Euroviisu-sokkoensireaktiot 2022

Ensi viikolla on EUROVIISUT (!!!), joten nyt on mitä parahin aika mun vuosittaiselle sokkoensireaktiopostaukselle. Oon tehnyt tämän saman postauksen myös vuonna 2021 ja 2019 ja idea on edelleen sama: kuuntelin kaikki viisujen kisakappaleet läpi ja kirjoitin ylös ajatuksiani. Kuuntelin kaikki kappaleet täysin sokkona, eli kuunnellessani en tiennyt esittäjää, biisiä tai edustettavaa maata - maasta saatoin kuitenkin tehdä arvauksia kielen tai yleisen viban mukaan. Sokkouteen poikkeuksen muodosti tietty eka biisi, kun ei soittolistaa saanut käyntiin sitä näkemättä ja tästä tunnistin esittäjän nimen Ruotsin edustajaksi. Mitään näistä kappaleista (Suomea lukuun ottamatta) en kuitenkaan ollut kuunnellut aiemmin tätä ennen.

Kuunneltiin kappaleet läpi pidemmällä automatkalla, ja kirjoitin kommenttini puhelimen muistiinpanoihin ylös. Tästä syystä kommentit on vähän tiiviimmät kuin aikaisempina vuosina, mutta eipä se nyt haittaakaan. Varsinkin loppua kohden myös huomaa, että uusi sanottava alkaa loppua kesken. Pisteytin kaikki kappaleet asteikolla 1-5, jossa 5 on paras.

Mutta asiaan!

1. RUOTSI: Cornelia Jakobs - Hold Me Closer. Tää oli muistaakseni Ruotsi? Tylsä alku, pikkuhiljaa paranee. Lavashowveikkaukseni: laulaja on varmaan yksin lavalla, hienoja valoja pimeyden keskellä. Loppua kohden tästä melkein tykkää. Ei erityinen muttei huonokaan. 3 pistettä.

2. ITÄVALTA: LUMIX feat. PIA MARIA - Halo. Hyvä biitti ja hyvä ääni, biisinä tylsä. 2,5 pistettä.

3. ALANKOMAAT: S10 - De Diepte. Yritän tunnistaa kieltä. Yllätyin naislaulajasta. Ääni ei ihan uppoa muhun. Onko tämä Hollanti? Odotan loppuräjähdystä. Sellaista ei tullut. Biisi kuoli pystyyn. 2 pistettä.

4. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA: Sam Ryder - Space Man. Eka mieslaulaja, vaikuttaa ihan söpöltä. Laulajan korkeat äänet muistuttaa viime vuoden Sveitsiä (Gjon's Tears). Speechless? (hups, se olikin Space Man...) Ihan toimiva biisi, vaikka vähän jää vielä kaipaamaan jotain. Hauska saada naama äänelle. 4 pistettä.

5. KREIKKA: Amanda Tenfjord - Die Together. Hiljaset biisit on aina vähän riski viisuissa, mutta tämä onnistuu pitämään mielenkiinnon. Tykkäsin, odotan liveversion näkemistä. 4 pistettä.

6. ESPANJA: Chanel - SloMo. Lattarimenoa. Hytkyttää hyvin. Tämä on kyllä espanjaa, eli esiintyjämaa varmaan Espanja? Ei mun tyylistä musaa, mutta ei tätä kyllä voi paikoillaan kuunnella. Loppua kohden käy yksitoikkoiseksi. 3 pistettä.

7. RANSKA: Alvan feat. Ahez - Fulenn. Pakollista Egypti/etno/balkanvibaa, mä en ikinä tiedä, miten tätä kuvailisin. Ai oho, tästä tuli discobiisi. Kauhean hajanainen kappale, ei selkeää rakennetta. Ei toimi. 2 pistettä.

8. NORJA: Subwoolfer - Give That Wolf a Banana. Tää ei edellisen jälkeen tuo tarpeeksi mitään uutta. Ei mitään sanottavaa. Hassut sanoitukset, I really like your teeth semirandom. 2 pistettä.

9. UKRAINA: KALUSH - Stefania. Alun melodia mukaili viime vuoden Ukrainan Go_Aa (olipa jännä huomata jälkeenpäin, että tämäkin oli tosiaan Ukraina!). Tää on aika erikoinen, kansanlaulua ja räppiä. It's a no from me. 2 pistettä (vaikka vähän tekisi mieli antaa ykkönen, en mä ehkä nyt kuitenkaan viitsi).

