Ranskan asuntoesittely

Oi tämän postauksen kirjoittamista olenkin odottanut, nimittäin Ranskassa oloni asuinpaikan esittelyä! Sainkin mun asuinmuodosta jo jonkin verran kysymyksiä esimerkiksi Instagramin puolella. Päädyin vuokraamaan itselleni täksi neljäksi kuukaudeksi asunnon Airbnb:n kautta. Airbnb on toki esimerkiksi tavallista vuokra-asuntoa hinnakkaampi, mutta tulee näin lyhytaikaisessa käytössä ihan superpaljon kätevämmäksi. Mun ei tarvitse huolehtia kalusteista tai sähkö- tai vuokrasopimuksista, vaan riitti että toin paikalle itseni. Ja loppupeleissä hinta ei ole niin korkea, ettei siitä neljän kuukauden ajan selviäisi.

Mun asunto oli siis valmiiksi kalustettu ja varusteltu. Täältä löytyi huonekalut, petivaatteet, pyyhkeet, astiat ja ruoanlaittovälineet. Noin viikon kokemuksella voinkin todeta, että vaikka tavaraa on osin vähän niukasti, löytyy täältä kaikki tarpeelliset perusasiat. Lakanoita ja pyyhkeitä on yhdet, astioita on useampia. Eniten toivomisen varaa olisi ruoanlaittovälineissä: kattilat ovat pieniä ja kannettomia ja esimerkiksi keittiösakset kävin ostamassa. Kylppäri on toimiva mutta aika pieni: suihkussa mahtuu juuri olemaan (niin kauan kuin lämmintä vettä vain riittää), ja lavuaari on niin pikkiriikkinen, että tasapainottelen hammaskuppiani mieluummin keittiön pöydällä.

Kaiken kaikkiaan olen ihan äärimmäisen tyytyväinen mun asuntooni. Mulla on tilava keittiö, uunia ei ole, mutta pakastelokero oli mukava yllätys. Säilytystilaa on todella runsaasti, enemmän kuin tarvitsenkaan, ja parisängyssä on mukava nukkua ja nojatuolissa loikoilla. Kokovartalopeilin kautta saa myös hyvät peiliselfiet otettua!

Eniten rakastan asunnon sisustuksen harmonista vaaleaa sävymaailmaa, mun henkiselle hyvinvoinnille tekee todella paljon se, että mun ympäristö on kaunis. Mun tekeekin jatkuvasti mieli kaivaa kamera esiin ja ottaa asunnosta ja sisustuksesta kuvia, haha! Eli niitä varmasti tulee somessa näkymään jatkossakin :D 

Ja okei, ehkä vähän huijasin. Vielä enemmän saatan nimittäin rakastaa asunnon isoja ikkunoita, joista tulee valtavasti valoa sisään, ja sitä, että näen ikkunasta muutakin kuin vastapäisen seinän niin kuin kotona. Musta on ihana katsella ikkunasta ylös vastapäisten talojen kattoja ja kaikenlaisia koloja ja nurkkauksia. Musta on ihana katsoa, kun sade ropisee ikkunaa vasten tai kun aurinko laskiessaan värjää taivaan upeilla sävyillään (ja vain hetkeä tämän kirjoittamisen jälkeen päädyin seisoskelemaan pariksikymmeneksi minuutiksi ihailemaan ja kuvailemaan upeaa auringonlaskua koko päivän kestäneen sateen jälkeen).

Kun purin tavarani toisena päivänäni, tein myös pikkiriikkistä uudelleensisustamista. Siirsin toisen ruokapöydän tuolin oven viereen, jotta voin siinä istuen laittaa kengät jalkaan ja ottaa pois, vaihdoin (vielä ainakin tyhjän) hyllykön paikkaa sängyn päädystä ikkunan alle ja siirsin nojatuolia hieman sivummalle. Ihonhoitotuotteeni järjestin sängyn viereen lipaston päälle ja meikit toisen hyllykön päälle peilin viereen, astioita hyödyntäen. Musta on aivan ihana päästä tekemään pientä tuunausta ja järjestelemään tavaroita juuri mulle sopivaan tyyliin, vaikka asunto onkin jonkun muun sisustama ja kalusteita on hyvin rajallisesti. 

Mitä tykkäät mun väliaikaiskodista?

