Mitä puhelimestani löytyy...

Olen nyt kolme päivää poistanut kännykästä kuvia (tajusin, että voin tätä urakkaa suorittaa "helpommin" myös koneen kautta, kun liitän kännykän usbilla koneeseen :'D). Sieltä oon bongaillut paljon (mun mielestä) tosi kivoja kuvia, jotka eivät ainakaan mun muistikuvien mukaan ole vielä mihinkään päässeet. Nyt mä haluan jakaa näitä mun "mestariotoksia" (hehe xD) teidän kanssa täällä, kertokaa mitä tykkäätte! :'D Ja tosiaan, kännykkälaatua kaikki...:/


Astukaa puhelintiedostojeni syövereihin... :D

Okei, jo eka kuva on vähän huijausta :'D Tää on järkkärillä otettu, MUTTA löysin tän ladattuna kännnykkään, joten kai tää lasketaan!! xD Minä ja Salla ysin päättäreissä, Jotenki tää on vaan niin ihana kuva, ollaan molemmat kauniita (voinks mä sanoo noin itestäni? :'D), asettelu ja kaikki, tosi onnistunut kuva mun mielestä! ♥

Hihiii, Kaisla täyttää mun Whatsappin aina näil hienoil kuvilla, siitä asti kun se sai joululahjaksi etukamerallisen puhelimen...xD Tässä se on siskonsa Hillan kanssa ja voi hellanlettas kun he ovat niin söpöjä!! ♥

Oltiin syksyllä Erikan luona, en kyl yhtään muista enää et miksi :D Mutta jotain järkevää (lue: "järkevää") me siellä varmaan kuitenkin tehtiin. Paljon kuvia ainakin otettiin mun uuteen kännykkään! Koska etukamera hehe ja Denise edustaa pää alaspäin :* ja onhan siellä myös Hilpi ja Ellakin :)

Siis onko tätä ilmettä voittanutta? :D Tiinan silmät ja kaikki, ei varmaan hirveästi tarvitse perustella, miksi juuri tämä kuva päätyi tänne! :)

Tätä kuvaa mä vaan rakastan niin käsittämättömästi. Valaistus, värit, kaksi kaunista tytsyä (okei en edelleenkään tiedä, voinko itestäni noin sanoa, mutta hbbb on aina kaunis :*). Tämä kuva oli yksi innoittaja tälle postaukselle :)

                                                                                            Eka päivä otsiksella! Ollaan nykyään  Oliv... siis Sofian kanssa samiksia! ♥            

^^^^^^^^^^^^^^^^^^

Seuraavaksi internetin ihmeelliseen maailmaan.... :D (kuvat Facebookista, ellei toisin mainittu)

Tää on vaan niin ihana ♥ Oli pitkään mun taustakuvana, tosi kaunis kuva, kauniisti toteutettu ja kaunis teksti :) Ja kuvaa mun tunteita ainakin tosi hyvin! Ja Nalle Puh on vaan ihan paras ♥

Ja tää samaa sarjaa. Ihana kuva ja ihanat Nalle Puh ja Nasu!

Ella lähetti tän mulle joskus ja ei vitsi tämä on niin totta! Oltiin yläasteella matikkatyttöjä, pii oli kaverimme joten tämä kuva kyllä iski ja upposi :D

Mun kaveri Denise laittoi tämän meidän Whatsapp-ryhmään ja ilo oli irti :D Koko kuvanhan juju on se, että Denise on puoliksi italialainen, ja tämä kuva tiivistää hänen syvimmän olemuksensa. XD

Tää on niin yksinkertainen, ja todella hauskasti muotoiltu! Voin vaan kuvitella Rachel Greenen lausumassa tämän :)

Tämä jaksaa vain naurattaa joka kerta, poika näyttää ihan Pelikaanimieheltä, jos joku kyseisen elokuvan on nähnyt. Tahto on luja, äiti lujempi!

Laitoin Google -hakuun "polar bear teddy" ja tämä tuli ensimmäisena ja voi hellanlettas sentään kun on niin lutunen kuva että! Oli jonkun aikaa taustakuvanakin, ja siis tuo jääkarhu kuvaa murua ja susi minua, jos joku ei vielä tajunnut! Tästäkin tuli yksi meidän insidemme.

Demi Aulos oli lisännyt tämän Askiinsa, ja pakko oli tykätä ja tallentaa. Tämä vaan osuu niin naulan kantaan tässä homofobisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki ennakkoluulomme hyväksytetään aivan naurettavilla tekosyillä. Antaa myös paljon uusia näkökulmia. En voi muuta sanoa, kuin että se, joka tämän on kirjoittanut, on nero. Yksinkertaisesti.

Sitten Instagram-löytöjä....:D

Hayley Williamsilla on Frendit -paita. Haluan. Nyt. Tänne. Heti.

Ja tämä, niin suloinen! Lempinaisartistini Tarja Turunen, tyttärensä Naomin (♥!) ja Mr. Lordin kanssa. Lordillahan on biisi, Would you love a monsterman?, ja kuvatekstinä Tarja toteaa, että hehän pystyvät!

Nyt kun aiheeseen päästiin, on aika päästä faniuteni keskiöön.

Allaolevissa kuvissa näette (lähes) kaiken maallisen Nightwish-omaisuuteni.

Kohdelkaa hellästi.

Essi pyytää anteeksi derpistä.

selfie Tuomas Holopaisen ja Don Rosan kanssa. ♥.♥

Muru osti mulle iiiiiihanan paidan siivouspäivästä!! Love it ♥♥♥

♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

Mitäs mä seuraavaksi keksisin.... Hmmm, miten olisi kissat? :D Tässä tapauksessa ihanaiset murun kissat, Nemo, Simba ja Tiitus ♥

Eilen pidimme kokousta keittiön pöydällä, ja Nemo päättää tehdä itselleen pesän reppuun. Viihtyi siellä yllättävän pitkään, hyvä pesä! :)) Se vain ehti sulkea silmät, ennen kun sain kuvan otettua, Nemo kun säikähti välkähtävää valoa :(

Tästä kuvasta tykkään kamalasti! Ja Nemohan se sieltäkin kurkkii :)

Simba teki itselleen kerran pesän päiväpeittoon...:') Näyttää ihan pennulta!

