maanantai 16. syyskuuta 2019

Viimeinen mökkireissu

Me ollaan pikkuhiljaa muodostamassa hienoa perinnettä: yksi kesän viimeinen mökkireissu syyskuussa, kun koulut ovat jo alkaneet ja sää alkaa muistuttaa jo enemmän syksyä kuin hellekesää. Yksi viimeinen irtiotto vuoden ensimmäisten koulustressien keskellä, viikonloppu lökäreissä telkkarin edessä kutoen yöhön asti, saunoen ja herkutellen, ehkä vähän jopa opiskellen ja kuitenkin täysin nollaten.


Meillä oli ihana viikonloppu. Otettiin 808 kuvaa miljöönä ihana metsä ja lande, syötiin mökkiruokaa ja nachoja ja muffinsseja, kerrostettiin villasukkia ja kastauduttiin järvessä. Nyt on kuvasaldoa loppuvuoden postauksiin ja rento olo. Kesä on nyt saatu onnellisesti taputeltua, eikä tunnu ihan niin pahalta toivottaa syksy tervetulleeksi. Onhan tää ihan järkyttävää yrittää sopeutua parinkympin paikkeilla pyörineistä lämpötilaista tasaiseen kahteentoista, mutta onneksi syksylläkin on puolensa. Ja jos ei muuta, niin 35 päivää Lontooseen ja 65 päivää mun synttäreihin! Ei sillä, että laskisin.

Hyvää syksyä kaverit ♡

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

maanantai 9. syyskuuta 2019

Kesä loppuu - mitä jää? | Tämän hetken odotetuimmat

Tuli syyskuu ja arki, ja niin tulivat sateet ja jo astetta pimeämmät illat. Mä olen puhunut niin paljon kesärakkaudestani ja kesänulkopuolistenaikojen kammostani, että luotan sen jo menneen perille. Viime vuonna näihin aikoihin haastoin itseni keksimään viisi hyvää asiaa syksystä. Tällä kertaa haluan piristää itseäni keskittymällä kaikkiin niihin ihaniin asioihin, jotka ovat tulossa kesän loputtua ja vuodenaikojen edetessä (kuvituksena kuitenkin vielä ihania kesähetkiä helteiseltä heinäkuulta!).


⬦ Aloitetaan pienellä mutta jokavuotisella lempparilla, nimittäin Hullut Päivät lokakuussa! Löytöjä ei Hullareilta tule enää tehtyä yhtä paljon kuin aiempina vuosina, mutta Hullut päivät ovat meillä oikea perhetraditio, jota innolla odotan joka kevät ja joka syksy. Viime syksynä Hullareiden aikaan lokakuun puolessavälissä oli muuten vielä niin lämmin, että ulkona tarkeni ilman takkia 17 asteen lämmössä!

⬦ Pian Hullujen päivien jälkeen onkin mun tällä hetkellä eniten odottamani viikon vuoro, nimittäin lokakuun lopussa lähdetään Lontooseen! Mä kärsin jo siitä, etten ole päässyt Lontooseen melkein puoleentoista vuoteen, keväistä parin tunnin välilaskua lukuunottamatta. Lontoo on mun ikilemppari, mä lasken melkein jo päiviä ja suunnittelen matkalaukun sisältöä ja päivien ohjelmaa, viimeisimmästä ajattelin tehdä kokonaan oman postauksensa! Hauska muuten taas nähdä, miten perinteinen englantilainen ilmasto pääsee yllättämään, mä kun en ole käynyt kymmeneen vuoteen Lontoossa muuten kuin kesällä. Sadetakki tulee ainakin mukaan, lämpötilojen mukaan pitää valikoida kengiksi joko vedenkestävät nilkkurit tai kumpparit.