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa ja musa-YouTubessa

Muuttovlogi ー opiskelijamuutto minikodista toiseen + katsaus nykytilanteeseen

Pian tulee täyteen 13 kuukautta nykyisessä asunnossa eloa. Muutosta on siis jo reilu vuosi aikaa! Kuvasin muuton aikana vlogia, jonka editointi (tai ennen kaikkea itse asiassa siirto puhelimesta koneelle) luonnollisesti vei mulla hieman aikaa ja useamman yrityksen.

Nyt vlogi on kuitenkin julki! Mun vanha asunto oli tosiaan vaivaiset 15,5 neliötä suuri, joten uuden asunnon noin 27 neliötä tuntuivat kerrassaan valtaisilta. Toki vuoden asumisen jälkeen on täälläkin alkanut tila pikkuhiljaa tulla vastaan, mutta on tähän tottuneena hurjaa muistella, millaisia ratkaisuja elo todellisessa minikodissa todellisuudessa vaati. Muistin virkistykseksi pääset kurkkaamaan vanhan asunnon esittelyn täältä.

Ja sitten siihen muuttovlogiin, jei!

Jos videon upotus ei toimi, pääset katsomaan myös tästä linkistä.

Kesä on mulla ainakin ollut yhtä huitelemista. Olen ollut töissä, mökillä ja reissussa, ja tuntuu, että kotona olen käynyt vain pyörähtämässä. Mitään kodinhoidollisia asioita ei siis ole tullut tehtyä tippaakaan.

Nyt kun mulla viikko sitten alkoi loma (!!), alkoi siivous. Eikä vain siivous, vaan yleinen kodin ilmeen piristys ja päivitys. Tiedän, että mulla on edessä taas pitkät ja pimeät syys- ja talvikuukaudet, jotka vietän lähinnä neljän seinän sisässä. Viime talvena tähän alkoi nopeasti kyllästyä, joten nyt tahdon ja kaipaan jotain uutta.

Ennen kaikkea olenkin viime päivät järjestellyt ja yrittänyt luoda entistä tehokkaampia, mutta myös nätimpiä ratkaisuja. Suurin muutos tuli kylppäriin, jonne hommasin uuden hyllyn. Vanha hylly (joka näkyy vanhan asunnon esittelyvideolla) siirtyi siivouskaappiin, jossa kaikki oli aiemmin sekaisin yhdessä laatikossa.

Eteisen hyllyjen tavarat järjestin suuriin nätteihin laatikoihin, ja vähemmän viehättäville lautapeleille tein samalla tilaa kaapin oven taakse. Kirjahyllyn järjestys muuttui vähän rauhallisemmaksi, ja hommasin sen ylle VIHDOINKIN kauan haaveilemani ensimmäisen huonekasvini. Olen niin pitkään haaveillut valuvasta köynnöskasvista juuri tuolle paikalle, joten toivotaan, että onnistun nyt pitämään tämän yksilön hengissä edes hetken verran. Nimiehdotuksia saa hänelle antaa, haha!

Rakastan myös mun uusia vihreitä lakanoita. Koska ajatelkaa, vihreä on vallannut mun sisustuksen ja vaatekaapin ja Insta-feedinkin, mutta nyt vasta sain vihreät lakanat! Nämä ovat niin kauniit, ja sointuvat tänne niin hyvin. 

Olen myös rakastunut noihin vaaleisiin säilytyslaatikoihin, jotka ostin Clasulta. Ne ovat nyt ehkä yksi mun lempiasioita mun kodissa, haha!

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Rahapäiväkirja 4: Opiskelijan tulot ja menot helmikuussa 2021

Lue myös: Rahapäiväkirja 1, rahapäiväkirja 2 ja rahapäiväkirja 3

Pitkästä aikaa rahapäiväkirjaa! Olen listannut kuukauden kaikki tuloni ja menoni ja jakanut blogissa jo kolme kertaa aikaisemmin, edellisen kerran maaliskuulta 2020. Viimeisestä katsauksesta kaksi asiaa on muuttunut taloudessani merkittävästi: olen muuttanut astetta suurempaan ja näin myös kalliimpaan asuntoon, ja olen aloittanut uudessa työpaikasta, josta saan enemmän palkkaa. Helmikuussa päätinkin pitkästä aikaa kirjata ylös kaiken rahanmenoni ja summailla, miten mun menot kohtaavat tulot.