Ja täältä me moikataan Tiituksen kanssa teitä! Etukamera ei toimi hämärässä ja laatu näyttää tältä, mutta eikös se sisältö ratkaise, hehe...? :D

Onpas Nemosta nyt paljon kuvia, tulee muut kisut kateellisiksi :( Tämä on todella kaunis otos, upeat värit, ja vielä zoomilla otettu ja silti noin tarkka! Jälleen kerran, selvä valinta tänne :)

Okei nyt Nemolle riitti nämä kuvat, vaihdetaanpas aihetta!

DOWN ON YOUR KNEES YOU DON'T LOOK SO TALL!

OPEN YOUR EYES AND THE EMPIRE FALLS!!!

Billy Talent - Viking Death March

Oltiin joskus porukalla Ronjalla ja hbbb näpsäisi tämän keittiön lampusta. Ihan käsittämättömän kaunis kuva, värit ja sommittelu ja kaikki aaaah rakastan tällaisia kuvia! <3

Thaimaasta, suihkulähde, jossa delfiinipatsaita. Löytyy Instagramista ja oli jonkun aikaa kansikuvanakin mutta en vain saa tarpeekseni tästä kuvasta, tässä on jotain vanhanajan tunnelmaa. Jotenkin tulee Pariisi aina mieleen, vaikken ikinä ole käynyt. Kummallista. Ihana kuvaaaaah!! ♥♥

Uudeltavuodelta (edelleenkin Thaimaasta) sain paljon ihania kuvia, kerrankin onnistuneita ilotulitusotoksia! Niitäkin on vaikka mistä valita, yritin ottaa sellaisen jota ei ole ennen nähty :)

Ostin Thaimaasta kahdet aurinkolasit, ja tässä taas jotenkin värit tulee ihanasti esiin, puhtaan valkoinen tausta korostaa pinkkiä ja ihana musta/liila, tässä kuvassa on mun kaikki lempivärit ja vaan rakastan tätä, kauniisti sommiteltu tohon keskelle. Nyt tää menee jo ihan itsensä toistamiseksi :'D

Ensimmäinen talvikuva tältä vuodelta. ♥

Tuli paljon lunta, eikä koeviikolla lauantaipäivänä kukaan ollut putsannut portaita. Koetapa tosta sitten kiivetä ylös huonolla tasapainolla ja kymmenen muun oppilaan hoputtaessa takanasi :D

Tuo on yksi reitti, mitä pitkin kuljetaan bussipysäkiltä murun kodille. Pimeällä helkkarin pelottavaa, valoisana talvipäivänä aika kaunista :)

Lumien vähennyttyä joku ihana kanssaopiskelijani piristi meidän kaikkien päivää taiteilemalla koulun pihaan sydämen ja hymynaaman :)♥

Siskoni meni naimisiin helmikuussa, ja niinkuin olikin odotettavissa, kaikki oli toteutettu erittäin kauniisti ja hyvällä maulla, niinkuin vain siskoni saattaa! :)

Elämäni ensimmäistä kertaa Starbucksissa. Berliinissä. Saksassa. "Hei, minä olen Soma!"

Jännä juttu oli, että meidän yhdeksän (?) hengen porukasta kahden nimet kirjoitettiin oikein, Emma (yllätys yllätys) ja Jasmina. Jazz osaa!

Murun kanssa ollaan jo Lintsikin käyty kokeilemassa. Sai mut Kingiinkin houkuteltua, ja se vasta on saavutus! :D Siellä on tämä kaunis riikinkukkomikälieenmätiedäjokulintukumminkin (:

Ja nyt joku oikeasti kertoo että kuinka monta niitä tipuja on Kotkotissa?! Joskus muistan saaneeni sen kymmenen. Mä lasken niitä, joiden punaisissa kaulahuiveissa on valkoisia pilkkuja, niinkuin kanaemollakin, mutta viime aikoina olen saanut tulokseksi kuusi. Kun kaikki (pilkulliset ja pilkuttomat) lasketaan, saatiin tulokseksi 11. Jokin mättää nyt ja pahasti!!!! >:(

#foodart #foodporn tää on ihan parasta kouluruokaa, punajuurisosekeittoa ja jotain piparjuurifraichea. Kuulostaa epäilyttävältä, mutta törkeen hyvää! Maistuu vähän tomaattiselle :D ja niin kauniin pinkkiä ja valkoista, aina heittäydytään taiteellisiksi tämän ruoan kanssa. Tämän mestariteoksen on laatinut Oona :).

Tein murulle kerran yllätyksen, kukista ja kepeistä muodostin tällaisen, juuri niille paikoille, missä seisoimme silloin, kun kaikki alkoi :)♥ tykkään tästä värimaailmasta, laudoista, vanhasta, vähän kuluneesta tunnelmasta, ja tottakai pinkeistä kukista ;)

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Kummitäti näytti joskus vanhoja valokuvia. Siinä siis minua ja minun äitiäni! :) Ensimmäisessa tykkään kaikista noista ovenkarmeista ynnä muista, jotka luovat kuvaan syvyyttä. Keskimmäinen taas on jotenkin todella ammattimaisen tuntuinen, löysin iskästä samantapaisen! Ja minä veikeänä. Kolmas on mun ristiäisistä, äiti on todella kaunis ♥

Olipa kerran bänditreenit ja hiukset, jotka joskus olivat kiharat ja sitten ne harjattiin. Tässä kuvassa on jotain, en tiedä mistä tämä mielikuva tulee mutta näytän itteni mielestä jotenkin....vanhalta? Aikuiselta? Siis kasvonpiirteittäin :D Ehkä hassua sanoa näin juuri tällä ilmeellä, mutta sellainen olo tuli! 