⬦ Marraskuun 20. päivä on minun 22. syntymäpäiväni! Vuosi vuodelta odotan synttäreitä aina vähemmän, mutta onhan oma syntymäpäivä nyt mahtava juhla ja piristys pimeään arkeen. Toivottavasti tänä vuonna pääsen juhlimaan kivemmissä merkeissä kuin viime vuonna, kun ankaran tappoflunssani pahin päivä osui juuri synttäreilleni. Marraskuu on meillä todellinen juhlakuukausi, kun samalle kuukaudelle osuu monet synttärit ja juhlallisuudet (ja varaslähtö otetaan itse asiassa jo lokakuussa!). Pimeästä syksystä ei siis merkkipäiviä meillä puutu.

⬦ Joulu. Joulu ei myöskään tunnu enää kuuluvan lempijuhliini siihen liittyvän stressin ja kaaoksen ja kiireen ja pimeyden vuoksi. Silti sitä salakavalasti alkaa loppuvuodesta päästä tunnelmaan tuikkivien valojen ja kanelimausteisten kaakaoiden avulla. Yhtä asiaa joulusesongissa mä kuitenkin todella odotan, nimittäin sitä, kun luvan kanssa saa aamusta iltaan luukuttaa Raskasta joulua -musaa! Raskasta joulua on ihan mahtava projekti ja kyseisen tuotannon biisit ovat joulua parhaimmillaan. Viime vuonna oli mun ensimmäinen oikea Raskasta joulua -konserttikin (kun ihkaensimmäiseni kaksi vuotta sitten päättyi vähän vähemmän hehkeästi), ja suunnitelmissa olisi lähteä tänäkin vuonna.


⬦ Pääsiäinen! Pääsiäiseen mä puolestani olen laskenut päiviä (tai ainakin kuukausia) edellisen pääsiäiskauden lopusta asti, ja enää reilu seitsemän kuukautta jäljellä ♡ Pääsiäinen on vuoden suurin juhla ja niin kokonaisvaltainen että pelkästä ajatuksestakin innostuu. Pääsiäinen ♥️

⬦ Nightwishin uusi albumi joskus ensi keväänä ja etenkin sitä seuraava maailmankiertue, saa nähdä minne päin (Suomea) tällä kertaa päädytään yleisöön! Olen taas viime päivinä lukemani elokuussa lukemani Nightwish-kirjan innoittamana katsellut oikein urakalla Nightwish-livetaltiointeja, enkä malta odottaa, että pääsen tuon kokemaan taas uudestaan.

⬦ Ensi kesä taas reilun kahdeksan kuukauden päästä ♥️


Toki syksyssä ja talvessa innostun samoista asioista edelleen, mitä edellisvuoden listassa tuli mainittua: pehmeistä neuleista ja collegeista, koti-illoista sisällä tv:n ääressä ilman morkkista siitä, että pitäisi olla ulkona nauttimassa auringosta, raittiista ilmasta ja rutiineista. Kaikesta huolimatta mä olen niin onnellinen, että saan asua Suomessa ja nauttia neljän vuodenajan ihanista puolista.

Mitä sä odotat tällä hetkellä? ♥️

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

perjantai 6. syyskuuta 2019

Ensimmäinen rantapäivä


Mä olin jo ihan luopunut toivosta sen suhteen, että tänä kesänä pääsisin viettämään todellista rantapäivää. Toki jo juhannusviikonloppuna piipahdettiin Kuusijärvellä, mutta merenrannat mulla tuntuvat jäävän melkein joka kesä välistä.


Sitten tuli elokuun loppu ja syyskuun alku eikä lämpimät päivät olleetkaan meitä täysin hyljänneet. Ja niin meillä kävikin niin onnekkaasti, että viimeisenä lomapäivänämme, syyskuun ensimmäisenä päivänä, lähdin tämän kesän ensimmäisen kerran meren rannalle viettämään päivää.


Auringossa oli lämmin, varjossa vähän vähemmän. Meri oli kylmä ja sinne pulahtaminen olisi multa vaatinut vielä vähän helteisempää ilmaa. Eväitä oli enemmän kuin tarpeeksi ja seurakin oli ihan kelvollista. Mikä kelvollinen kesäpäivä, kyllä vielä syyskuussakin ehtii!