Noita kahta muutosta lukuunottamatta asiat menevät mun talouden suhteen pitkälti samalla tavalla kuin ennenkin. Suuret menot, kuten matkakortin, kotivakuutuksen ja sähkölaskun, maksan kerralla suuremmissa erissä, eikä yhtäkään näistä näy näissä helmikuun laskelmissa. Liittymä puolestaan mulla on edelleen äitini nimissä ja hän omasta tahdostaan maksaa edelleen mun puhelinlaskuni. 

En juuri tuhlaile, mutta mun rahatilanne takaa sen, ettei mun myöskään tarvitse laskea pennejä. Mä olen todella onnekas sen suhteen, ettei mun ole koskaan joutunut kituuttaa tai stressata rahan kulutusta. Tilipäivänä menee rahaa aina suoraan myös säästöön, ja tuo samainen äiti mielellään tukee mua esimerkiksi satunnaisten kauppareissujen tai tiettyjen suurempien menojen kanssa. Olen läpi yliopiston tehnyt töitä opintojen ohella, ja mulla on alueen tasoon nähden erittäin edullinen vuokra.

Kyselin Instassa, kiinnostaisiko teitä ennemmin päiväkohtainen seuranta siitä, mihin mun rahat kuluvat, vai laajempi katsaus esimerkiksi ruoka- tai vapaa-ajan menoihin. Kaikki vaihtoehdot saivat teiltä tasaista kannatusta, joten molempi parempi ja katsotaan kummallakin tavalla!

Ruokakauppa

Tänä vuonna olen pyrkinyt karsimaan päivittäisiä kauppareissuja ja sen sijaan suunnittelemaan useampia ruokia etukäteen niin, että voin keskittää ruokaostokset noin kertaan viikossa. Tässä olen suhteellisen hyvin pysynyt, ja olenkin noin kerran viikossa tehnyt isot ruokaostokset ja tarpeen mukaan käynyt välissä täydennysostoksilla. Kertasummat ovat kasvaneet (miten pienellä ihmisellä voi mennä kerrallaan 65 euroa kauppaan...), mutta aikaisempia listauksia vertaillessa ei kokonaissumma ole juuri muuttunut. Helmikuussa taisin ehkä kerran käydä kaupassa niin, että äiti maksoi, en kyllä muista varmasti. Kokkaan ja syön lähes kaikki ateriat itse kotona, noin puolet ajasta teen kahdelle hengelle. Isot ostokset teen vaihdellen S-marketissa ja Lidlissä.

Helmikuussa ruokakauppaan meni yhteensä 213,44 €.

Ravintolat

Syön ulkona tai tilaan kotiin ruokaa varmasti viikottain. Yleensä nämä ovat juuri niitä kertoja, kun näen äitiä, jolloin hän maksaa meidän ruoat. Helmikuussa tilasin itse kotiin ruokaa kerran kahdelle ihmiselle, kun laiskotti ja teki mieli hemmotella, muuten en rahojani ravintolaan sijoittanut. Eikun sijoitinhan, ostin nimittäin laskiaispullat lähileipomosta. Voin nyt jo sanoa, että maaliskuun osalta tämä kohta näyttäisi kovin erilaiselta, hehe.

Helmikuussa ravintoloihin meni yhteensä 35 €.

Suoraveloitukset

Helmikuussa tililtä lähti maksu niin Netflixistä, Spofitysta ja Discovery +:sta, lisäksi 5 dollarin kuukausilahjoitus Orphan Kitten Clubille. Näiden lisäksi mulla on myös Disney+-tilaus, jonka maksoin syksyllä vuodeksi. Mulla on pääsy katselemaan myös Viaplayta, CMorea ja Ruutu +:aa, mutta näistä mun ei tarvitse maksaa itse.

Helmikuussa suoraveloituksiin meni 33,27 €.

Shoppailut

Helmikuussa tuli jonkin verran osteltua sitä sun tätä. Suurin yksittäinen ostos oli lippu Nightwishin (toivottavasti) toukokuussa järjestettävälle virtuaalikeikalle, mutta sekin oli 26 euron hinnallaan äärettömän huokea normaalikeikkalippuun verrattuna. Helmikuuhun mahtui myös yksi Ikea-reissu, H&M:stä ostin tarjouslakanat ja Lindexistä rintaliivit hajonneiden tilalle. Cittarista ja Tokmannilta tuli ostettua muun muassa lankoja ja kosmetiikkaa.

