torstai 27. huhtikuuta 2017

Kuinkas sitten kävikään

Mulla on tässä parikin postausta suunnitelmissa, mutta ajattelin tulla päästämään teidät jännityksestä, ja kertoa miten sen inssin kanssa kävi. Snapissa tosiaan kerroinkin jo koko tarinan, mutta tässä teillekin jotka ette mua siellä seuraa. Inssi meni muuten oikein hyvin, ajaminen alkoi tuntua jo melko luontevalta eikä siinä muutenkaan ollut oikein mitään ihmeellistä. Sitten siinä ihan viimeisen viiden minuutin aikana tultiin sellaiseen paikkaan, jossa kolmion takana oli vähän enemmän porukkaa jonossa odottamassa vuoroaan. Nämä autot seisoivat sitten suojatien päällä, ja kun ajoin viereiselle kaistalle, niin en tietenkään tajunnut pysähtyä siihen viereen. Inssi sitten pisti siinä jarrut pohjaan, enkä mä edes meinannut tajuta, että mikä siinä oikein oli vialla. Yhden tunnin hän sitten määräsi lisää, kun suojatielle pysähtyneen auton ohittaminen pysähtymättä johtaa automaattiseen hylkäykseen tai poliisin nähdessä jopa sakkoihin. Ja kyllähän mä tuonkin teoriassa olisin tiennyt, mutta tuontapaisia tilanteita on käytännössä niin harvoin, ettei sitä siinä sitten vaan tajunnut, kun muutenkin oli vähän erikoisempi paikka. Ensi viikon perjantaina sitten uusi yritys, ja hyvillä fiiliksillä kyllä uudestaan yritän kun muuten tuossa mun ajamisessa ei edelliselläkään kerralla mitään vikaa ollut.


Me lähdetään ihan parin tunnin päästä seurakunnan nuorten kanssa Serbiaan muutaman päivän reissulle! Luvassa on paljon kirkkoja ja luostareita, bussissa istumista ja ainutlaatuisia kokemuksia. Niin ja onhan meidän kohdepaikkaan luvattu sellaisia parinkymmenen asteen lämpötiloja, mukavaa vaihtelua tähän Helsingin vesi-aurinko-räntä-rae-sääleikkiin. Reissun aikana blogiin tulee ainakin yksi postaus, ehkä myös toinen jos saan sen tässä ennen lähtöä valmiiksi. Mutta niitä reaaliaikaisia matkatunnelmia kannattaa seurailla Snapchatin (@sannapannari) ja Instagramin (@sannalovesfood) kautta, sekä meidän yhteisen matkatägin #sjginserbia välityksellä. Samoin jos meidän edelliset matkat kiinnostaa, niin Romania-postaus löytyy täältä ja Viron-postaus täältä. Nyt mä meen vielä pakkaamaan loppuun ja panikoimaan kaikkea, mitä ehkä pitäisi vielä ehtiä tunnin aikana tehdä. 

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Autokoulupaniikki


Voi himpuranpapanat apua. Tällä tytöllä on huomenna inssi. Jo huomenaamuna mun siis pitäisi olla kykeväinen ajamaan itsenäisesti, sääntöjen mukaan ja mielellään vahingoittamatta autoa tai muita teillä liikkujia. Suurin osa varmasti olisi tässä vaiheessa innoissaan siitä, että on vihdoin saamassa ajokortin, mutta mua oikeasti lähinnä vaan pelottaa. Tietenkin mun ajaminen on koko ajan kehittynyt, ja liikenteessä tiedän mitä tehdä ja yleensä pärjäänkin aivan mainiosti. Mutta mulle ajaminen tuntuu vaan niin stressaavalta, etten kauheasti osaa nauttia siitä, ja aina välillä tulee niitä tilanteita, kun ei vaan osaa ajatella ja ottaa kaikkea huomioon, ja hämmentyy lopulta kaikesta. Tänään mulla oli pidempi ajotunti, joka paria sammumista ja taskuparkkiharjoitusta lukuunottamatta sujui kyllä ihan hyvin, ja opettajakin oli sitä mieltä, ettei mun ajamisessa suoranaisesti enää mitään vikaa ole. Huomenna mulla on onneksi vielä ajotunti ennen sitä varsinaista koetta, niin pääsee vähän lämmittelemään ja kertaamaan viimeisetkin asiat. Yritän tässä nyt ajatella positiivisesti ja lähteä luottavaisin mielin, koska myönteinen ajatusmalli myös vaikuttaa myönteisesti siihen omaan ajamiseen, eikä stressi ja itsensä vähättely pääse sekoittamaan mun mieltä turhaan. Nyt sormet ristiin, että huominen menee hyvin ja saan kortin taskuun, niin ei ole pakko enää lähteä ajamaan, haha! Ja älkää huoliko, kyllä mä teille tulen sitten infoamaan, että miten kävi. Kaikista uteliaimmille yksilöille paras kanava pysyä ajantasalla on mun Snapin seuraaminen, joten käykää ihmeessä lisäämässä @sannapannari jos ette mua vielä seuraa!