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Kerrankin kesällä Tukholmaan

Pitkin kesää ollaan heitelty ajatusta vielä pienestä lomamatkasta ennen arkeen paluuta. Kun ostimme lentoliput Lontooseen syksyksi (!!), aurinkolomahaaveet hautautuivat hetkeksi, mutta elokuun edetessä nousivat hiljalleen taas esiin. Palloteltiin Kreikkaa, Portugalia ja  Barcelonaa, mutta tiukat aikataulut ja kalliit äkkilähdöt tekivät oikean lomamatkan löytymisestä vaikeaa. Lopulta taivuttiin hieman yksinkertaisempiin suunnitelmiin, ja samalla päädyttiin toteuttamaan matka, josta oltiin vuosikausia ohimennen puhuttu: hotellimatka Tukholmaan. Kerrankin saataisiin tutkia kaupunkia ihan rauhassa, ilman muutaman tunnin aikarajaa ennen laivalle paluuta. 


Ja aurinkoloma saatiinkin! Lämpötilat olivat kahdessakymmenessäseitsemässä, ja Tukholman kuumankosteasta ilmasta ja värikkäistä kivikujista tuli ihan mieleen etelä-Euroopan maisemat. Olisi helposti voinut kuvitella itsensä Ranskaan!

Ensimmäistä kertaa siis oltiin yötä Tukholmassa ihan rauhassa. Ensimmäistä kertaa niin pitkään kuin vain muistan oltiin myös Tukholmassa kesällä! Viime aikoina meidän reissut ovat aina olleet talviaikaan. Nyt saatiin kuitenkin ihan rauhassa kiertää palelematta, ja onhan näillä keleillä kaupunkiin tutustuminen paljon kivempaa. 


Tukholmassa käytiin pitkän haaveilun jälkeen Abba-museossa, joka oli ihan mahtava! Kerrankin museossa tuntui, ettei aika ja energia millään riittänyt kaiken tutkimiseen ja kaikkiin tutustumiseen. Tuon lisäksi meillä ei varsinaisesti ollut mitään yksittäistä kohdetta listalla, vaan maanantai-ilta ja tiistaiaamupäivä kuljeksittiin ympäri keskustan katuja ihan kaikessa rauhassa. 

Yövyttiin Scandic Grand Central -hotellissa, joka oli aivan täydellisellä paikalla keskustassa, ja jossa saatiin myös nauttia ihanasta aamupalasta tiistaina, haha. Matkat menivät Siljalla, ja vaikka saatiin A-hytti vain menomatkalle (viiden euron lisähintaan, mikä tuhlari musta on tullutkaan!), oli meidän paluumatkan B-hytissäkin ikkuna, ihan parasta!


Näin taas huomattiin, ettei tarvitse kauas lähteä, että saa pienen irtioton ja todellisen aurinkoloman kesän lopuksi. Huomenna mulla sitten alkaakin kolmas opiskeluvuosi, hurjaa! Vielä jatkuvat kesäkelit onneksi auttavat laskeutumaan pehmeästi taas arkeen, mä kun olen tottunut viimeisen neljän kuukauden aikana niin hyvin lomarutiineihini. Onneksi ensi kesälomaan on enää kahdeksan kuukautta!

Missä te olette viimeksi lomailleet? Ja ovatko kaikki muut jo palanneet arkeen? 

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

sunnuntai 25. elokuuta 2019

Pieni kasa iloa

Keskiviikkoiltana mulle iski kauhea päänsärky ja väsymys, ja torstain ja perjantain pyörähdin kaverini luona Porvoossa. Eilen puolestaan olin jo kirjoittanut tämän postauksen lähes valmiiksi, mutta lopulta unohdin täysin julkaista tämän! Hyvän mielen viikosta huolimatta, ja ehkä myös sen takia, päätin keskittyä omaan hyvään olooni ja rentoutumiseen, enkä jäänyt stressaamaan päivittäisistä blogipäivityksistä. Kun tällainen viikko kuitenkin on nyt polkaistu käyntiin, tahdon mä jakaa taas viime päivien positiivisia.