Helmikuussa shoppailuun meni 118,36 €.

Muut menot

Näiden lisäksi kuittasin vielä yliopiston kirjaston myöhästymismaksut.

Helmikuussa muihin menoihin meni 2,90 €.

Pakolliset laskut

Kuten yllä sanoin, suurin osa mun pakollisista, toistuvista menoista menee suuremmissa erissä eikä niitä tullut helmikuussa makseltua. Siispä ainoa pakollinen lasku helmikuulle oli vuokra.

Tulot

Helmikuussa sain asumistuen, opintorahan ja tammikuun palkan.

HELMIKUUN MENOT YHTEENSÄ: 899,13 €

HELMIKUUN TULOT YHTEENSÄ: 1401,44

Siinä oli helmikuun 2021 rahatilanne! Kuun tulot nousivat selkeästi korkeammalle kuin edellisissä katsauksissa, ja sille on kaksi selittävää tekijää. Koska mun vuokra on noussut tässä välissä, saan mä myös korkeampaa asumistukea. Lisäksi nykyään saan tosiaan enemmän palkkaa kuin aiemmasta työpaikastani. Mun tuntipalkka itsessään ei ole merkittävästi korkeampi. Mulla on kuitenkin nykyään vakiona kahdeksan tunnin työvuorot (kun ennen jäivät usein minimiin neljään tuntiin) ja säännöllisesti myös sunnuntaivuoroja, ja muutenkin nykyisellä tessillä saan paremmin lisiä kuin ennen. 

Menot sen sijaan ovat pysyneet hyvinkin samana edellisiin katsauksiin verrattuna, toki tässä kuussa ei ollutkaan mitään sen suurempia hankintoja tai ostoksia. Ja koska en juuri tuhlaile, voin huoletta laittaa vähän enemmän rahaa esimerkiksi siihen ruokaan (ruoka on ihana asia). Lisäksi laitoin säästöön isomman summan rahaa kerralla, kun tilin tilanne sen mahdollisti.

Ja koska te toivoitte myös päiväkohtaista katsausta, laitan sen tähän vielä mukaan! Se on kuitenkin helppo skipata, jos se ei juuri sua kiinnosta.

1.2. Asumistuki ja opintoraha tulivat tilille. Ostin uuden vihon ja rintaliivit sekä käväisin kaupassa ostamassa Koskenlaskijaa ja mangon (haha).

2.2. Maksoin vuokran.

3.2. Kävin isoilla ruokaostoksilla ja palautin pullot. Pullorahaa en laskenut yllä mukaan tuloihin, vaan menoissa huomioin sen lopullisen kauppasumman, josta tuo pulloraha oli jo vähennetty.

4.2. Ostin kaksi laskiaispullaa leipomosta.

5.2. Ostin lipun Nightwishin virtuaalikeikalle.

6.2. Ikea-reissu (tänne ei onneksi mennyt kuin kaksikymppiä), Netflix ja Spotify tililtä.

7.2. Kävin Tokmannilla ostamassa hygieniatuotteita ja lankoja.

10.2. Pieni täydennyskauppareissu lähi-Alepassa.

11.2. Isompi kauppareissu Lidlissä ja motivaatioherkkuja Alepasta, Orphan Kitten Clubin suoraveloitus tililtä.

14.2. Hedelmätäydennyskauppareissu Lidlissä.

15.2. Kävin Cittarissa ostamassa poskipunan ja Tokmannilla sukkalangan.

16.2. Tilattiin Woltin kautta ruokaa kotiin Siipiweikoilta.

19.2. Palkka. Ostin H&M:ltä lakanat. Isommat ruokaostokset LIdlissä, Discovery+ tililtä.

22.2. Maksoin yliopiston kirjaston myöhästymismaksut.

24.2. Isommat ruokaostokset S-marketissa.

26.2. Alepasta eväslounas seuraavaksi päiväksi töihin. Thai cube, mikäpä muukaan.

Mihin sun taloudessa kuluu eniten rahaa?