Instagramin profiilikuva. Minä ja Nenä ♥ mun hiukset on tosi kivat tässä, en muista edes, olinko kihartanut! Joko menossa nukkumaan tai juuri herännyt, en muista yhtään :'D

Kun olin pieni, mun lempiharrastus oli pukeutua äidin hääpukuun. Itsenäisyyspäivänä äiti kaivoi hääpuvun ja pari muuta juhlamekkoa varastosta, joten pakkohan niitä oli kokeilla! Parasta oli, että laitoin murulle säikyttelymielessä kuvan itsestäni hääpuvussa ja tekstin "I'm waiting for you". Olin varma että vastauksena tulee jotain pakokauhuista muminaa. Mutta muru yllätti, takaisin tuli: "Oon valmis vaikka heti!". On se vaan niin ihana ♥

Löytyy Instagramista tämäkin, ollaan Nallukan kanssa nukkumaan menossa :)

Löysin mökiltä vanhan rakkaan Elisani nukkumasta vaunuistaan! Pitää kulta tuoda joku päivä kotiin! :) (kuulemma joku pikkutyttö oli käynyt "leikkimässä" mun tytön kanssa, murrrr)

********************

Olemme tulleet kierroksen päähän, toivottavasti viihdyitte! Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudestaan.

Ja kertokaa toki mielipiteenne, tykkäättekö tällaisista kuvapostauksista vai luetteko mieluummin mun kuluneita selityksiä? :) Pistikö joku kuva erityisesti silmään? Pankaa kommenttia tuohon alapuolelle!

Ja kun nuo somen palvelut muutaman kerran mainitsin, sanottakoon vielä kerran, Ask-nimimerkkini on ssssanna, neljällä ässällä, minut löytää siis osoitteesta ask.fm/ssssanna. Instagramissa nimimerkkini on sannalovesfood. Tulkaa ihmeessä kyselemään ja seurailemaan! :)

 Loppuun vielä tällainen. Tänä aamuna menin normaalisti aamupissalle ja tällainen yllätys löytyi lavuaarista odottamassa. Osaatteko aiemmista kuvista päätellä, kukakohan kissoista kuvassa lienee? ;) Ja kyllä, kyseessä on kissa, vaikka kovasti näyttää pupuksi itseään luulevan. :3

Lörtsyjä valkosipulimajoneesilla :3

Pelkään niin paljon et joskus vielä

Oon katkera, vanha ja yksin

Kun vaihtoehdot näyttää loputtomilta

Mut aika on raskaampaa kuin koskaan ennen

Kiitos vielä teille ihanille teidän ihanista kommenteistanne! Näköjään enää ei tarvitse olla minä vastaan maailma. Hämmentää vaan kaikki teidän puheenne, millä puolustatte mua ja miten kumpikin puoli tulkitsee ja analysoi mun kirjoituksia ja toimintaa. Mä olen vain pieni ihminen, en mä ajattele mun mahdollisia lapsuuden traumoja tai syvää rakkautta tänne kirjoittaessani, kirjoitan vain sitä mitä mä ajattelen! :) Mutta ehkä tällä erää nyt riittää tästä aiheesta, kiitos ihmiset :3 

olen väsynyt: lähden LOMALLE!

Saatiin tällä viikolla Soneralta nettitikku/modeemitikku mikä lie onkaan, joten VIHDOINKIN pääsen omalle koneelle. Tämä tottakai tarkoittaa bloggaamisen mahdollisuutta! :) Tuon muru-postauksen kirjoitin kännykällä ja muokkasin myöhemmin kenenkäs muunkaan kuin murun koneella, joten ihana olla oman koneen ääressä kirjoittamassa juuri silloin kuin haluaa. Nyt mökillä ollessa on muutenkin niin paljon aikaa, joten mikäs sen parempaa tekemistä kuin bloggaaminen! :) Ehkä joku päivä alan saamaan tästä palkkaa ja sitten mun on pakko kirjoittaa viikoittain :'D

Tosiaan, nyt mökillä oleillaan. Tultiin tänne torstaina ja tiistaina palaillaan kotia. Meidän mökki (tai itse asiassa meidän tädin mökki xd) sijaitsee Taipalsaaressa, ihanan Saimaan rannalla ja lyhyehkön automatkan päässä Lappeenrannan keskustasta. Itelleni tää on aivan täydellinen mökkipaikka. Maalla,  kaikki on lähellä mutta kuitenkin kaukana. Saa olla ihan rauhassa luonnon keskellä, tulee mökkifiilis järvimaisemineen ja ulkohuusseineen, mutta äkkiä pääsee kuitenkin kaupassa käymään jos tarve iskee. 