10. KYPROS: Andromache - Ela. Tässäkin sitä etnotyyliä, tämä biisi on joka vuosi. Sijoittaisin tämän jonnekin entisen Jugoslavian alueelle. Aika tylsä. 2 pistettä.

11. BELGIA: Jérémie Makiese - Miss You. Alun viulut voi olla hyvä tai huono merkki. Tää oli vähän pettymys. Semisti Troy Boltonin Bet On It -energiaa yhdistettynä johonkin 2000-luvun alun poikapoppariin, Darin tms. Jää laahaamaan. Tässä olisi potentiaalia paljon enempään mut ei. 2 pistettä (ja päälle plussa söpöstä äänestä).

12. SAN MARINO: Achille Lauro - Stripper. Norjaa? (Siis miksi olin ihan vakuuttunut, että laulukieli olisi norja ja että tää olisi Norjan biisi. Ja sitten se olikin italiaa. Miten???) Englantia. Tää on hauska ja erottuu. Hyvä fiilis. Personal Jesus. Tämä on hauska nähdä lavalla, toivottavasti lavaesitys ei pilaa tätä. 4 pistettä.

13. ITALIA: Mahmood & Blanco - Brividi. Italiaa? Hauska bongailla "sanoja", ainakin sarvikuono tuli ihan selvästi. Italialla tuntuu aina olevan joku mieslaulajaryhmä. Mä tykkään tästä, laulavat hyvin, hyvä biisi. Loppuun olisin kaivannut vielä vähän jotain lisää. 4 pistettä.

14. PUOLA: Ochman - River. Heti alkuun jää kuuntelemaan sanoja. Laulaakohan yhtä hyvin livenä. Ihan hieno, tätäkin odotan livenä. 4 pistettä.

15. TSHEKKI: We Are Domi - Lights Off. Ei kai se koiraansa vaihda, vai kuulinko sanat väärin? Ihan toimiva kipale ja varmaan paranee kuunteluiden myötä, mutta ei taaskaan oikein mun tyyliä. 3 pistettä. 

16. IRLANTI: Brooke - That's Rich. Bye bye boo? Ihan hauska, vähän ehkä kaoottinen mutta toimiva tsipale. 3 pistettä.

17. PORTUGALI: MARO - Saudade, saudade. Portugali? Joo. Mä en oikein tiedä, mitä ajattelen tästä. Jättää hämmentyneeksi. 2 pistettä.

18. VIRO: Stefan - Hope. Muistuttaa Aviciin Hey Brother -biisiä.. Mutta hieno ääni ja ihan hieno biisi joo. Tämä vois jopa pärjätä. 4 pistettä.

19. SVEITSI: Marius Bear - Boys Do Cry. Tällasia samankaltaisia mieslaulajia on ollut nyt tosi paljon. Mutta joka tapauksessa hieno slovari, yksinkertaista mutta kaunista, instrumentaatio tosi hieno. Vähän vielä oisin kaivannut jotain isompaa. 4 pistettä.

20. ARMENIA: Rosa Linn - Snap. Miksi introsta tuli mieleen Rafaelin enkeli :D Mutta tämäkin on kivaa vaihtelua diskopoppijumputukseen, aidompaa fiilistä. Tämä ikävä kyllä taitaa jäädä viisuissa ihan varjoon, vaikka musta tämä onkin oikein hieno. 3 pistettä.

21. ROMANIA: wrs - Llámame. Ja nyt palattiin jumputuksiin. Hola mi bebebe jää päähän. Ei mitään sanottavaa. 2 pistettä.

22. GEORGIA: Circus Mircus - Lock Me In. Hän on vähän outo, ei tästä saa oikein kiinni. Noi avaruusääniefektit käyvät korviin. 2 pistettä.

23. AUSTRALIA: Sheldon Riley - Not The Same. Tällä on hieno ääni. Tahtoisin tykätä tästä enemmän mutta...ei tässä tapahdu mitään? Hieno kappale, mutta jäi vähän puolitiehen. 3 pistettä.