Ja koska meikki-intoilija ei muuta osaa, niin pakko on vielä siitäkin tähän loppuun puhua. Tänään halusin pitkästä aikaa tehdä meikit niin, miten ne vuosi, pari sitten tavallisimmin tein. Pitkästä aikaa laitoin silmiin värikkäät rajaukset aivan ihanalla metsänvihreällä Essencen rajauskynällä, ja ekaa kertaa pitkään aikaan jätin aurinkopuuterit ja varjostukset pois ja tyydyin pelkkään poskipunaan. Mun meikkausrutiini on viime aikoina vähitellen monimutkaistunut ja kasvanut, ja niitä välttämättömiä vaiheita onkin yhtäkkiä tullut enemmän ja enemmän. Toki nytkin lisäsin meikkivoiteen ja hippusen luomiväriä, mutta ihana oli kuitenkin mennä hieman yksinkertaisemmalla linjalla tänään. Huulipuna on aivan mahtava muutaman punnan Primarkin huulipuna, joka on ihanan kestävä ja mukava huulilla ja just sopiva vähän neutraalimpi sävy mun kokoelmaan. 

Mutta hei, lämpimiä ajatuksia ja mahtivinkkejä inssiin otetaan erittäin mieluusti vastaan! Tavoite on olla tappamatta ketään, ruttaamatta autoa ja nöyryyttämättä itseäni, ehkä mä siihen pystyn? :D

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

My must haves - Testissä Essencen mukailtava meikkipaletti


Jos olet vähänkin enemmän blogiani lukenut, niin tiedät addiktiota lähentelevän innostuksen huulipuniin. Keräilyni onkin vahvasti painottunutta, ja muita meikkejä ostan huomattavasti harkitsevammin. Tästä syystä esimerkiksi luomivärejä mulla ei ole paria palettia enempää, ja värivalikoima onkin osin hyvin rajoittunutta. Eikä se nyt niin voi vaan toimia.


Voitte siis kuvitella mun innostuksen, kun ensimmäisen kerran luin Essencen uusista My must haves -paleteista, joihin saat itse valita sävyt, jotka haluat ostaa. Ostat siis tyhjän paletin, ja millä ikinä haluatkin sen täyttää. Eikä kyse ole ainoastaan luomiväreistä: My must haves -sarjasta löytyy myös niin poskipunia, contour- ja highlight-sävyjä, puuteria kuin huulituotteitakin. Voit siis yhteen palettiin koota juuri sellaisen kokoonpanon kuin haluat, ja voit tehdä melkein koko meikkisi tuolla yhdellä paletilla.

Mukailtavuus ja monipuolisuus on todellakin tämän sarjan valtti. Luomiväreistä ei löydy myöskään ainoastaan niitä ainaisia neutraaleja ruskeita ja kimaltavia shamppanjan sävyjä, vaan laidasta laitaan kirkkaita ja syviä sävyjä joka makuun. Tässä oli myös yksi syy, miksi tämä sarja innosti mua niin kovin: nähtyäni Shaaanxon Chained To The Rhythm -meikkitutoriaalin oli mun pakko saada turkoosi luomiväri kokoelmiini, ja sellainenhan Essenceltä löytyi!


My must haves -paletteja myydään kahtena eri kokoisena: toisessa on neljä paikkaa, ja toisessa kahdeksan. Minä tietenkin ostin itselleni sen isomman, ja alun perin ajattelin jättää sen hieman vajaaksi. Nopeastihan mä sitten kuitenkin innostuin siinä hyllyllä, ja hetken päästä mun ongelma olikin rajata mun ostokset kahdeksaan sävyyn. Päädyin ostamaan neljä kirkasta ja neljä neutraalia luomiväriä, tietenkin että näyttäisi nätiltä ja tasapainoiselta paletissa.


Mun palettiin valikoituivat siis kirkkaat sävyt want a mint, have a n'ice day, purple clouds ja dare to wear!, sekä neutraalimmat chilli vanilli, go goldie!, hello sunshine ja brownie'licious, joista toiseksi viimeinen on oikeasti aurinkopuuteri. Mä en varsinaisesti yrittänyt ostaa mahdollisimman uniikkeja sävyjä mun palettiin, vaan koota monipuolisen ja käytännöllisen kokonaisuuden niin perusarkimeikin tekoon kuin niihin hetkiin, kun haluan vähän repäistä, kaikki yhdellä paletilla. 


Hintaa jokaisella yksittäisellä meikillä on 1,89€, kuten myös pienemmällä neljän paikan paletilla. Isompi kahdeksan paikan paletti maksaa puolestaan 2,49€. Matalasta hinnastaan huolimatta nämä ovat tavalliselle tallaajalle arkikäyttöön aivan riittävän laadukkaita, niin kuin Essencen tuotteet usein ovat. Luomiväreissä on suurimmassa osassa sopivan vahva pigmentti, joka kuitenkin helposti häviää häivyttämisen seurauksena. Tasaisella värin lisäämisellä pääsee näilläkin hyvään lopputulokseen. Neutraaleja sävyjä käytän lähes joka kerta meikatessani, ja nuolla neljällä saa vallan mainion arkimeikin aikaiseksi, tai vaikka ihan ilman tuota kimaltavaakin, kun vaan heittää ruskeita luomivakoon ja ulkonurkkaan. Nämä myös pysyvät hyvänä koko päivän myös ilman pohjustamista, ja kahdeksan, yhdeksän tunnin kuluttua luomivärit näyttävät ainakin lähes yhtä virheettömiltä kuin vastalaitettua. Essence ei siis tälläkään kertaa pettänyt halvalla mutta hyvällä tuotteella. Ehkä suurin miinus etenkin paletin monipuolisuuden kannalta on peilin puute, jonka takia olen joskus menossa meikatessani ottanut mukaan Nyxin Love Contours All -paletin tämän sijaan. Mutta fakta on, että peili olisi lisännyt paletin hintaa ihan turhaan, ja yleensä meillä on kuitenkin aina joku muu peilillinen tuote mukana.