Itse mökki on ISO, välillä tuntuu vähän oudolta sanoa mökiksi, mutta se se meille on. Täällä meillä on neljä makuuhuonetta, suuri tupa, keittiö, erillinen saunarakennus ja huusi/liiteri. Täällä olo tekee mulle kesän. Aina lapsena parasta oli, kun pääsi tänne ja talo oli täynnä ihmisiä ympäriltä maailmaa. Täti on kansainvälinen ihminen, ja tänne hän aina kutsui ystäviään. Eikä tuo nyt ole mihinkään muuttunut. Porukkaa käy vähemmän, mutta mun ja paikan tunneside on entisellään, jollei vielä vahvempi. Parhaimmillaan täällä on ollut viitisentoista ihmistä varmaankin saman pöydän ääressä aamupalalla, ehkä jopa enemmänkin. Nukkumatilaa löytyy aina jos vaan yrittää! xD Hyttyset vaan nyt taas kiusaa, äsken oltiin syömässä ja sukkahousujen läpi yrittivät iskeä paholaiset!! >:(

Meidän mökkipäivät on tällä reissulla ollut aika samanlaisia. Mä oon heräillyt siinä kymmenen maissa, muut jo aikaisemmin. Sitten aamulääkkeen jälkeen (mulla _taas_ antibioottikuuri käynnissä, angiina ja mononukleoosi samaan aikaan <3) ollaan lähdetty kaupungissa käymään, yleensä mummin luona sairaalassa tai sitten ihan vaan kaupassa. Jossain vaiheessa syödään, otetaan päivälevot ja sitten syödään ja ollaan vaan. Nukkumaan oon mennyt viimeisenä, ennen kahtatoista, sen jälkeen, kun lääkkeen olen ottanut. 

Tänään oli hirveä vaatekriisi kun mittari näyttä +19, tuntui niin kylmältä
luvulta, ei mitään tietoa mitä tollaisilla lukemilla pitäisi päälle laittaa!
Päädyin kuitenkin mekkoon ja sukkiksiin, vaikka äiti niitä ensin kauhisteli.
Hyvin toimi! Jalassauudet ballerinat, Robin Hoodista 12,95€, hyvä ostos (:

Tänä aamuna siivottiin! Onneksi mä nukuin pahimman siivousurakan yli :'D Mulle jäi pyyhittäväksi yksi hylly, ehkä mulle keksitään vielä myöhemmin jotain...:) Sitten kerättiin äidin kanssa kieloja pihasta ja lähdettiin kaupunkiin! Ostettiin satamatorilta maankuulut (? :'D) lihapiirakat. Tänään molemmat äidin kanssa päädyttiin poikkeuksellisesti Atomeihin, eli lihapiirakkaan kinkulla. Yleensä äiti ottaa Vedyn eli lihapiirakan munalla ja kinkulla ja mä ihan peruslihiksen. Tällä kertaa kuitenkin halusin jotain pelkkää lihapiirakkaa täyttävämpää, siksi kinkku. Äiti otti atomiinsa kaikki mausteet, mä tyydyin ketsuppiin, sipuliin ja valkosipulimajoneesiin (joka on muuten hyvää!!!! ♥). 

Lörtsyjemme kanssa me suunnattiin mummin luo, jossa seurattiin telkkarista (hehe) mitäs muutakaan kuin prinsessa Leonore Lilian Marian ristiäisiä. Mä oon ihan rakastunut tohon nimeen. Maria ei oikeen iske, mutta Leonore senkin edestä. Ihana! ♥ Ja Lilian myös :) Lähetyksen loputtua lähdimme käymään vaarin haudalla viemässä loput kielot, puolet oli jääneet mummin huonetta koristamaan :) Vaarin haudalla käydessä mä jään aina katselemaan viereistä hautakiveä. Siinä ei ole etunimeä, vain sukunimi ja "poika". Kuolinpäivä sama kuin syntymäpäivä. Jotenkin herkistää aina. :'(

Sitten tultiin takasin mökille ja mä aloin kirjoittamaan. Jossain vaiheessa ruvettiin grillaamaan kanaa ja maissia, perunat oli kiehumassa ja meikätyttö teki salaatin. Pakko sanoa, että mä rakastan mökkiruokaa. Helppoa, yksinkertaista ja hyvää! Kotona on kaikkea hienoa soosia ja sellaista. Mökillä ruoka on itsetehtyä, suomalaista ja puhdasta. Ei mun mökillä tulisi mieleenkään paistaa pakastepizzaa tai muuta sellaista. Savukala tai hernekeitto on se juttu :D ja piimä. Siihen vielä se ihana tunne, kun kaikki laitetaan ruokaa ja syödään yhdessä, ei sellaista koe kotona! Mä vaan niin rakastan mökkeilyä ♥

Tänään ehkä vois mennä saunaan. Äiti ei mua oo aikasemmin oikein päästänyt noiden mun sairauksieni kanssa, uimaan ei anna mennä varmaan tänäänkään! Ihanasti mulla noi antibiootit on vienyt kurkkukivun ja turvotuksen kokonaan. Angiina taltutettu! Mononukleoosi on virusperäinen, eikä siihen lääkkeet pure, mutta en tiedä, miten se oireilee enää. Lääkäri puhui ehkä sen ilmenevän vain sillä lailla, että väsyttää ja yleiskunto on vähän huonompi. Laulamaan pystyn, muttei se ääni kuitenkaan samalla tavalla kulje. Kuumetta mulla ei ole ollenkaan ollut, niinkuin ei viimeksikään, kun mulla angiina pari kuukauttakin sitten oli. Kivempaahan se näin päin! Pari päivää elin Pamolin, Buranan ja Strepsilsien voimalla (älkää muuten ikinä ostako Repsilsejä kaupasta, eivät tehoa samalla lailla kuin apteekin Strepsils. Lisää täällä!), särkylääkkeet auttoi turvotukseen vähän aikaa, mutta onneksi penisilliini toi helpotuksen ♥. Harmi vaan että ne maistuu niin törkeen pahalta! :P No mutta, 7 pilleriä takana, 13 edessä... :D

En tiedä , onko mulle ton vauva.fi-jutun kautta (tai muutenkaan?) tullut lisää lukijoita, mutta te, ketkä siellä olette, jatkakaa tota kommentointia, jossa olette päässeet vauhtiin! Niinkuin jo sanoin, olette eilen laittaneet ihania kommentteja, kiitos niistä! Myös sellaista kyselisin, että mistä te haluaisitte mun kirjoittavan? Aiheita otetaan mielellään vastaan! :)

äiti sanoi pöllökkää tänään pölliäiseksi. mur.