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa ja musa-YouTubessa

Nostalgialakanoissa

Kun mä olin pieni, äidillä oli isot Marimekon keltaiset Unikko-pussilakanat. Pötköteltiin aina vierekkäin ja katsottiin yhdessä lastenohjelmia. Joskus menin peiton sisään ja leikin pienessä majassani. Jossain vaiheessa äiti luopui noista lakanoista, mutta mulla ne jäivät aina niin nostalgisina mieleen.

Abivuonna käytiin äidin kanssa tapamme mukaan pyörähtämässä Marimekon tehtaanmyymälässä, ja siellä oli tämä sama pussilakanasetti myynnissä. Tuolloin äiti osti tuon setin mulle ylioppilaslahjaksi.

Pitkään noi lakanat saivat odottaa käyttöönottoaan. Puolitoista vuotta myöhemmin muutin omaan kotiini. Mun pieneen sänkyyn ei kuitenkaan ollut järkevää ostaa isoa parisängyn peittoa, joihin nämä lakanat olisi saanut laitettua.

Tänä kesänä muutin sitten isompaan asuntoon ja sain itselleni oikean parisängyn. Muutama viikko sitten ostin paripeiton, ja vihdoin viime viikolla laitoin sänkyni uuteen uskoon ja petasin nostalgialakanat paikalleen.

Jos nämä olisivat vain yhdet lakanat muiden joukossa, tuskin olisin näitä tai muita näin räikeitä lakanoita koskaan itselleni ostanut tai kaivannut. Mutta mä olen ihan täydellisen rakastunut näihin. Mulla on kaapissa käyttöä odottamassa uusi päiväpeittokin, jota en ole vain hennonut ottaa käyttöön. Unikkokuosi on ihan superkaunis, ja keltainen ja vihreä tuovat ihanan raikkaan väripilkun kotiin. Tuplapeittokin näyttää jotenkin paljon siistimmältä kuin pieni peitto tai kaksi, vaikka ihan sekaisinkin.

Samalla käyttöön pääsi Finlaysonin valkoinen alulakana ja nuo ihanat jättityynyt. Koska mun sängyssä ei ole sängynpäätyä ja seinän ja sänfyn väliin jää pieni rako, halusin sängynpäädyn virkaa toimittamaan jättityynyt. Nuo tyynyt löytyivät Jyskistä hintaan 7,50€ kappale ja olivat ehkä paras ostos ikinä! Paitsi että ne näyttävät siistiltä sängynpäädyssä ja toimivat hyvinä selkänojina myös telkkaria katsellessa, ovat ne ehkä mukavimmat tyynyt ikinä. Ainoa haaste 60x80-senttisissä tyynyissä on tyynyliinojen löytäminen. Nuo valkoiset ostin Tokmannilta neljän euron kappalehintaan, mutta saattaisin kaipailla myös jotain muita, ehkä jollain tavoin kirjailtuja tai kuvioituja vaihtoehtoja. Jos jollain on vinkkejä isoista tyynyliinoista (jotka eivät olisi ihan superkalliita), saa vinkata!

Muuton myötä yksi mun lemppariasioista on ollut uuden, isomman sängyn sisustaminen. Oon ostanut ison kasan ihania uusia lakanoita, joiden käyttöönottoa en meinaa malttaa odottaa! Toisaalta vuosien odotuksen myötä mun on ehkä pakko myöntää, ettei tuplapeitot välttämättä ole mua varten, ainakaan toisen ihmisen kanssa jaettuna. Oman peiton kanssa on enemmän vapautta möyhiä mun kaltaiselle levottomalle nukkujalle, haha! Ehkä mä kuitenkin tähänkin totun, edes söpöjen lakanoiden vuoksi ♡

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Tältä meillä näyttää nyt | Kuusi viikkoa muutosta

Tänään lauantaina mun muutosta tulee kuluneeksi kuusi viikkoa. Tavallaan tekee mieli sanoa jo kuusi viikkoa, mutta tavallaan vasta, niin kotiutunut mä tähän asuntoon olen. Torstaina päätinkin sitten siivota jälleen viimeisen päälle ja ottaa kunnolla kuvia asunnosta! Mä olen parin viime viikon aikana muutenkin siivoillut oikein ahkerasti, kun kaikki päivät tulee lähinnä kuitenkin vietettyä kotona (enkä mä nyt kouluhommille tuhlaa ajatuksiani, haha!), järjestellyt hyllyjä ja laatikoita ja kehitellyt uusia, toimivia säilytysratkaisuja. Ihan parasta!