Jälleen piti tietysti näyttää teille näitä meikkejä ihan tosi toimissa. Ylemmissä kuvissa olen käyttänyt liilaa purple clouds -sävyä luomella, ja alaripsirajassa sekä tummansinistä dare to wearia että vaaleanlaventelinsinistä have a n'ice dayta. Niin kuin kuvista näkyy, vaaleammilla sävyillä ei ole ihan yhtä vahvasti pigmenttiä kuin tummalla mattasinisellä, mutta aivan käyttökelpoisia ne ovat yhtä lailla. Alemmissa kuvissa olen käyttänyt kaikkia alarivin sävyjä (ja yritetään nyt olla välittämättä siitä, miten oudolta ja valjulta mä näytän vaaleilla huulilla). Kimaltavassa go goldiessa ei myöskään ole niin vahvaa väriä, mutta olen käyttänyt sitä myös highlighterina, johon käyttöön se sopii todella hyvin. 


Kaiken kaikkiaan mä olen edelleen todella innoissani tästä mahtavasta konseptista, ja mun My must haves -paletti on mulla lähes päivittäisessä käytössä. Tämä myöskin antaa ihan mahtavan mahdollisuuden lähteä leikittelemään väreillä, kun tuo vajaa kaksi euroa ei ole liian suuri riski otettavaksi, jos väri ei jääkään aktiiviseen käyttöön. Näitä myydään siis kaikilla Essencen myyntipisteillä muun muassa Tokmanneilla, joissakin Cittareissa sekä netissä ainakin pretty.fi-sivustolla, kaikkialla samaan (alhaiseen) hintaan. Ja ei, tämä postaus ei ole millään lailla sponsoroitu, mä vaan todella innostuin näistä niin, että halusin jakaa kaikki nämä mun havainnot teidän kanssa.

Oletteko te jo tutustuneet näihin Essencen uutuuksiin? Haluaisitteko kuulla mun arvion jostain muusta meikkituotteesta, kiinnostaisiko teitä lukea enemmänkin tällaisia?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Mun some-lempparit

Viimeisen parin vuoden aikana olen löytänyt ihan hurjan määrän uusia sometilejä, joita olen tunnollisesti jäänyt seuraamaan päivittäin. Nämä ovat niitä, joiden jokaiselle julkaisulle jätän tykkäyksen ja joiden päivityksiä odotan aina innolla. Luonnollisesti nykypäivän mediakylläisessä maailmassa nämä ovat iso osa mun elämääni, ja niin kuin muutkin mulle tärkeät asiat, myös nämä haluan jakaa teidän kanssanne. Kertokaa ihmeessä kommenteissa, jos löysitte näistä itsellenne uusia seurattavia, tai jos listalla on teidän omia suosikkejanne!



JACLYN HILL

Mä olen ehkä puolentoista viime vuoden aikana hurahtanut täysin YouTuben meikkivideoihin, ja Jaclyn Hill on näistä meikkivloggaajista mun ehdoton lemppari. Jaclyn on aivan upea ihminen, varmaan maailman ihanin ja hyväsydämisin ihminen. Jaclynin perhe on myös vahvasti läsnä hänen somekanavillaan, ja jos joku on family goals niin nämä tyypit. Niin ja onhan hän ihan käsittämättömän taitava meikkitaiteilija. Jaclyn on yksi YouTuben seuratuimmista meikkivloggaajista, ja ennäyksiä rikkonut Champagne Pop -highlighter on juuri Jaclyn Hillin luoma. Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin mä katson melkein mieluummin Jaclynin snappeja kuin videoita, siinä kuitenkin pääsee ihan eri tasolle ja tuntuu, kuin tuntisi toisen.

Seuraa: YouTube nimellä Jaclyn Hill, Instagram ja Twitter @jaclynhill, Snapchat @jaclynrhill


JORDAN HANZ

Jordan Hanz edustaa vähän toista tyylisuuntaa mun katsomien meikkivideoiden joukossa. Jordan on ihan käsittämättömän lahjakas bodypainter, eli hän maalaa kasvoillensa ja vartaloonsa aivan hämmästyttävän hienoja teoksia. Joka lokakuu hänen kanavallaan on myös Hanzoween, joka tarkoittaa uutta bodypaint-tutoriaalia jokaisena lokakuun päivänä, päättyen Halloweeniin. Silloin tällöin Jordan tekee myös ihan vaan meikkitutoriaaleja, mutta niissäkin on aina joku oma ihana erikoinen jujunsa.

Seuraa: YouTube nimellä Jordan Hanz, Instagram ja Twitter @jordanhanz, Snapchat @jordan_hanz


JORDAN BONE

Jordan Bone oli ensimmäinen kauneustubettaja, jonka videoihin tutustuin ja jonka kautta innostuin tästä koko skenestä. Jordan on neliraajahalvaantunut, eikä hänen kätensä toimi kunnolla. Vuosien harjoituksen myötä hän on kuitenkin oppinut meikkaamaan itse, ja aika törkeän hyvin! Jordanilta on myös tulossa parin viikon päästä omaelämäkerrallinen kirja, jonka itsekin aion ehdottomasti ostaa ja lukea.

