ollut analyysiviikko. Analyysia on tuntunut haastavalta aloittaa, kun mielessä pyörii, kuinka kaikelle pitää kaivaa lähdeviite ja taustateoriaa ja miten millään mun selityksellä ei tunnu olevan mitään varsinaista pointtia. Ja miten sitä analyysia on tehtävä paljon.

Maanantaina tein kuitenkin ihan mullistavan keksinnön. Sen sijaan että lähtisin heti tekemään valmista tekstiä (niin kuin yleensä teen kun en muutakaan osaa), olen eilen ja tänään keskittynyt aina kerrallaan yhteen aineistoesimerkkiin ja lähtenyt ajatuksenvirtana kirjoittamaan analyysia kaikesta, mitä mulla tulee vain mieleen sanoa, välittämättä lähteistä ja teoriasta. Tällä tekniikalla mulla on jo vaikka kuinka monta sivua tekstiä ja jopa ihan pätevän kuuloisia havaintoja, ja ennen kaikkea olen onnistunut pääsemään vauhtiin ja irti lukoista. Koen, että nyt tuohon olemassa olevaan tekstiin mun on paljon helpompi lähteä metsästämään puuttuvia lähteitä ja selaamaan taustakirjallisuutta, kun tiedän mitä etsiä. Ja siis tämähän kuulostaa vinkkinä niin yksinkertaiselta, että mullekin tuli ihan tyhmä olo kun aloin miettiä, että miksi mä en ole koko ajan tehnyt näin. Mutta parempi hei myöhään kuin ei milloinkaan!

Nyt on siis ehkä paras into ja vauhti ja motivaatio päällä ikinä, mutta samalla tuntuu että on kauhea kiire. Perjantaina mun pitää nimittäin palauttaa ensimmäinen annos enemmän tai vähemmän valmista tekstiä vertaisarvioitavaksi. Dedikset ovat kuitenkin aina niitä parhaita motivaattoreita, ja vaikka yritänkin tarjoilla mahdollisimman paljon hyvää asiaa, en kuitenkaan oleta palauttavani valmista tekstiä vaan materiaalia, josta haluankin saada mahdollisimman paljon rakentavaa, hyödyllistä palautetta. Silti toki tässä vaiheessa tulee aina se sama tuttu fiilis, miten yksi tai kaksi ekstrapäivää eivät olisi pahitteeksi.

Nyt olisi parasta, jos saisi tämän saman innon ja draivin pidettyä päällä, että gradu joka (arki)päivä edistyisi ihan oikeasti edes vähäsen, että pitkän suunnittelun ja valmistelun jälkeen saisin ihan oikeasti tekstiä paperille ja mustaa valkoiselle. Mun tavoite on saada gradu valmiiksi ja palautettua ennen joulua, että se on sitten poissa mun käsistä, kun tammikuun alussa lähden Ranskaan (jos et näitä uutisia vielä bongannut, tsekkaa edellinen postaus!). Tässä on nyt kaksi kuukautta aikaa, ja vaikka säännöllisesti panikoinkin ja stressaan, on mulla taas paljon toiveikkaampi ja optimistisempi olo, kun olen tehokkaampi ja tehnyt konkreettista edistystä.

Huomenna onkin sitten teoriapäivä, ja saan lähteä etsimään taustalähteitä jokaiselle LÄHDE?-merkinnälle, jonka olen tekstiini tunkenut noin joka toisen virkkeen loppuun, haha. Onneksi nyt pääsee kuitenkin jo kirjastoon, pitää siellä pitää tehokas graduhetki.

Tämän päivän osalta onneksi hommat on tehty ja voin nauttia taas vapaaillasta, siis tiskaamisesta, ruoanlaitosta, syömisestä, Salkkareista ja Serranon perheestä! Katson aina Salkkareita tiskatessani ja kokatessani (nyt olen edennyt jo maaliskuun jaksoihin, kun yhdessä vaiheessa tosiaan olin yli kaksi vuotta jäljessä), ja sillä saan itseni jopa innostumaan tiskaamisesta. Serranon perhe on taas rentoa katseltavaa syödessä ja chillaillessa.

Mitäs muut opinnäytevääntäjät, miten teidän työt edistyy? :D

Liity lukijaksi tästä!

sunnuntai 10. lokakuuta 2021

Mä muutan Ranskaan!