P.S. TONI WIRTANEN VAIN ELÄMÄÄ TONI WIRTANEN WOUWOU AGGRESSIO PÄÄSTÄPÄÄSTÄ IRTI JO WIRTANEN TONI WIRTANEN VAIN ELÄMÄÄÄÄÄ!!!! Ehkä tajusitte pointin. Ensi kaudella todellakin katon joka jakson :'D Ja ennen kuin kukaan alkaa mitään kuvittelemaan, noilla laulunsanoilla joita tänään ja eilen ja varmaan huomennakin (xD) olen laittanut postauksen alkuun ja loppuun, ei ole mitään merkitystä, en yritä vihjata mitään :'D ovat vain upeita biisejä, jotka ovat soineet päässä! :)

Paremman puutteessa jokainen saa

Tehdä ihmeensä itse

Herättää kuolleet ja 

Sokean saa näkemään silmillä

Kerran sammuneilla

Turha(ko) postaus

"Teach me passion, for I fear it's gone

Show me love, hold the lorn

Some much more I wanted to give to the ones who love me

I'm sorry

Time will tell this bitter farewell

I lived no more to shame

Nor me

Nor you

And you

I wish I didn't feel for you anymore."

Nyt tulee postaus, joka jonkun mielestä ehkä olisi pitänyt jättää kirjoittamatta. Mutta mä olen tyhmä, jos kirjoitan ja olen tyhmä jos en kirjoita joten mitä menetettävää mulla tässä on? Ehkä olisi kannattanut kirjoittaa tämä pari viikkoa sitten, mutta ehkä joku sen nytkin bongaa, vähän myöhässä tosin.

Kysehän on tietenkin tästä. Mun edellinen postaus Mun ikioma muru ♥ linkattiin kaikkien tuntemalle keskustelupalstalle, vauva.fi:n aihe vapaa -osiolle. Sieltä useat sadat (?!) löysivät tiensä mun blogiin, ja jättivät kommentteja niin blogin puolelle kuin keskusteluunkin. Koko keskustelun voitte lukea tuosta linkistä, mutta mä mielelläni esittäisin mielipiteeni muutamaan kommenttiini. Nostakaa haloo sitten tästäkin, mutta mä nyt sanon sanottavani.

1.) Anonyymi: "Ällösöpörakastuminen voi olla ihan liikkistä, mutta miksi pitää lässyttää ihan kuin pieni lapsi? "Mä oon vähän tymmä, sä oot vähän tymmä, sitten me ollaan tymmiä yhessä ja sitten tulee paha mieli :((" öööh ja ikä oli? 6v?"

Koko postaushan oli lapsenmielisesti kirjoitettu, samanlaisella äänensävyllä kuin lapsille ja koiranpennuille puhutaan. Jotkut saattavat tulkita tämän lässyttämiseksi. Tätä mä en ota mitenkään negatiivisesti, ennen julkaisua pelkäsin enemmän, jos joku lukee postauksen normaalilla kokousäänellä, silloinhan siitä menee koko idea! Tymmä taas on sana, mitä me murun kanssa käytetään usein. Joskus sanon vahingossa tyhmä, ja yks on heti korjaamassa :D. Tämä postaus oli suunnattu murulle luettavaksi, ja halusin kirjoittaa sen samaan tyyliin, kuin suoraan hänelle puhuisin. Me usein puhutaan vauvatyylillä, se on meidän mielestä hauskaa ja söpöä. Ei me kuitenkaan aina niin puhuta, osataan me oikeastikin kommunikoida! En myöskään puhu tähän tyyliin kavereideni kanssa, enkä kovinkaan paljoa puhu murustani kavereilleni, ainakaan tähän sävyyn! Tää on täysin meidän oma juttu, muu maailma sitten erikseen. Joten ellet ole muruni, et ole todennäköisesti kuullut mun lässyttävän sinulle hänestä, etkä myöskään ole nähnyt meitä julkisesti "tunkemassa kieltä toistemme kurkkuihin" tai "imuttelemassa toistemme kauloja fritsuille", niinkuin eräs toinen anonyymi mainitsi, sellaista emme tee. Teinikihloja emme myöskään suunnittele, olemme tyytyväisiä tämänhetkiseen tilanteeseemme. Ei sillä, että meidän teille kuuluisi raportoida elämänhetkistämme :)

Yksi päivä kauhistelin mun kavereiden kanssa, että ensi vuonna täytetään jo 18. Itse yritän aina ottaa hetkestä mahdollisimman paljon irti, ja kauhistuttaa miten nopeasti aika kuluu! Musta olisi ihanaa olla vielä kuusivuotias. Joku muu päättäisi, mitä laitetaan päälle ja ruoka tuotaisiin valmiina nenän eteen. Kaipaan sitä, kun ei tiennyt mistään mitään, ei tarvinnut huolehtia mistään, kaikki meni niinkuin pitikin ihan itsestään! Lapsuus on ihanaa aikaa ja niin mielelläni eläisin sen uudestaan. Ei mitään negatiivista tässä kommentissa, vaikka ehkä anonyymi sen sellaiseksi tarkoittikin! :)

2.) Anonyymi: ""ja hei ihmiset kaikki, oon hämmentyny, julkasin tän tunti sitten ja jo sata näyttökertaa, mitä ihmettä ! :'DD"

Mistäköhän johtuu... :)"

Tässä kommentoija siis viittaa kommenttiin, jonka itse olin jättänyt blogiin. Kommentoija myöskin ajattelee sen johtuvan tuosta vauva.fi:n keskustelusta. Kuitenkin blogini linkattiin tuonne vasta pari päivää myöhemmin, joten nuo ensimmäiset parisataa näyttökertaa koostuivat ilmeisesti yksinkertaisesti mun Facebook-kavereista ja linkin mun Askista bonganneista. Vauva.fi:n kävijöiden piikki näkyi selvästi myöhemmin. 