Tältä mun asunnossa on nyt siis muutaman viikon ajan näyttänyt. Tuorein lisäys on tuo tv-tasona toimiva kaappi (ja sen päällä oleva tv), joka on muutaman viikon ajan ollut jo paikoillaan ja jonka vaiherikkaasta tarinasta tulee vielä oma postauksensa!

Toki nyt tätä kirjoittaessani mun asunnossa näyttää jälleen ihan erilaiselta, kuten Insta-seuraajani saattoivat stooreistani huomatakin. Pari tuntia näiden kuvien ottamisen jälkeen posti toi mulle työ/meikkipöydän, jonka iltapuhteeksi kasasin ja laitoin paikoilleen. Mulla on myös uusi peitto, päiväpeitto ja kasa lakanoita valmiina käyttöönottoon. Enää multa puuttuu siis vain keittiön kattolampun asennus ja verhotangolle ruuvien poraaminen, ja noista nurkassa lojuvista laatikoista ja vanhasta telkkarista ja mikrosta pitää päästä eroon. Sitten päästäänkin jo virallisen asuntoesittelyn kimppuun!

Tässä välissä muistinkin, että mulla on vielä muuttovlogi editoimatta, sen vuoro pitää olla kyllä vielä ennen tuota esittelyä. Hups!

Tämä asunto on hyvin samankaltainen kuin edellinen (jonka alkuperäinen esittely löytyy täältä ja täydellinen vlogikierros täältä). Tämä on kuitenkin hippasen verran isompi (tai näillä mittakaavoilla aika superpaljon isompi), joka vaikuttaa niin valtavasti. Vielä ei ole missään loppunut tila kesken, ja nyt kun viimeisetkin kalusteet saadaan paikoilleen, on myös järjestyksen ylläpitäminen helpompaa.

Ainoa, mikä mulla ei muuttunut lainkaan on keittiö, ja tiskaaminen on ihan yhtä tylsää puuhaa. Keittiön pienuudessakin auttaa nyt kuitenkin muualle ulottuva lisääntynyt kaappitila ja nuo ihanat seinäkoukut, joihin saan kätevästä tavaraa roikkumaan! Nämäkin kuvat ovat siinä mielessä vähän valheelliset, ettei mun keittiönurkka oikeasti koskaan näytä tältä. Imuri on yleensä kaapissa piilossa eikä keittiössä laturissa kiinni, koukuista roikkuu paperikassissa kierrätettäviä roskia ja ikonille on nyt oma koukkunsa sängyn yläpuolella olevan ison ikonin vieressä.

Höpöttelen asunnosta enemmän ehkä sitten tulevassa varsinaisessa esittelypostauksessa. Vaikka täällä ei vielä ole valmista, halusin tallentaa tämänkin hetken muistikortille ja jakaa teidän kanssanne. Tältä mun kodissani näytti loppukesästä (alkusyksystä) 2020 kuuden viikon asumisen jälkeen. Nämä eivät myöskään ole niitä kaikista huolitelluimpia sisustuskuvia, joissa kaikki on upeasti laitettu ja kaikki ylimääräinen piilossa. Vanha telkkari kököttää nurkassa selkäreppujen rinnalla ja liian lyhyt antennikaapeli menee rumasti huoneen poikki. Nipsuttimilla kiinni oleva verho on puoliksi irti eikä yhtä verhoa ole vielä laitettu ollenkaan, sillä odottelen vielä, että se verhotanko saadaan paikoilleen. Päiväpeittokaan ei vielä näiden kuvien ottamisen hetkellä ollut käytössä, vaan eriparilakanoiden päälle oli heitetty pelkkä viltti. Mutta hei, sehän on aivan okei. Tällaista kotirealismiakin kaipaa välillä.

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Kuukausi muutosta | Lähtölaukaus tulevaan syksyyn

Mun on pakko aloittaa äärimmäisen hullulla asialla: selailin äsken Insta stooreja, ja Ninni puhui jazz-joululauluista ja taustalla soi Winter Wonderland. Ja kappas vain, vaikka mä olen edelleen ihan kesässä kiinni ja syksystä puhuminen ahdistaa, tuli mulle saman tien kunnon joulufiilis päälle. Yhtäkkiä en maltakaan odottaa, että saan laittaa itsekin luvan kanssa nuo samat jazz-joululaulut soimaan ja fiilistellä ekaa (ja todennäköisesti toiseksi viimeistä) joulua uudessa kodissa.