Seuraa: YouTube nimellä Jordan Bone, Instagram @jbone89, Twitter @jordanbone1, Snapchat @jordiepie89. Blogi osoitteessa jordansbeautifullife.com


Näiden lisäksi mä seuraan aktiivisesti niin Nikkietutorialsia kuin Shaaanxoa, jotka molemmat ovat myös isoja nimiä piireissään ja uskomattoman taitavia. Nikkien löytää kaikista someista nimimerkillä @nikkietutorials, Shannon on YouTubessa ja Instassa @shaaanxo, ja Snapchatissa ja Twitterissä @xoshaaan.


KITTEN LADY

Kitten Lady on hyväntekeväisyysjärjestö orvoksi jääneiden kissanpentujen puolesta, jota pyörittää yhdysvaltalainen nainen Hannah Shaw. Tämän tueksi hän päivittää sosiaalisen median tilejään ahkerasti muutaman päivän tai viikon ikäisten kissanpentujen kuvilla, sekä neuvoilla ja vinkeillä, miten jokainen meistä voi osallistua tähän samaan toimintaan ja pelastaa maailman suloisimpen pikkutyyppien elämiä, kun edes eläinlaitokset eivät voi auttaa. Kitten Lady on ehdottomasti yksi mun lempisomeseuratuistani, ja olenkin ryhtynyt kuukausilahjoittajaksi! Kitten Ladyn löydät Facebookista ja YouTubesta nimellä Kitten Lady ja Instasta ja Twitteristä nimimerkillä @kittenxlady. Omat nettisivut ovat osoitteessa kittenlady.org, ja lahjoittamaan pääset osoitteessa kittenlady.org/donate.

Vanhoina hyvinä aikoina pari kolme vuotta sitten käytin erittäin aktiivisesti Ask.fm:ää, mutta myös minun kohdallani Snapchat on syrjäyttänyt sen täysin. Myös muutamaa Askin aikaista seurattuani olen ryhtynyt seuraamaan snapissa, ja näistä mun lemppari todellakin on @annikeuttaja. En mä oikein osaa sanoa, että mikä siinä on, mutta Annin Mystoreja odottaa aina innolla, eikä ne vähän pidemmäksi venähtäneet haittaa mua lainkaan, vaan päinvastoin. Niille saa kyllä varmasti aina nauraa, ja myös Annin tyyli ja snappien tietty jatkuvuus on ihan parasta. Toinen mun Snapchat-lemppari on Anssi Kela (@anssikela). Vaikka häntä seuraan tietenkin ihan muista syistä, myös hänellä on aivan mahtava huumorintaju, ja monille Mystoreille on saanut nauraa maha kippurassa.

Viimeisten kuukausien aikana olen myös liittynyt muutamaan isoon Facebook-ryhmään, joiden päivityksillä oma etusivu täyttyykin ihan reippaasti, ja joita selatessa saa hyvin päivän opiskelutunnit vapaaminuutit käytettyä. Nämä parhaat ovat tietenkin Äitylit, Ei mennyt niinkuin Strömsössä ja Yhdyssana on yhdyssana. Äitylit on todellisuudessa aivan mahtava ryhmä, eikä sen hienoutta todella ymmärrä, ellei ole jäsenenä. Siellä voi aloittaa keskustelun ihan mistä tahansa ja säännölliset naurut ja diipit pohdinnat ovat taattuja. Toisena mainittu taitaakin olla nimensä puolesta aika itsestäänselvä, ja ihan parasta viihdettä on itse julkaisujen lisäksi niihin kirjoitetut kommentit. Yhdyssana on yhdyssana -ryhmää mulle vinkattiinkin pari vuotta sitten kielinatsipostauksessani, mutta jostain syystä liityin siihen vasta nyt vanhoja postauksia selattuani. Se on vaan jotenkin niin upea tunne, kun löytää joukon omanlaisiaan ihmisiä, eikä tarvitse häpeillä omaa tarkkuutta, pilkunviilausta ja vitsejä, jotka ei naurata muita kuin itseä. Tää on sitä nörtteyttä parhaimmillaan!

Toivoen, etten mä unohtanut ketään merkittävää tästä listasta. heitetään pallo teille. Joten niin kuin alussa kysyinkin, seuraatteko te ketään samoja kuin minä, tai puuttuuko tästä joku, joka mun pitäisi ehdottomasti käydä kurkkaamassa? Mä olen todella nirso uusien seurattavien suhteen, ja näiden tässä mainittujen kanssa mulle on syntynyt oikein vakiintunut seuraamissuhde pitkältä ajalta. Blogit jätin tästä tarkoituksella pois, enkä mä rehellisesti seuraa todellisen tunnollisesti ja omistautuneesti kuin kahta, kolmea blogia, jotka kaikki ovat perheblogeja. Kiinnostaisiko teitä kuitenkin listausta niistäkin?

Mutta nyt, kommenttia ja suosituksia kehiin tuohon alas! (ja käythän katsomassa minunkin somet alhaalta ♥)

 Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

Kuvat netistä ja mainittujen henkilöiden omilta sivuilta

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Nyt on pääsiäinen!