Blogin alkuvaiheissa yksittäisen postauksen katselukerrat pyörivät viidenkympin tienoilla. Myöhemmin luvut kasvoivat sataseen, jopa lähelle kahtasataa, kuitenkaan koskaan sitä rikkomatta. Tän uusimman postauksen katselukerrat näyttää tällä hetkellä 1012 !!!!!!! En olisi ikinä voinut kuvitella noin suuria lukuja, joten ainoa mitä voin sanoa on KIITOS VAUVA.FI! ♥ Saa nähdä, miten vaikuttaa jos vaikuttaa tuleviin lukijamääriin! :)

**********

3.) Anonyymi: "Ai kamala.. onkohan tämä "muru" antanut siunauksen sille, että hänen asioitaan saa kertoa kaikelle kansalle?"

On. Luki tekstin ensimmäisenä ja tykkäsi. Vähän muokkasin hänen toiveidensa mukaan. Kaikki mitä oon kirjoittanut hänestä on hänen luvallaan. Oon myös kommentteja poistanut hänen toiveestaan. 

Muru itse on aiemmissa postauksissa toivonut, että hänestä saisi kirjottaa enemmän, joten omistin hänelle jo toisen kokonaan hänestä kertovan postauksen! :)

4.) Anonyymi: "Veikkaan, että tän keskustelun alottaja ei tunne ko. blogia pitävää tyttöä.. Mä tunnen jotenkuten hänet ja hän on todella mukava ihminen ja sattuu olemaan rakastunut, antaa toisten elää! Selvästikkään ei keskustelun alottajalla ole koskaan syvää rakastumista omalle kohalle sattunut tai sitten muuten vaan keksimällä haluaa keksiä viattomista ihmisitä paskaa koska nettikiusaaminenhan on niin "in". Valoja (:"

Kiitos ihana! Teitä oli muitakin, jotka puolustitte mua tuolla. Haluaisin tietää, kuka olet, paljasta itsesi jos uskallat! :3 

Mutta tässä on hyvä pointti. Jos asettaudun tässä täysin ulkopuoliseksi, niin netissä on liian helppo puhua paskaa ihmisistä, piittaamatta siitä, tunnetko henkilöt ja ovatko sanomasi asiat mistään kotoisin. Eihän kukaan koskaan saa tietää, että se on juuri sinä, joka anonyyminä haukut sitä naapurin Perttiä, jolla nyt sattuu olemaan pyöreämmät posket kuin sinulla, joka olet oikea hevosnaama. Julistakaamme siis Pertti läskiksi koko virtuaalimaailman todistaessa! Sitten Pertti loukkaantuu ja menee pienentämään niitä suloisia pullaposkia, jolloin Pertti on pinnallinen ja suuttuu leikistä. Jos Pertti ei taas tee mitään, on hän "ym". Eli ynnä muuta. No further comments.

                                                **********

5.) Anonyymi: "sinä oot ihan samanlainen pikkuteini siis :D syvä rakastuminen nimenomaan ei oo tollast lässytystä (fbssä joka kuvassa ja seinät täynnä plus blogissa). Syvä rakkaus ei tarvitse julkista selontekoa. p.s. Blogin kirjoittaja jo jakaa tätä keskustelya facebookissaan :) hetki kuuluisuutta"

Tämä kommentti on vastaus tuohon edelliseen. Kommentoija ilmeisesti Facebook-kaverini, miksei siellä kommentoinut? :) Hänellä on myös ilmeisesti valikoiva silmä mun julkaisuiden suhteen. Facebookissa loppujen lopuksi meistä on hyvin vähän kuvia. Enkä mä siellä ole tietääkseni lässyttänyt, haha! Toki jokainen tulkitsee asiat omalla tavallaan ja kyseinen henkilö tulkitsee minut nyt näin. Blogissani olen kirjoittanut kaksi pelkästään muruani koskevaa postausta. Kaksi, vähän päälle kolmestakymmenestä. Ei se nyt niin paljoa ole. Itse oon aina ollut sitä vastaan, että kaikki laitetaan nettiin, metrossa nuollaan toinen hiusrajasta varpaisiin ja koko maailman pitää tietää kuinka ihana se oma kulta on, mitä kaikkea tänään ollaan tehty ja miten taas riideltiin ja sovittiin ja voi kamala kun kortsut loppuivat mikäs nyt avuksi ollaan oltu kaksi viikkoa yhdessä joten oikea aika teinikihloille! Ei. Ehkä olen vähän viime aikoina siitä lipsunut, mutta sillekin on taas omat syynsä. Joka tapauksessa olen ollut murunki kanssa jo pitkään suht vakavassa parisuhteessa, joten eikö se aika outoa olisi, jos se ei missään mulla näkyisi? :D

6.) Anonyymi: "Tunnen blogin pitäjän ja on kyllä ihan mukava tyttö! Oikeestaan tää blogi sai muuttamaan mun mielipiteen hänestä huonompaan.."

Sinä myös, kuka olet? :D Hämmentävä kommentti, alkaa positiivisesti, mutta lopussa en enää tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Et ilmeisesti tunne mua kovin hyvin, jos blogini muuttaa mielipidettäsi musta? Ja jos nyt kerran vaikutan blogissani erilaiselta, siis huonolla tavalla, niin mistä tämä johtuu? Olenhan kuitenkin aina oma itseni, blogissa ja oikeassa maailmassa! :)

**********

7.) Anonyymi: "haha, on muuten helvetin rasittava ihminen ihan oikeassa elämässä. :D ihan hirvee myötähäpeä tuli tätä lukiessa. saman ikäinen olen tosiaan ja en kyllä koskaan ole ihan tälle tasolle laskenut oman poikaystävän kanssa."