Tämä on ollut haaveissa pitkään, mutta lopulta käytännössä tapahtui niin nopeasti. Mä muutan alkuvuonna neljäksi kuukaudeksi Ranskaan! 

Kyseessä on neljän kuukauden mittainen opetusharjoittelu Caenin yliopistossa Normandiassa, ja toimin siis harjoittelijana ja avustajana yliopiston suomen kielen kursseilla. Harjoittelu on Opetushallituksen järjestämä, ja vietän Ranskassa koko alkuvuoden suunnilleen uudestavuodesta vappuun.

Jännittää, mutta vitsit olen samalla innoissani. Mähän vietin yhden kesän au pairina Lontoossa 2017 ja olen aina matkustanut paljon, ja jo yliopisto-opintojen alusta lähtien olen haaveillut jonkinlaisesta mahdollisuudesta asua pieni pätkä ulkomailla. Vaihto-opinnot tuntuivat ajatuksena vaikeilta toteuttaa, ja pari vuotta sitten sain ajatuksen harjoittelusta ulkomailla. 

Tämän syksyn hakua odotin kuin kuuta nousevaa, ja bongasin juuri mulle sopivan hakukohteen. Ja kaikki meni tosiaan ihan supernopeasti, hakemuksen lähettämisestä haastatteluun ja siihen, että otin mulle tarjotun paikan vastaan. Tällä hetkellä odottelen sitten yhteydenottoa Opetushallitukselta, että saataisiin asiat käytännössäkin rullaamaan. Mullahan ei siis ole nyt aavistustakaan, että mitä seuraavaksi on luvassa, haha!

Mun pieni mieli on viime viikot olleet ihan täydessä suunnittelumoodissa (vaikka valinta ratkesikin vasta muutama päivä sitten). Olen pohtinut asumiskuvioita ja raha-asioita, suunnitellut mitä kaikkea pakkaan mukaan ja yrittänyt mielessäni visioida mun tulevaa arkea täysin tuntemattomassa paikassa täysin tuntemattomien ihmisten kanssa. Caen on pieni kaupunki, johon tutustumista innolla odotan. Mutta ainakin vähintään yhtä innolla olen suunnitellut päivä- ja viikonloppureissuja kahden tunnin junamatkan päässä sijaitsevaan Pariisiin, haha!

Ennen lähtöä mulla on syksyn aikana yksi gradu tehtävänä ja pari kurssia suoritettavana, jolloin mulle enää jää harjoittelun lisäksi 8 uupuvaa opintopistettä ennen kuin pääsen valmistumaan maisteriksi. Ihan käsittämätöntä!

Loppuvuoden aikana on tulossa siis paljon suunnittelu- ja valmistautumissisältöä, muun muassa näistä käytännön asioista ja pakkaamisesta. Keväällä taas ollaankin Ranska-meiningeissä ihan uusissa ympyröissä! Halusinkin nyt päästä äkkiä kertomaan tästä myös teille, että voin jatkossa höpötellä kaikesta, mitä mieleen juolahtaakin aiheeseen liittyen. Alle kolme kuukautta lähtöön!

Jos siis tällainen sisältö kiinnostaa, kannattaa nyt jäädä tiukasti seurailemaan tänne blogiin ja Instagramin puolelle, jättää postaustoiveita aiheesta ja myös kysymyksiä, jos sellaisia tulee mieleen! Ihan mahtava päästä dokumentoimaan tämä kokemus myös somen puolelle <3

Ja hei muut ulkomailla tilapäisesti asuneet tai asuvat (tai miksei vaikka ihan kokonaankin muuttaneet), jakakaa kokemuksianne ja vinkkejänne kaikkiin käytännön juttuihin, jokainen neuvo tulee varmasti tarpeeseen :D

Pakko muuten vielä jakaa stoori näiden kuvien taustalla: halusin ehdottomasti saada tämän postauksen tänään julki, mutta mulla ei ollut kuvia. Lähdin sitten juuri ennen auringon laskua yksin Kauppatorille kamerajalustan kanssa kuvaamaan! Eniten pelkäsin, että joku varastaa mun tavarat ja toiseksi eniten sitä, että joku näkee mut. Oli kuitenkin superhauska kuvaussessio, paikalla ei ollut ketään ja omaisuuskin pysyi tallessa :D

Lue myös:

Kootut au pair -postaukset

"Ai mitä sä opiskelet?"

Vika eka koulupäivä

Ei se gradu itsekseen valmistu


Liity lukijaksi tästä!