× Sekä keskiviikkona että torstaina ja perjantaina oli ihanaa nähdä rakkaita kavereita ja viettää yhdessä laatuaikaa.

× Pitkä, rento kävelylenkki luonnon rauhassa, kaukana kaupungin hälinästä.

× Kuitenkin myös ihana Helsinki, viime aikoina olen kävellyt enemmän paikkoihin ja jäänyt bussista pois eri pysäkeillä, ihan että saisin nauttia vielä näistä Suomen kesäilloista ja kauniista maisemista.

× Kotoisa rankkasade, jota sai kuivana kuunnella sisätiloissa.

× Nachoja vaikka kuinka monella aterialla, parasta.


× Lämpimät kesäpäivät ja vielä jatkuneet hamekelit.

× Edes pieni irtiotto. Vaikka mulla nyt onkin aina kännykkä kädessä, Porvoossa yritin jättää sen aina hetkeksi sivuun enkä tuolle tunnin kävelylenkillekään ottanut sitä ollenkaan mukaan. Toki missasin monet upeat valokuvat noissa maisemissa, mutta tärkeämpää oli hetki vain nauttia olostaan ilman elektroniikkaa.

× Hyvä seura, huonot jutut, rento olo, uusia näkökulmia.

× Viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä, eilen varattu Tukholman-matka! Tämän ilmestyessä ollaan jo laivassa, ollaan kerrankin yö ihan hotellissa ilman jäätävää kiirettä, ja mennään vihdoinkin tsekkaamaan Abba-museo! Tukholmaan on myös luvattu ihan kunnon helteitä alkuviikoksi, kesä!


Mikä on ollut parasta sun viikossa? ♡

tiistai 20. elokuuta 2019

Kiitollinen


Etukäteen pelkäsin, että tästä päivästä voi tulla joko tosi hyvä tai tosi huono. Kaikeksi onneksi näistä vaihtoehdoista toteutui ensimmäinen, eikä tälle päivälle ole vaikeaa keksiä positiivisia. Rento, rauhallinen aamu, maailman parhaita uutisia, poikkeuksellisen mukava työvuoro, kaunis kesäpäivä, Frendejä ja tortilloja. Tänään on hyvä päivä olla kiitollinen. Muistakaa tekin olla ♡

maanantai 19. elokuuta 2019

Mitä kuuluu & hyvän mielen viikon aloitus


Haha, nyt kävi vähän näin. Kesät ovat yleensä tarkoittaneet mulle blogipanostusta ja kiihtyvää postaustahtia. Tänä kesänä on jotenkin käynyt aivan päin vastoin. Vaikka erityisesti viimeisten viikkojen aikana mun kiire on hellittänyt ja hiljaisia päiviä ilman ohjelmaa on ollut paljonkin, on kone autuaasti jäänyt syrjään ja blogi huomiotta. Aivan tarkoituksetta postailu on jäänyt siihen yhteen kertaan viikossa, itselleni asettamaan vähimmäistavoitteeseeni. 

Toki tällainen rentoilu on ollut ihan kivaa, mutta bloggaamisesta mä kuitenkin tykkään ja mulla on ikävä tätä puuhaa. Tietenkään blogien suosion yleinen laskusuhdanteisuus ei ihan hirveästi kannusta, mutta sitäkin suuremmalla syyllä tahdon taas ruveta panostamaan. Onko muuten yllättävää, että mun blogi-into nousi taas heti, kun olisi kouluhommia tehtävänä, haha!