Kristus nousi kuolleista ja riemukasta pääsiäisen aikaa kaikille! Takana on rankka mutta upea pääsiäisviikonloppu Lällyssä. Neljä päivää laulamista, kirkossa oloa, syömistä, saunomista ja huonoille jutuille nauramista. Lauantaina tuli taas valvottua 22 tuntia putkeen, mentiin sunnuntaiaamuna nukkumaan kuudelta ja noustiin aamupalalle neljän tunnin unien jälkeen. Eilen yritin valvoa iltaan asti, mutta ennen viittä oli pakko mennä päiväunille, jotka jatkuivatkin aamuseiskaan asti. Viidentoista tunnin unien jälkeen tuntui silti ihan kuin olisi iltapäivä ja herännyt päikkäreistä. Oli kuitenkin kyllä taas ihan paras pääsiäinen niin kuin aina Lällyssä! Tulossa on vielä vlogia koko leiristä, jos vaan löydän ohjelman jolla editoida sen! On tää videoidentekemishomma niin vaikeaa :D Mutta nyt kuitenkin KNK ja XB ja JSD ja kaikki muutkin tervehdykset, sillä nyt on pääsiäinen ♥

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Fiilistelyt ennen pääsiäistä



Moikka kamut ja hyvää suurta lauantaita! Mä en ole yksinkertaisesti ole kerinnyt tulla tänne kirjoittelemaan tällä viikolla, vaikka kuinka olisin halunnut! Nyt oli kuitenkin pakko tulla heittämään pientä updatea lällyilyn keskeltä. Takana on jo pari päivää ankaraa leireilyä, naurupäänsärkyä ja väsymystä. Tänään vielä käydään kirkossa, syödään, saunotaan ja otetaan rennosti ennen yön juhlapalvelusta. Vitsi mä alan kyllä pikkuhiljaa innostua, ihan kohta on pääsiäinen ja juhla ja ruokaa ja iloisia lauluja ja ihanaa! Oon sanonut tän ennenkin, mutta ortodoksinen pääsiäinen on sellainen, että jokaisen pitäisi se joskus kokea vakaumuksesta riippumatta. Siinä on sitä todellista juhlan ja riemun tuntua! Myöhemmin tuun sitten jakamaan leiri- ja pääsiäisfiiliksiä enemmänkin teille, mutta nyt vaan tällaista väliaikaraporttia kun oli teitä ikävä. Vähän samalla tulin hehkuttamaan näitä viime postauksessa esiteltyjä meikkejä ja tuotteita, joita oon siis näiden kuvan naamaan kaikkia käyttänyt. Tämä huulipuna on vaan niin ihana! En olisi ikinä uskonut, että olisin näin rakastunut nudeen huulipunaan :D 


Mut hei hyvää illanjatkoa teille ihanille ja viimeisiä hetkiä ennen pääsiäistä ♥ Palaillaan huomenna tai viimeistään maanantaina, riippuen ihan siitä, miten selviän pääsiäisyön aiheuttamasta univelasta! Heihei rakkaat <3

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Hulluilta päiviltä mukaan tarttunutta

Kevään paras aika eli Hullut päivät on nyt ohi, joten nyt on hyvä vähän koota, mitä tällä kertaa tulikaan ostettua! Klassisesti hullareiden paras anti oli tänäkin vuonna Herkun puolella, vaikka sieltäkin jäi parit ikilempparit tällä kertaa puuttumaan (siis juustomaistiaisia oli korkeintaan yhdestä juustosta kerrallaan, mitä tämä on?). Onneksi sain myös toivottavasti uusia luottotuotteita niin vaatekaappiini kuin meikkipussiinikin!


Mä olen jo jonkin aikaa etsinyt itselleni uutta meikkivoidetta, kun entinen Fit Me:ni on mulle sävyltään aivan liian tumma. Etsintä kävi vaikeaksi, kun ei tehnyt mieli maksaa paria kymppiä meikkivoiteesta, eikä tarpeeksi vaaleita sävyjä löytynyt. Kuiva iho tietenkin toi oman lisänsä etsinnän haastavuuteen. Monet olivat suositelleet Lumenen Blur-meikkivoidetta, mutta se oli multa monta kertaa jäänyt hyllyyn hintansa takia. Nyt se oli Hulluilla päivillä kuitenkin vain kaksitoista euroa, ja näin mahdollisuuteni. Vähän nauratti siinä testereitä vertaillessani, kun huomasin että mä olen ihan oikeasti sävy 00, siis ihan kaikista vaalein jopa suomalaisen Lumenen meikkivoiteessa! Muutaman päivän käytön jälkeen mä todella kyllä tykkään tästä. Tämä peittää sopivasti, eikä mua yhtään haittaa, että se jättää mun pisamat näkyviin. Tämä näyttää todella luonnolliselta, ja tuntuu naamalla tosi mukavalta eikä kuivata lainkaan. Ja on se ihanaa ettei naamalla olevaa meikkivoideta erota suoraan meikkivoiteeksi sen väärän sävyn takia!