Muutosta tulee huomenna kuluneeksi kuukausi, ja koti näyttää yhä enemmän kodilta. Mulla on "uusi" tv-taso (siitä enemmän omassa postauksessa) ja uusi telkkari, yksi lamppu katossa ja yksi odottaa asennusta. Yhdellä Ikea-reissulla tarttui mukaan vain yksi pieni asia, mutta eilisellä reissulla sitäkin enemmän. 

Kahlattiin halki puolet Porttipuiston huonekalu- ja sisustuskaupoista, ja löysin vihdoin ison kasan pitkään listalla olleista tavaroista. Nyt mulla on vihdoinkin tuplapeitto, ekstraisot tyynyt sängynpäätyä tuuraamaan, päiväpeitto ja lisää pientä mutta hyvin tarpeellista sälää kotiin. Isoin hankinta edessä on enää työ/meikkipöytä. Niitä ei Ikeassa ollut kumminkaan varastossa, joten pitää ekaa kertaa elämässä kokeilla tilata netistä. Onneksi eilisellä reissulla pääsi mallikappaleiden avulla näkemään, millaisesta tuotteesta on kyse, ja niin kauan olen eri vaihtoehtoja pohtinut ja selaillut, että tiedän tuon kyseisen pöydän sopivan tarpeisiini niin hyvin kuin tarjolla olevista vaihtoehdoista on mahdollista.

Työpöydän lisäksi kaipaan tänne enää isot peilit ja muutamat lakanat sekä sen jonkinnäköisen kosketinsoittimen, sitten alkaa kaikki hankinnat olla tehty! Suurin sisustuksellinen haaste tällä hetkellä onkin vanhat, ylimääräiseksi jääneet tavarat, joille pitäisi keksiä paikka. Mulla lojuu nurkissa niin tv, mikro kuin kattolamppukin. Tv:lle ehkä on löytynyt ottaja, mutta muille ei tyrkyttämisestä huolimatta. Kai sitä pitäisi nyt sitten turvautua toriin tai fb-kirppiksiin, tuntuu vaan jotenkin vieraalta vaihtoehdolta mulle.

Pitää se vielä kerran sanoa, rakastan jo nyt mun uutta kotia. Toisaalta en malta odottaa, että saan kaiken valmiiksi ja visiot toteutettua, mutta toisaalta tämä puuhailu ja suunnittelu on niin ihanaa, että sitten ehkä alkaa harmittaakin, jos jossain vaiheessa ei enää ole enempää tehtävää.

Tänään oli syyslukukauden eka luento, ja sen putkeen kesätyösopimuksen viimeinen työpäivä. Lomaton kesäloma meni ihan äkkiä, ja pelottaa, että kohta kesäkin on ohi. Tämä on ehkä vuoden haikeinta aikaa mulle, kun niin kovasti tahdon pitää aina kesästä kiinni. Onneksi kuitenkin syksyäkin sopii odottaa ihan mukavin mielin. Vielä pääsee mökille ehkä parikin kertaa ja sieneen ja tekemään muita kivoja juttuja. Syksy tarjoaa toivottavasti mulle myös vihdoin pienen hengähdystauon, lomasen tiiviin kesän jälkeen. Opiskelut tietenkin tuo taas oman tutun stressinsä, mutta näennäistä vapaa-aikaa, myöhäisiä kiireettömiä aamuja ja vapaapäiviä on enemmän. Tässä vaiheessa myös odotukset syksyn etäopintojen suhteen on ihan myönteiset, saa luvan kanssa kotoilla ja olla epäsosiaalisen sosiaalinen. Eikä tarvitse herätä aikaisin pimeään, kylmään, märkään!

Mitä teille kuuluu just nyt? <3

Vielä ehdit käydä kysymässä mitä tahansa Q&A-postausta varten!

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Hyvästi, eka oma koti

Viikko sitten perjantaina tein vanhalla asunnollani viimeiset siivoukset, raahasin viimeiset tavarani uuteen kotiin, tuijottelin hetken tyhjiä seiniä, otin viimeiset kuvat paljaalla lattialla, suljin oven perässäni ja annoin avaimet pois.