Mulla on siis vielä kaksi viikkoa lomaa jäljellä ennen koulun alkua. Mulle tyypilliseen tapaan mulla on haikeat fiilikset päälle ajavasta syksystä. Tällä hetkellä arkeen palaaminen ja opiskelujen jatkuminen ei ahdista paljoakaan, ja jopa varautuneella innolla odotan syksyn kursseja. Mua ahdistaa se tuttu pimeys, kylmyys, kiire ja stressi. Mä nautin elämästäni täysillä pimeydettöminä hellepäivinä, ja lähestyvät syyspäivät ja talven ankeus saavat aikaan fiiliksen, etten tälläkään kertaa saanut otettua kesästä kaikkea parhaalla mahdollisella tavalla irti. Silti nämä viimeiset vapaapäivät ovat kuluneet lähinnä kotona makoillen, kun en osaa yksinäni lähteä tekemään mitään tai muodostaa suunnitelmia.

On mun kesään kuitenkin mahtunut vaikka mitä. Neljä leiriä, tähän mennessä vasta kolme mökkireissua, noin miljoona piknikiä, muutama loppuunluettu kirjaa, monta tuntia Netflixiä, siivousta ja nukkumista. Mä olen tänä kesänä ollut apulaisena suomen kielen kurssilla, jossa sain itse samalla kunnon ruotsin kielikylvyn. Mä olen siivonnut kämppäni aika hyvin, ja jopa onnistunut pitämään sen suhteellisen siistinä. Nyt mulla lisäksi alkoi tosiaan jo syksyn ensimmäinen kurssi, jota vältellessä onkin hyvä aktivoitua myös blogin puolella. Samalla olen edelleen tuskaillut Instagramini kanssa, kun tuntuu, että kaikki nykyään panostavat yhtenäisiin, esteettisiin fiideihin, enkä mä vaan osaa sellaista. Toki tähänkin ajattelin tarkemmin perehtyä yhden koulutehtävän muodossa syksyn aikana, katsotaan, mitä siitäkin tulee!


Palaillaan siis tiiviimpään postaustahtiin jälleen pienen haasteen muodossa. Mä olen tällaisia positiivisuusviikkoja pitänyt aiemminkin, ja te olette todella pitäneet niistä. Tällä viikolla aion siis joka päivä postata jostakin asiasta, joka mut on sinä päivänä tehnyt onnelliseksi tai tuonut mulle hyvän mielen. Hyvän mielen viikko, positiivisuusviikko, you name it, we bring it!

Tämän päivän positiivinen voisi (tämän postauksen ja puhtaiden pyykkien rinnalla) olla se, että sain vihdoinkin ehkä jatkettua biisiä, joka mulla on ollut varmaan vuoden tai pari työn alla. Kivaa on tänään myös ollut herkullinen ruoka, jota mulla oli vielä jääkaapissa jäljellä, tai Frendit-memeketju, johon törmäsin Facebookissa.


Tämän julkaistuani aion lähteä ulos pienelle lenkille (toista iltaa putkeen!) haukkaamaan vähän happea ja nauttimaan kauniista kesäillasta. Hyvää yötä kaverit <3

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

maanantai 12. elokuuta 2019

Ehkä näitä riittää vielä tälle kesälle


Nämä ovat juuri niitä hetkiä. Kun vain on. Nämä tekevät kesän. Ehkä vielä tänä vuonna.

maanantai 5. elokuuta 2019

Kaksi kaupunkia yhdessä päivässä: Hamina ja Kotka


Viikko sitten vietettiin jo perinteeksi muodostumassa olevaa mökkiviikonloppua kavereiden kesken. Syötiin, saunottiin, pelailtiin, kierreltiin kyliä, kuvailtiin ja otettiin rennosti. Tällä kertaa päätettiin myös lähteä kotimatkalle hyvissä ajoin, ja tehdä pari pysähdystä ja kaupunkikierrosta matkalla. Sunnuntain ohjelmana olivat siis Hamina ja Kotka.


Mä en muista käyneeni kummassakaan näistä kaupungeista varsinaisesti koskaan aiemmin, joten tällainen yhden päivän seikkailu oli ihan mahtava. Kesän toistaiseksi viimeinen hellepäivä helli meitä, ja saatiin hikoilla paahtavassa auringossa onneksi palamatta. 