Sunkin kohdalla olisi kiva tietää, kuka olet. Mikä musta tekee rasittavan? Minkä takia hengaat mun kanssa, jos olen mielestäsi rasittava? Mistä tiedät mun olevan rasittava, jos et mun kanssa hengaa? :D En tiedä mistä tuo myötähäpeän tunteesi kumpuaa, en löydä mitään, mitä postauksessani pitäisi hävetä :( mutta kiitos kuitenkin mielipiteestäsi! :)

Kommentteja otetaan edelleen mielellään vastaan, ihan mistä tahansa! :) Saa sanoa mielipiteensä nimellisenä tai nimettömänä, blogissa tai Facebookissa tai missä tahansa. Kysymyksiä saa esittää ja kaikkeen pyrin vastaamaan :) Kaikki asiat pystyy kuitenkin sanomaan myös asialliseen sävyyn. Jos ei, eivät ne mainitsemisen arvoisia ole. Toivon teille kaikille kuitenkin viihtyisiä hetkiä blogini parissa, kun olet tätä eksynyt lukemaan! Yritän nyt kesällä taas hieman aktiivisemmin tätä päivitellä, sain netinkin koneeseen, jes! 

Kuvat viime kesältä

A lonely soul

An ocean soul

A lonely soul

An ocean soul!

Mun ikioma muru! ♥

Mun muru on ihan hassu.

Mun muru herättää mut aina yöllä, kun se kierähtää halimaan mua.

Mun muru laittaa aina hajuvettä joka on miesten hajuvettä mutta se haisee naisten hajuvedeltä. Muru myös väärinkäyttää deodoranttia. Mut mun muru tuoksuu silti aina tosi ihanalle.

Mun murulla on myös aina tosi pehmee ja sileä iho. Sitä on kiva paijata.

Muru kävi neljän päivän aikana viisi kertaa Burger Kingissä. Ja kaksi kertaa Arnold'sissa. Ja sitten se ihmettelee, kun sillä ei ole rahaa.

Mun muru tykkää ostella juttuja ja sitten myydä niitä. Tällä hetkellä se on innostunut kirjoista. Mun mielestä kirjat ovat paljon parempaa ajanvietettä kuin pleikan hakkaaminen. Olen tyytyväinen, että hän on aikansa pelattuaan päätynyt myymään kaikki pelikonsolinsa. More time for me ;) or not...

Mun muru rakastaa pehmoleluja. Sillä on sänky niitä täynnä. Melkein kaikki ovat joko mun antamia tai mun. Se on kanssa antanut mulle tosi monta pehmolelua. Muru on myös tosi hyvä nimeämään sekä omia että mun pehmoleluja. Meillä on Nallukka, Pöllökkä, Siilikkä, Pässikkä, Apinukka ja Elava. Eli Elefanttiorava. Meille on ainakin selvää, miten tulemme nimeämään myös tulevat pehmolelumme. Ja lemmikkimme. Ja kymmenen lastamme *köhköh*.

Mun muru on allerginen kalalle. Tai oli. Muttei se syö sitä vieläkään. Silti se rakastaa sushia.

Se ei myöskään tykkää jätskistä. Paitsi jos sitä löytyy niiden pakastimesta. Sitten ne katoaa sieltä alta aikayksikön.

Mun muru on uhkarohkea terveytensä suhteen. Se meni veljensä futismatsiin, vaikka satoi vettä. Ja sillä oli 39,5 astetta kuumetta. Sitten se sanoo että ei se ole pipi, on vaan vähän kuumetta ja kamala yskä mutta en mä pipi ole. Eikä se edes laita takkia päälle.

 

Mun murua ärsyttää kun se joutuu aina odottamaan mua. Vaikka itepähän tulee aina hirveesti etuajassa (ja mä vain erittäin harvoin myöhässä xd). Sitten se suuttuu mulle. Silloin mä annan sille iiiison halin ja sanon että mä rakastan sitä ja sitten se on taas mun oma ihana muruseni. <3

Mun muru on välillä vähän tymmä. Ja mäkin oon välillä vähän tymmä. Ja sitten me tehdään tymmiä asioita. Ja sitten meillä on paha mieli. Mutta onneksi me sitten tulemme järkiimme ja pyydämme anteeksi. Sitten me ollaan taas ihania :3

Mun muru on superihana ja superavulias. Se laitto mulle kengät jalkaan ja solmi nauhat ja auttoi mua laittamaan takin päälle ja nosti mun housuja ja otti mun kengät pois jalasta, koska mun kynnet olivat märät :) Ja tänä aamuna muru laittoi mulle sukat jalkaan. Ilman mitään syytä. En edes pyytänyt :D KIITOOS!! <3

Joskus me sovitaan murun kanssa, että ollaan koko päivä ja ilta vaan kotona, katsottaisiin leffaa ja herkuteltaisiin ja halittaisiin, eikä noustaisi sängystä mihinkään, koska muru on vähän pipi ja sen pitää levätä. Sitten me kumminkin lähdetään Itikseen ja isille ja kauppaan. Mutta on meillä silti kivaa! :)

Me katsotaan murun kanssa aina välillä kotona leffaa. Joskus se leffa on aika huono. Tai tylsä. Ja kello usein jo aika paljon. Sitten mä nukahdan. Murusta ei ole kivaa, että mä nukahdan mutta mä en voi sille mitään. Sitten se peittelee mut sänkyyn ja herättää mut kiltisti pusulla ja halilla kun leffa loppuu.

 

Muru tykkää balsamicosta. Tosi paljon. Sen takia sitä ei saa jättää tekemään salaattia ilman valvontaa.