Muutosta on tänään kulunut tasan kaksi viikkoa, ja rakastan uutta asuntoani todella. Se tuntui heti kodilta, ja olisin halunnut vain jäädä sinne touhuilemaan jokaiseksi päiväksi aamusta iltaan laittamaan paikkoja kuntoon ja suunnittelemaan tarvittavia ostoksia. Vanha asunto oli poissa mielestä.

Silti joka kerta, kun palasin vanhalle asunnolle siivousten merkeissä, valtasi mut haikeus. Mä olen tosi haikaileva ja nostalgisoiva ihminen, ja oli aina hämmentävää ja ristiriitaista nähdä mun minikoti tyhjillään. Tietää, etten tänne tule enää palaamaan, ettei se järjestys, jota vuosia hioin ja joka oli siihen asuntoon niin täydellinen kuin vain oli mahdollista, olisi enää koskaan muualla kuin muistoissa ja kuvissa. Tämä oli kuitenkin mun ensimmäinen oma kotini, ensimmäinen asunto, jossa asuin yksin ja joka oli vain minun eikä kenenkään muun, jossa kaikki tavarat olivat mun jäljiltä ja jossa mä päätin, miten eletään ja sisustetaan ja ollaan.

Vaikka mä rakastin tuota kotia, niin olihan siinä omat huonot puolensa, nimenomaan sen takia, että 15,5 neliössä tulee raja monessa kohtaa vastaan vaikka kuinka onnistuneesti olisikin onnistunut järjestämään ja sisustamaan. Mulle ei tule ikävä sitä, että vaatekaapin ovea ei meinannut saada auki, kun sohvatyynyt öisin (ja usein päivisinkin) lojuivat lattialla poissa univalmiin sängyn päältä. Mulle ei tule ikävä sitä, että kengille ei koskaan ollut hyvää paikkaa, kun ovi avautui sisäänpäin eikä varsinaista eteistä ollut. Tämä oli ongelma varsinkin, jos oli vieraita, kengät ja takit olivat aina tiellä eikä ulos meinannut päästä millään! Mulle ei tule ikävä sitä, että sängyn ollessa levitettynä lattiatila oli käytännössä nollassa. Eikä varsinkaan tuota kamalaa palapeiliä, joka aina katkaisi heijastuksen ihan väärästä paikasta!

Uusi asunto on kymmenen neliönsä kanssa antanut mulle niin paljon tilaa elää ja olla. Kaikki kaapit ei ole (ainakaan vielä) ängetty täyteen, koska samalle (tai jopa pienemmälle) määrälle tavaraa on niin paljon enemmän tilaa. Olen niin iloinen, että seuraavat kaksi vuotta saan nauttia tästä uudesta, isommasta ja vähän aikuisemmasta kodista. 

Mutta rakastin myös vanhaa. Kesäisin jopa sisään paistavaa aurinkoa, metallista sängynrunkoa, valokuvaseinää, meikkinurkkaani ja pikkutelevisiota kirjahyllyssä. Sitä ihanaa tunnetta, kun yllätin itsenikin omalla nerokkuudellani, kun kehittelin keittiön kaappiin uuden järjestyksen tai sain kirjahyllyn nurkkaukseen sängyn päätyyn laitettua jatkojohdon latureille, nenäliinapaketin ja nallen. Mun kaltaiselle luovalle järjestelijälle tuo asunto oli ihan unelma. Kolmen vuoden jälkeen olin kuitenkin löytänyt aika lailla kaikki parhaat järjestelykeinot, eikä uutta kehitettävää juurikaan enää ollut.

Ja vaikka monelle tämä uusikin olisi aivan liian pieni, mä edelleen totuttelen siihen, että mulla on niin paljon enemmän tilaa entiseen verrattuna. Vähän niin kuin vastasyntyneet vauvat laitetaan syntymän jälkeen pikkiriikkisiin sänkyihin, koska kohdusta tuttu ahdas tila tuntuu kodikkaalta. Mulla menee hetki tottua uuteen isojen lasten sänkyyni.

Kiitos eka oma koti, olit minulle hyvä <3

Vielä ehdit käydä kysymässä mitä tahansa Q&A-postausta varten!

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)