Hamina oli ihan supersuloinen kesäkaupunki vanhoine taloineen ja niiden luoman tunnelman myötä. Jäin koko ajan kavereista jälkeen, kun jäin kuvailemaan jokaista söpöä kadunkulmaa, haha! Haminan kirkko oli myös toinen uusi ortodoksikirkko mulle tälle kesää, ja oli ihana, kun päädyttiin pyörähtämään sielläkin. Haminan-etapin päätteeksi pyörähdettiin vielä tutustumassa paikalliseen Tervasaareen, oli hullua löytää Haminasta samanniminen paikka, missä kotona tulee hengailtua. 


Haminasta ajettiin Kotkaan. Täytimme vatsamme Hese-ruoalla, ja lähdimme seikkailemaan Kotkan meripäivien alueelle, jota oltiin siinä vaiheessa jo purkamassa. Mä aloin tässä vaiheessa päivää jo olemaan suhteellisen väsynyt koko päivän kiertämisestä ja seikkailemisesta, joten jätin kameran suosiolla autoon ja keskityin muiden photoshootien seuraamiseen. Nämä kolme Kotka-kuvaa ovat siis kännykällä otettu, mutten ylipäätään enää jaksanut pahemmin kuvailla. Vielä ennen lähtöä istuttiin hetki meren äärellä kaikessa rauhassa, ja jokin siinä laineiden liplatuksen seurailussa vetoaa tällaiseen suomalaiseen sydämeen. Tänä kesänä pitää rantailla vielä, ihan kaikessa rauhassa.

Nyt kun aloin miettiä, mulla on tullut aika hyvin loppujen lopuksi kierreltyä Suomen kesäkaupunkeja tälle vuodelle. Lisää on toivottavasti vielä tulossa, kesä kun on kotimaanmatkailun kulta-aikaa! Voi ihana kesä-Suomi ♥️

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

maanantai 29. heinäkuuta 2019

Kesä älä mene

Postauksen kuvat: @jokiwonn


Ei varmaan ole jäänyt epäselväksi, että kesä on mun lempivuodenaika. Miksi ei olisi, lämpö ja vapaus ja loputon valo? Kyllä kiitos.

Joka kesä jossain vaiheessa mulla alkaa myös se sama kesän loppu -ahdistus. Vaikka kymmenen prosenttia minusta tavallaan ehkä jopa odottaa syksyä, rutiineja, alkusyksyn lämpimiä, aurinkoisia päiviä ja pimeitä mökkiöitä, loput yhdeksänkymmentä prosenttia alkaa panikoida ja kiljua ja yrittää heikoilla kynsillään ja hampaillaan pitää kiinni vielä jäljellä olevista kesäpäivistä.


Ja näin vuosittainen kesän loppu -ahdistukseni on taas alkanut. Miten voi olla mahdollista, että kohta on jo elokuu, kun tuntuu, ettei kesä ole vielä ehtinyt alkaakaan? Miten voi olla mahdollista, että yöllä on ihan oikeasti pimeää, nythän on kesä? Yhtäkkiä puhutaan taas koulujen aloituksesta ja lasketaan vapaapäiviä ennen hurjaa vauhtia lähestyvää syyskuuta. Viime kesä oli täynnä kaikkea mahtavaa puuhaa, menoa ja huippukelejä. Viime kesä oli yksi parhaista, ja jotenkin tuntuu, että tänä kesänä ei vain ole tullut tehtyä yhtä paljon. Helteet hellivät vain viikon, ja kohta ollaan samanlaisten sateiden ja kymmenasteisten kesäiltojen keskellä kuin heinäkuun alussakin. 