Toinen, mitä olin aiemmin jo miettinyt ostavani mutta hinnan takia jättänyt ostamatta on rehellinen Beautyblender. Mä olen jo vuoden käyttänyt Real Techniquesin meikkisientä ja pitänyt siitä todella paljon, mutta tottahan mun piti saada tietää, onko se aito ja oikea Beautyblender oikeasti niin erityinen ja vallankumouksellinen. Hulluilla päivillä tämä sitten oli tarjouksessa (ei sillä, että seitsemäntoista euroa ei olisi suorastaan riistoa) ja se lähti mukaan. Ja pakko sanoa, kyllä mä pidän mun vanhasta sienestä enemmän. Beautyblender tuntuu vaan liian pieneltä mun käteen verrattuna Real Techniquesin sieneen, johon olen tottunut, eikä se muutenkaan tunnu sen kummemmalta. Kerran olen sitä nyt kokeillut, ja palannut vanhaan takaisin. Kyllä mä sitä vielä uudestaan kokeilen, älkää huoliko, mutta kertaheitolla siitä ei mun uutta lempparia tullut.


Kolmas meikkilöytöni oli sitten spontaanimpi heräteostos, nimittäin Max Factorin mattahuulipuna sävyssä 05 Nude. Mä olen nyt viime aikoina yrittänyt laajentaa huulipunavarastoani muillakin kun niillä ainaisilla tummanpunaisilla (yllätyin kun näin keväällä tekee mieli laittaa huuliin jotain ihan muuta!) ja samalla metsästää sitä täydellistä nudea. Ja tämä menee kyllä oikeasti aika lähelle! Tämä väri on sopivan tumma, ettei näytä hölmöltä mun naamassa, ja sopivan neutraali, ettei riitele värikkäämmän silmämeikin kanssa. Ja niin kaunis ja mukava huulilla ja aah niin ihana! Tästä kyllä tuli heti yksi lempparivakihuulipuna, kun tekee mieli jotain muuta kuin tummanpunaista, ja ehtihän tää vilahtaa jo mun edellisessä postauksessakin. On se jotenkin paljon vaivattomampaa pitää nudea huulipunaa, kun ei tarvitse koko ajan olla huolehtimassa värin leviämisestä ja kulumisesta. Ah, rakastan ♥


Tuli siellä hulluilla päivillä yksi vaateostoskin tehtyä, nimittäin uudet farkut! Ehkä muistattekin mun edellisten sinisten farkkujen epäonnisen lopun, ja siitä asti on uusia tullut etsittyä. Kaipailin oikeasti sinisiä ja oikeasti korkeavyötäröisiä farkkuja, ja niin ne sattumalta tulivat mua Stockan käytävillä vastaan. Merkki on Dr. Denim, mun ensimmäiset sellaiset, ja vähän jännittää miten nämä kestää. Paljon oon kuullut näiden lyhyestä eliniästä ja housujen lapussa suoraan sanottiinkin, että materiaalin ja joustavuuden takia kyseinen vaate ei ole yhtä kestävä kuin muut, mutta mitäs pienistä kun kerrankin saa sopivat farkut halvalla :D Nää ovat mulle lahkeista vaan ihan liian pitkät, joten pitää käydä lyhennyttämässä ennen kuin saan nämä käyttöön.

Mitäs te nappasitte Hullareilta mukaan?

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Ihana ilta


Semihyvää ruokaa, semihyvä leffa ja parasta seuraa. Oli ihan käsittämättömän ihanaa liian pitkän työviikon jälkeen viettää ilta ihanan ystävän kanssa. Juteltiin, juoruiltiin ja naurettiin, vaihdettiin kuulumisia ja muisteltiin menneitä. Ja parasta oli erota, kun tiedetään että nähdään jo parin päivän päästä uudestaan! Mutta huomenna mä taidan pitää ihan rehellisen vapaapäivän, nukkua univelkoja pois ja rentoutua ihan täysin. Okei ei ihan täysin, pitää mun vähän lukea pääsykokeisiin, kun oon vihdoinkin saanut edes pienen onnistumisen syttymään. Ja käydä äänestämässä ihan ekaa kertaa, iik! Mut ehkä mä selviin. Öitä ihanat <3

tiistai 4. huhtikuuta 2017

TESTISSÄ LINDEXIN MEIKIT


Voisi melkein luulla, että kopioin idean Julialta Be My Romeo -blogista, joka postasi näistä samoista Lindexin meikeistä ihan hetki sitten. Todellisuudessa mä kävin nämä ostamassa jo puolitoista kuukautta sitten ajatuksena postata näistä myöhemmin, mutta samasta syystä kuin mulla on edelleen yhteishaku tekemättä, se vain jäi. Julian ansiosta mä taas potkin itseäni hieman persuksille ja vihdoin pääsen vähän kertomaan teille näistä edullisista vaatekauppameikkilöydöistä!

Lindexin meikkihylly ainakin tässä mittakaavassa on mun käsittääkseni suhteellisen uusi juttu. Sieltä löytyy vaikka mitä vähän joka lähtöön, ja kaikkien tuotteiden hinnat pyörivät muistaakseni kahden ja kymmenen euron välimaastossa. Vielä kun päälle heitettiin kolme kahden hinnalla -tarjouslappunen, minä olin voimaton. 