24. LATVIA: Citi Zēni - Eat Your Salad. Tässä on hirveesti kaikkea. Odotan visuaalisesti samanlaista show'ta kuin viime vuoden Saksalla. Vähän oli liikaa kaikkea, tämä ei napannut. 3 pistettä.

25. POHJOIS-MAKEDONIA: Andrea - Circles. Jostain syystä haluan arvata tähän Australiaa, ilman mitään sen kummempaa syytä. Ihan hieno, tätä jäi kuuntelemaan, vaikken kohta varmaan enää muistakaan. 3 pistettä.

26. SAKSA: Malik Harris - Rockstars. Ihan kiva kappale, mutta ei mitään uutta. 3 pistettä.

27. MALTA: Emma Muscat - I Am What I Am. Samat sanat tähän. Ihan kiva biisi ja hieno ääni, ja jos tätä enemmän kuuntelee, varmaan tarttuu ja paranee. Mutta silti tosi basic kappale. I am what I am. 3 pistettä.

28. LIETTUA: Monika LIU - Sentimentai. Tääkin on jotain itäeurooppaa. Mystistä. Tähän unohdin ensireaktioiden aikaan antaa arvosanan, joten poikkeuksellisesti toisen kuuntelun arvosana. 2 pistettä.

29. KROATIA: Mia Dimšić - Guilty Pleasure. Joku tässä kuulostaa tutulta mut en osaa yhdistää. Would you run away. Vähän nukuttava. Tässä vaiheessa odotan jo Rasmusta, saisi vähän energiaa tutusta biisistä. 2 pistettä.

30. AZERBAIDJAN: Nadir Rustamli - Fade To Black. Jaaa slovari. Synkistelyä. Kasvaa nätisti loppua kohden, pelastaa tylsän biisin. Odotan liveversiota. 3 pistettä.

31. SUOMI: The Rasmus - Jezebel. SUOMIII. Kuuntelukokemus kohenisi huomattavasti, jos Lauri vähän treenaisi artikulaatiotaan. Tämä on ehdottomasti parantunut kuunteluiden myötä, mutta ei tämä siltikään erityisen kova ole (mä olin UMK:ssa enemmän team Hurricane). Kitarakuvio ei nappaa muhun. Mutta siis, ei tässä mitään vikaa ole. Ja onhan se ihan lutusta että meillä on ikioma The Rasmus lavalla. Ja tässä joukossa tämä kyllä erottuu edukseen, ei ole muuten rokkia oikein kuulunut. 4 pistettä.

32. ALBANIA: Ronela Hajati - Sekret. Makkaraa, makkaraa. Voiks kuunnella Jezebelin uudestaan? Tää on ei. Ainoo plussa makkarasta. 1 piste.

33. SERBIA: Konstrakta - In corpore sano. Laulaja tarvitsee tosi ison lavapersoonan tähän biisiin. Tää on ei multa. 1 piste.

34. ISLANTI: Systur - Með Hækkandi Sól. Oisko tää islantia? Tämäkin on sinänsä ihan hieno kappale, mutta aika vaisu. 3 pistettä.

35. ISRAEL: Michael Ben David - I.M. Tässä vaiheessa mulla ei ole enää erityistä sanottavaa näille kappaleille. Sanotaan että 2 pistettä.

36. SLOVENIA: LPS - Disko. Uu iskelmähumppaa, ihan tulee vanha kunnon Siltsu mieleen. Tämä on jotenkin ihan hellyttävä. Hytkyttää kivasti. Haluan tälle yhtä söpön lavaesityksen. 3 pistettä.

37. MONTENEGRO: Vladana - Breathe. Tää kasvaa hienosti. Ihan vakuuttava! Tykkäsin, voisin kuunnella uudestaankin. 4 pistettä.

38. TANSKA: REDDI - The Show. Tämähän yllätti. Eka hidastelua ja sitten pikkupala rokkia ja ryhtiä rytmiin. Vie takaisin 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. Laulaja ei vaikuta. 2 pistettä.

39. MOLDOVA: Zdob şi Zdud & Fratii Advahov - Trenulețul. Tästä tulee väkisin hyvälle mielelle. Tulee mieleen, kun lapsena kuunneltiin kotona Zorbasta. Tämäkin herättää kiinnostuksen lavashowta kohtaan, oispa rivitansseja tai joku Venäjän mummojen kaltanen starba. Hauska. Hey ho let's go! 4 pistettä.