Onhan mulla kiirettä pitänyt tänäkin kesänä. Olen mökkeilyt monesti, toki vasta vain yhdellä mökillä. Olen kiertänyt kotimaan kaupunkeja, vaikka en vielä kaikkia listalla olevia. Olen leireillyt jopa neljään eri otteeseen, ja on todella vaikea sisäistää, että tämän kesän leirit olivat nyt tässä. Olen piknikkeilyt enemmän kuin jaksan laskea, pulahtanut järveen ihanan useasti, olen polttanut ihoni ja käynyt monen vuoden tauon jälkeen kävelemässä Kuusijärven ympäri. 

En ole vielä kuitenkaan käynyt merenrannalla, en ole nukkunut yötä ulkosalla, en ole vieraillut Mustasaaressa (joka menee jo ensi viikolla kiinni!), en ole tehnyt megasupersuursiivousta. En ole päässyt kunnolla sisään kesälomamoodiin, vaan alitajuisesti edelleen odottaa sitä jotain "sitten kun on loma" -hetkeä ja -fiilistä. Ehkä se todellinen kesälomafiilis onkin pelkkä illuusio, jonka odottaminen vie huomion niistä kivoista asioista.


Mulla on ollut tosi kiva kesä. Mä en vaan ole ollenkaan valmis luopumaan siitä ja siirtymään eteenpäin niihin muihin, pimeisiin ja kylmiin ja märkiin ja univajeisiin ja kiireisiin vuodenaikoihin. Enhän mä oikeasti koskaan olisi valmis luopumaan kesästä, ja seuraavaan on aina liian pitkä aika. Yhtä koville se silti ottaa joka vuosi. Kesä on vaan.

Mä tahdon yrittää ottaa loppukesästä kaiken irti. Tai sitten vain nauttia. Melko sama asia.

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Kesäinen Tampere ja Muumi-kierros

Tähän kesään on kiireisyydestään huolimatta mahtunut vähemmän reissuja kuin viime kesänä. Eilen me tehtiin kuitenkin kiva pieni päiväretki Tampereelle. Kaverini oli bongannut Vapriikista vampyyrinäyttelyn, ja koska mä olen pitkään jo haaveillut kierroksesta Muumimuseossa, oli meillä kunnon museopäivä!


Lähdettiin aikaisin aamusta jo liikkeelle, että oltiin jo puoli yhdentoista aikaan Tampereella, Suunnattiin suoraan Tampere-talossa sijaitsevaan Muumimuseoon, joka kyllä täytti kaikki odotukset. Museo oli täynnä esimerkiksi Tove Janssonin alkuperäisiä Muumi-kirjoihin tekemiä kuvituksia ja muita Muumi-aiheisia teoksia. Osallistuttiin opastetulle kierrokselle, joka oli tällaiselle muumifanille tosi mielenkiintoinen. Hauska oli myös huomata, että lasten- ja nuortenkirjallisuuden tentin materiaaleista oli jäänyt jotain mieleen, sillä kierroksella tuli vastaan jo paljon entuudestaan tuttua tietoa! Kierroksen jälkeen jäätiin vielä rauhassa istumaan ja katsomaan yksi Muumi-jakso observatiorion televisiosta, niillä oikeilla äänillä tietenkin.


Muumimuseon jälkeen pidettiin ruokatauko, josta suunnattiin sitten Vapriikin museokeskukseen. Kierrettiin vampyyrinäyttely läpi, jossa oli paitsi mielenkiintoista tietoa vampyyreista kautta aikojen, myös muun muassa kopio Bella Swanin hääpuvusta Twilight-leffoista! Vapriikissa oli hirveästi myös muita kokoelmia, joten me kierrettiin läpi myös niin pelimuseo, kivimuseo, luonnontieteellinen museo, jääkiekon hall of fame kuin nukkekekkeritkin.


Tampere todella piti meitä hyvänään. Sää oli todella upea, aurinko paistoi ja lämpötilat vihdoinkin tuntuivat olevan kesälukemissa! Mä olen viime vuosina tehnyt useammankin päiväreissun Tampereelle, mutta aina talvella, joten tämä oli todella ihanaa vaihtelua. Tampere on kyllä tosi nätti kaupunki, ja kauniina kesäiltana siellä olisi voinut kävellä pidempäänkin. Taidettiin myös kuulla Tammerfestejäkin veden yli!