Mun muru on GameStopin kanta-asiakas. Kirjaimellisesti. Ne työntekijät varmaan tuntee jo sen. Kerran se sano niille, että se on -95 vaikka se on -97. Senkin huijaripuijari >:(

Mun muru soitti mulle illalla ja kysyi, että "Onko tämä Sanna Elina Katariina Salo?" Minä kysyin, että kuka kysyy. Hän kertoi. Minä kysyin, että mitä asiaa hänellä oli. Hän sanoi, että hänellä on jo aika pitkään ollut sellainen tunne, että hän rakastaa minua. Sitten muru meni takaisin lukemaan Nälkäpeliä, murun piti vain sanoa tuo.

Muru on pelastaja. Se soitti mulle 7:28 että hyvää huomenta. Mun metro olisi lähtenyt 7:28. Ilman murua olisin nukkunut pahasti pommiin. Onneksi muru herätti mut, ja juoksin ja ehdin seuraavaan metroon (eikä kukaan enää koskaan ikinä väitä että oon hidas, 8 minuuttia sikeästä unesta metroon.) enkä edes myöhästynyt koulusta :)

Mun muru on kaikista maailman muruista kaikista ihanin muru. <3

Hope is hope hope

Tänään on ollut huono päivä. Eilenkin oli huono päivä. Tarkemmin ajatellen koko viikko on mennyt aika lailla perseelleen. On tullut riideltyä ihmisten kanssa, ikävöityä, surettua, itkettyä, valvottua, lintsattua laulutunti, petyttyä, järkytyttyä, kaivattua, koettua kipua, loukkaannuttua, mutta myös naurettua, laulettua, suudeltua, halailtua, luettua, soitettua, juteltua, haaveiltua, yllätyttyä, ilahduttua, sillä uskokaa tai älkää, on niissä huonoissakin päivissä aina jotain hyvää. Tällä hetkellä perusfiilis on kuitenkin aaaika alhaalla.

Eilen tein työhakemuksia (jipiii); hain Helsingin kaupungille varhaiskasvatusavustajaksi sekä kirjastoapulaiseksi. Voisi vielä harkita sitä Ylen Siisti kesäduuni -juttua vai mikä lie olikaan, sinnehän kaivattiin bloggaajia ;). Eilen tuli myös tulokset seurakunnan leirihausta. Mut oli valittu yhdelle lastenleirille, ja myönnän, olin pettynyt. Olisin kovasti toivonut kriparille pääsyä, eikä näin käynyt. Lastenleirikin kestää vaan neljä päivää... Lisäksi ihmettelen, miten todella monet meidän ikäiset (-97) on valittu juuri lastenleireille, koska yleensä ne ovat lähinnä 16 vuotta täyttävien (-98) juttuja. Monet tuttuni, joita ei viime kesänä palkattu ollenkaan, tai jotka eivät töihin menneet, pääsivät tänä kesänä kripalle, joka tietysti harmittaa, itse todella kuvittelin pääseväni kripalle, niin paljon hyvää palautetta olen saanut työnteostani. Varasijalle jääneitäkin ihmettelen, miksi varasija, kun viime kesänä hommat hoidettiin leirillä paremmin kuin mallikkaasti? Mutta anyways, en tässä halua katkeroitua, joten onnea kaikille töihin päässeille ja varasijakin parempi kuin ei mitään, usein niiltäkin töihin päästään :).

Se on käsittämätöntä, miten jotain ihmistä voi ikävöidä niin paljon. Varsinkin niin lyhyen eron jälkeen. Mutta se on musertavaa, kun jotain ihmistä todella kaipaat, eikä vastausta kuulu kiihkeästä tavoittelusta huolimatta. Onneksi huonoina hetkinä voi rakentaa itselleen kuplan, oman maailman, jossa kaikki asiat on hyvin ja murheet on pelkkiä ulkopuolisen, pahan maailman juoruja. Omassa kuplassaan voi elää toivossa ajattelematta sen olevan turhaa. Omassa kuplassa ei vaivuta epätoivoon, koska ehkä vielä joku päivä... Omassa kuplassa uskotaan siihen, mitä oma sydän sanoo toisen suun sijaan. Kaikkeen maailman mahtavimmatkaan kuplat eivät kuitenkaan pysty, ja todellisuus onnistuu musertamaan niskaan sille mitään mahtamattomana. Mutta toivo, se ei lannistu koskaan. Winners never quit and quitters never win, right? Ehkä tästäkin vielä selvitään :) Aino karpalo-kinuskijäätelö auttaa ;) aaaaah tää on muuten hyväääää!!! *_*

Tänään aloitin rakkausaiheisen kuvistyön. Tehtävänantona oli jonkun biisin pohjalta tehdä rakkausaiheinen akryylimaalaus. Itse alkulähteeksi otin lempikappaleeni, Nightwishin Ghost Love Scoren, ja siitä erityisesti lauseen "My fall will be for you". Tuo lause on monella tapaa itselleni todella tärkeä, ja poikaystävänkin kanssa usein sitä käytetään. Myöhemmin sille kuvalle keksin yhteyksiä useampaankin kappaleeseen. Valmiin työn ja stoorin sen takana voin joskus postata tänne, niin paljon siitä tykkään tässä vaiheessa! Saa nyt nähä, lyijykynäluonnos oli kyllä hieno mutta todennäköisesti sen onnistun maalaamalla taas pilaamaan (y)

Uni paras lääke on myös suruun, joten sitä nauttikaamme oikein olan takaa! Tänä iltana ajattelin nyt nopeasti tehdä psykan läksyt ja mennä suoraan nukkumaan (eiliselle anolle, pesin hiukseni eilen joten tänään minun ei sitä tarvitse tehdä :) ) ! Saa nyt nähdä kuitenkin, aina noi mun aikaisinnukkumaanmenosuunnitelmat vähän kariutuu... :D Mutta nyt hyvää yötä ni alla. Ja muistakaa.

Toivoasi et saa menettää vaikka mitään muuta jäljelle ei jää. Sinulla on minut. Egotrippi - Nämä ajat eivät ole meitä varten