Mulla tarttui mukaan kolme tuotetta: hopeankimalteinen eyeliner, jollainen mulla on ollut hankintalistalla ainakin kolme ikuisuutta, upea laventelinsininen rajauskynä sekä herkullinen marjanpunainen (marjanpunainen?) mattahuulilakkapunamiksinäitäoikeinsuomeksikutsutaan. Silmätuotteilla oli hintaa 4,95€ kappaleelta, ja huulipuna oli 7,95€, joten ihan hirveästi ei tarvinnut tämän kokeilun takia joutua pelkäämään. Lisäksi Lindexillä oli valtava valikoima muun muassa luomivärejä (joista Julia mainitsikin postauksessaan), kynsilakkoja ja ihan niitä perinteisiä huulipunia.

Nämä mun valitsemat tuotteet olivat ensivaikutelmaltaan kaikki sellaisia, joita olin enemmän tai vähemmän pitkän aikaa itselleni himoinnut. Valinta oli siis helppo, ja toiveet korkealla. Mutta mitä mieltä mä näistä tuotteista sitten oikeasti olen näin muutaman käyttökerran jälkeen?


Ensimmäisenä mulla oli tosiaan silmienrajauskynä sävyssä 3 Aqua Blue. Mä rakastan värikkäitä rajauksia, ja niitä onkin kerääntynyt mulle ihan kelvollinen määrä (ei kuitenkaan mitenkään verrannollisesti huulipunakokoelmaani). Tämä rajauskynä on väriltään unelma, ihana herkkä taivaanlaventelinsininen. Tämä levittyy tosi hyvin luomelle ripsirajaan, mutta vesirajaan ei tartu pätkän vertaa. Se on harmi, sillä juuri sisärajassa niin ylä- kuin alaluomellakin tämä olisi ollut aivan täydellinen. Kuivalla iholla tämä on kuitenkin kaunis, ja jää käyttöön.

Selkeä valinta mulla oli tosiaan tuo hopea liner, sillä mulla löytyy hopea rajauskynä ihan kynämuodossa, sekä vahvempipigmenttinen nestemäinen hopea rajausväline. Tässä eyelinerissa on ihana hellä hopea kimallus, jollaista multa ei vielä löytynytkään. Tätä on todella helppo käyttää, ja voin kuvitella tämän sopivan hyvin myös levitettynä koko luomelle luomivärn päälle kimalteeksi. Tällä ei siis saa vahvaa silmiinpistävää glitteriä, vaan hennon kimalteen. Juuri sellaisen hakemiseen tämä on aivan täydellinen, tykkään kovasti!


Mattahuulilakan ostin sävyssä 5 Berry Red, ja se oli rehellisesti sanottuna pettymys. Siinä missä Julia sanoi, että punan kuivuutta voi ehkäistä laittamalla kerros huulirasvaa alle, ei mulla edes se auttanut. Tämä on siis juuri niin kuivattavaa, kuin halvan mattalakan voi kuvitella olevan. Parikymmentä minuuttia levityksen jälkeen (Vitalikset pohjalla) aloin jo kiinnittää liikaa huomiota hiljalleen kuivuviin huuliini, ja tunnin jälkeen lisäsin huulipunan päälle toisen kerroksen Vitalista. Puna on kylläkin helppo levittää ja väri on aivan upea. Tämä tumma väri jäi kuitenkin helposti epätasaiseksi, ja jos myöhemmin päivällä yritti lisätä punaa lähteneiden paikalle, alle jäänyt vanha väri rupesi irtoilemaan ja paakkuuntumaan, jolloin kaikin puolin paras ratkaisu on vain ottaa punat kokonaan pois. En tätä vielä ole roskiin heittämässä, mutta tuskin tämä kovaan käyttöön pääsee. Tätä en voi suositella.


Loppuun vielä kuva näistä kaikista meikeistä mun naamassa! En meinannut keksiä sopivaa silmämeikkiä, johon saisin yhdistettyä molemmat rajaukset, joten päädyin laittamaan hopeaa glitteriä sinisten rajausten päälle. Näissä kuvissa huulipuna näyttää punaisemmalta, mitä todellisuudessa, ja huulipunapurkin väri vastaa enemmän todellisuutta kuin mun huulilla. 

Mitäs te pidätte tämäntyylisistä postauksista? Mulla on ehkä ensi viikolle tulossa toinen halpismeikkiesittelytestiarvostelupostaus, josta oon myös tosi innoissani!

Löytyykö teiltä Lindexin meikkejä? Puuttuuko tästä nyt joku tuote, mitä mun ehdottomasti pitäisi kokeilla (koska meikkiaddikti ei tarvitse hirveän suuria perusteluja uuden tuotteen ostamiseen :D)?

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

lauantai 1. huhtikuuta 2017

10+1 bloggaajafaktaa

Bongasin joku aika sitten Fifty Ways -blogista 10 faktaa minusta bloggaajana -postauksen, ja heti sen luettuani totesin, että tässä on mahtava idea, joka munkin pitää toteuttaa! Joten kiitos Julialle ideasta, ja tässä kymmenen plus yksi faktaa musta bloggaajana, koska mä en vaan osaa tehdä tasamäärää.


1. Kirjoitan postaukset aina kerralla. Saatan toki pohtia jotain tiettyä postausta päässäni pitkäänkin, mutta sellaista prosessikirjoitusta en osaa, että aloittelisin tänään, jatkan huomenna ja ensi viikolla ja julkaisen sitten ensi kuussa. Tämä on myös yksi syy, miksi mulla aina kestää niin kauan sellaisten pidempien ja laajempien postausten julkaisu (kuten esimerkiksi tämän). Siinä postauksessa tuntuu olevan niin kova työ, että ihan sen takia sitä alkaa lykätä aina vaan eteenpäin! Tämänkin postauksen kirjoitin kerralla valmiiksi, vaikka tarkoitus oli vain alkaa luonnostella ja keksiä pari ensimmäistä kohtaa valmiiksi.