Meillä oli tosi kiva päivä Tampereella, hienoisesta univajeesta ja reilusti tavoitteen ylittäneestä askelmäärästä huolimatta. Saa nähdä, ehdinkö päätyä vielä Tampereelle toistekin tämän kesän aikana. Muitakin päiväreissuja tahtoisin vielä tänä kesänä tehdä, katsotaan, minne vielä kerkiää.

Kiitos Tampere, ensi kertaan ♡

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

#firstworldproblems: Aamu ilman vettä

♡ Herää aamulla suunnitelman mukaisesti yhdeltätoista, koska vesikatkon oli ilmoitettu kestävän aamukahdeksasta yhteentoista. Pötköttele varmuuden vuoksi sängyssä vielä kahteentoista asti.

♡ Nouse ylös ja huomaa, ettei vettä tule vieläkään. Tajua, että tarvitset vettä noin kaikkiin aamutoimiisi. Totea myös jälkiviisaana, että ehkä olisi ollut järkevää kuitenkin ottaa vettä varuiksi talteen edes vaikka ämpärillinen, yhden lasillisen sijaan.


♡ Skippaa rauhallinen aamusuihku, jonka olisit kerrankin voinut rauhassa toteuttaa. Pese hampaat mökkityyliin pienellä vesitilkalla, ja kasta kasvopyyhe toiseen vesitilkkaan, jotta saat naamasi pestyksi. Onneksi vettä riittää vielä hieman juotavaksikin asti. Vessan vetäminenkin tuntuu olevan pois laskuista, joten pidättele.

♡ Rupea himoitsemaan aamupalaksi keitettyjä kananmunia ja kaikkea muuta kivaa, joiden valmistamiseen tarvitset vettä.

♡ Tee sen sijaan voileivät ja muista tapasi pestä käsiäsi joka välissä. Kiitä onneasi meikinpuhdistuspyyhkeistä ja käsidesistä.


♡ Tee meikkipohja pelkillä siveltimillä, koska et pääse kastelemaan meikkisientäsi. Huomaa taas, miten nopeaa peitevoiteen levitys onkaan siveltimellä, ja nauti jopa meikin lopputuloksesta, joka suurilta osin johtuu todennäköisesti siitä, että levitit puuteria samalla siveltimellä, jolla viimeksi eilen olet laittanut läjäpäin highlighteria.

♡ Antaudu hädälle lopulta puoli kolmen aikaan ja livahda pissalle. 

♡ Nauti tekosyystä olla kerrankin tiskaamatta (koska muutenhan mä tietenkin tiskaisin kaikki aamupalatiskini saman tien...tai sitten en).


♡ Naura sateen tuomalle lievälle ironialle.

♡ Suunnittele päivän ruokalistaa, joka ei vaatisi minkään keittämistä. Onneksi pakkasessa ja jääkaapissa on pizzaa vaikka muille jakaa.

♡ Kirjoita tästä ehkä elämäsi rankimmasta koettelemuksesta synkkä ja vakavamielinen blogipostaus, jotta muutkin voivat tuntea tuskasi. Kuvitukseksi sopii varmasti sarja kuvia, jossa koskettelet kasvojasi, ihan muuten vaan.

♡ Palaa illalla kotiin melkein normaalisti toimiviin hanoihin. Kiitä seuraavana aamuna onneasi, miten tuo yksi aamu kesti vain yhden päivän.

Millaisia haasteita te olette joutuneet viime aikoina kohtaamaan?

Muistinpa muuten, että olin first world problems -otsikolla kirjoittanut aiemminkin postauksen, nimittäin talvella 2015! Lue mun vastoinkäymisten täyttämä kauhutarina täältä :D

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)