2. En yleensä tee postauksia varastoon, vaan julkaisen yleensä jos ei saman tien, niin ainakin samana päivänä, kuin ne kirjoitan ja saan valmiiksi. Poikkeuksena sitten, jos lähden leirille tai matkalle, kun tiedän, etten esimerkiksi viikkoon pääse kirjoittelemaan. Yleensä sekin sitten jää ehkä yhteen valmiiksi kirjoitettuun postaukseen. Joulukalenterin aikaan yritin kirjoittaa postauksia valmiiksi, mutta nekin päädyin kiireessä sitten julkaisemaan aina seuraavana päivänä.

3. Mä en tiennyt bloggaamisesta mitään, kun aloitin. En ollut eläissäni lukenut blogeja, enkä tiennyt, miltä sellaiset yleensä näyttävät tai pitävät sisällään. Reilu neljä vuotta sitten kirjoiteltiin kirkon nuorten illassa seurakunnan nuorten blogiin kaikki terveisiä, ja samana iltana perustin oman blogini. Paljon on kyllä kehitytty niistä ajoista!

4. Tarkkailen aina mun kuukausittaisia tai vuosittaisia postausmääriä. Musta on ihana postailla usein ja aktiivisesti, ja mua harmittaa jos kuukauden postauslukemat jää vaikka reilusti alle kymmeneen. Mua alkaa aina vähän ahdistaa, jos mulla jää postausten väliin viikko väliä, enkä sen pidemmäksi yleensä sen annakaan venähtää.


5. Mä olen koko ajan päivittelemässä mun blogin tilastoja, ja seurailemassa näyttökertoja ja uusia kommentteja, varsinkin aina postattuani mutta ihan muutenkin.  Ja vaikka muutama päivä uuden postauksen jälkeen liikenne onkin hiljaisempaa, ei se estä mua päivittelemästä sivua ainakin tunnin välein!

6. Mä en yleensä ikinä oikolue mun postauksiani. Esikatselen kyllä aina, mutta lähinnä sen takia, että kuvat varmasti sijoittuvat hyvin eikä muita selkeitä häiritseviä tekijöitä näy. Se on ehkä sama juttu kuin jossain kouluesseissä, sen on lukenut sen verran monta kertaa kirjoittaessa, ettei sitä enää julkaisuvaiheessa jaksa lukea läpi. Kieltämättä joskus siitäkin saattaisi olla hyötyä...:D

7. Vastaan kommentteihin yleensä heti, kun sellaisen huomaan mulle tulleen. Toisaalta joskus kommenttiboksiin tulee sen verran älyllisesti haastavia tai jotenkin epämiellyttävämpiä kommentteja, jolloin taas vastaaminen viivästyy, kun pitäisi ihan oikeasti miettiä, mitä sanoa. Oon vähän tällainen jahkailija!

8. Haluaisin tehdä enemmän asupostauksia, mutta oon huono pyytämään ketään ottamaan musta kuvia. Ensinnäkin koska en usko kysyttävän erityisemmin innostuvan mun kuvaamisesta, toiseksi koska esimerkiksi mun äiti on ihan surkea kuvaaja eikä osaa pitää kameraa edes suorassa, ja kolmanneksi koska musta tuntuu hölmöltä vain poseerata kameran edessä esitellen itseäni ja vaatteitani. Mulla on syksyltä monta ihanaa uutta vaatekappaletta ja asukokonaisuutta, jotka olisin jo kuukausia sitten halunnut teille esitellä, mutta kuvia ei ole vaan tullut otettua. Toisaalta voihan tämä talvi olla siinäkin yhtenä vaikuttavana tekijänä.


9. Mä alan todella helposti höpöttelemään aivan liian innostuneena ja yksityiskohtaisesti ihan kaikesta täällä blogissa. Sen näkee ihan tästäkin postauksesta, mä en osaa vaan pitää asioita tiiviinä!

10. Mua inhottaa blogeissa, omassa ja muidenkin, kirjoitusvirheet kaikista eniten. Varsinkin yhdyssanavirheet ja jotkin ihan yksinkertaiset väärinkirjoitukset saavat mut todella repimään hiuksiani. Joskus saatan selailla jotain omia vanhoja postauksiani, ja huomata siellä kirjoitusvirheitä, ihan kauheaa!

Jos olen muokkaillut mun blogin ulkoasua, saatan vain selailla mun blogin etusivua ja ihailla sitä, miltä se näyttää :D Mä rakastan kaikkea kaunista, ja kun blogin ulkoasu miellyttää kovasti omaa silmää, sitä jaksaa ihastella ehkä vähän liikaakin.

Onko teillä samoja tapoja blogin kanssa? Ja jos tekin innostuitte tämän saman postauksen toteuttamaan, niin linkatkaa ihmeessä mullekin niin pääsen lukemaan teidän bloggaajafaktojanne! :)

Seuraa FacebookissaInstagramissa (sannalovesfood), YouTubessaAsk.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)