40. BULGARIA: Intelligent Music Project - Intention. Noni nyt saadaan vähän menoa! Ihanaa että on toinenkin rock-biisi. Ihana tilulilukitarasoolo. Tässä mennään oikein perinteisellä ja mä tykkään. Katotaan millanen liveshow saadaan. 4 pistettä. 

Siinä oli! Yhtään vitosen suoritusta ei nyt saatu, mutta onneksi kumminkin ihan kiitettävä määrä kuunneltavia biisejä. Nämä tässä olivat tosiaan ensireaktioita, ja osan kohdalla mielipide on saattanut vähän ehkä jopa muuttua suuntaan tai toiseen useamman kuuntelun myötä. Tällä hetkellä suosikkejani ovat ainakin Kreikka, Italia, Montenegro ja Bulgaria ja tietty Suomi, Brittien biisi niin ikään on aika hieno. Myös Norja ja Portugali ovat myöhempien kuunteluiden myötä onnistuneet vakuuttamaan sen verran, että nostaisin kakkosesta ainakin kolmoseen. Kuitenkin tätä tekstiä läpikäydessä pakko on sanoa, että suurin osa kappaleista ei tässäkään vaiheessa herätä mussa mitään muistikuvia.

Ensi viikolla on kuitenkin the viikko, ja lopulliset mielipiteethän muodostuvat sitten siinä vaiheessa, kun esitykset näkee viisulavalla! Olisi myös superhauska kuulla, mitkä ovat teidän suosikkeja ja inhokkeja, heittäkää ajatuksia alas tai laittakaa viestiä Instan puolella <3

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa ja musa-YouTubessa

#firstworldproblems: Aamu ilman vettä

♡ Herää aamulla suunnitelman mukaisesti yhdeltätoista, koska vesikatkon oli ilmoitettu kestävän aamukahdeksasta yhteentoista. Pötköttele varmuuden vuoksi sängyssä vielä kahteentoista asti.

♡ Nouse ylös ja huomaa, ettei vettä tule vieläkään. Tajua, että tarvitset vettä noin kaikkiin aamutoimiisi. Totea myös jälkiviisaana, että ehkä olisi ollut järkevää kuitenkin ottaa vettä varuiksi talteen edes vaikka ämpärillinen, yhden lasillisen sijaan.

♡ Skippaa rauhallinen aamusuihku, jonka olisit kerrankin voinut rauhassa toteuttaa. Pese hampaat mökkityyliin pienellä vesitilkalla, ja kasta kasvopyyhe toiseen vesitilkkaan, jotta saat naamasi pestyksi. Onneksi vettä riittää vielä hieman juotavaksikin asti. Vessan vetäminenkin tuntuu olevan pois laskuista, joten pidättele.

♡ Rupea himoitsemaan aamupalaksi keitettyjä kananmunia ja kaikkea muuta kivaa, joiden valmistamiseen tarvitset vettä.

♡ Tee sen sijaan voileivät ja muista tapasi pestä käsiäsi joka välissä. Kiitä onneasi meikinpuhdistuspyyhkeistä ja käsidesistä.

♡ Tee meikkipohja pelkillä siveltimillä, koska et pääse kastelemaan meikkisientäsi. Huomaa taas, miten nopeaa peitevoiteen levitys onkaan siveltimellä, ja nauti jopa meikin lopputuloksesta, joka suurilta osin johtuu todennäköisesti siitä, että levitit puuteria samalla siveltimellä, jolla viimeksi eilen olet laittanut läjäpäin highlighteria.

♡ Antaudu hädälle lopulta puoli kolmen aikaan ja livahda pissalle. 

♡ Nauti tekosyystä olla kerrankin tiskaamatta (koska muutenhan mä tietenkin tiskaisin kaikki aamupalatiskini saman tien...tai sitten en).

♡ Naura sateen tuomalle lievälle ironialle.

♡ Suunnittele päivän ruokalistaa, joka ei vaatisi minkään keittämistä. Onneksi pakkasessa ja jääkaapissa on pizzaa vaikka muille jakaa.

♡ Kirjoita tästä ehkä elämäsi rankimmasta koettelemuksesta synkkä ja vakavamielinen blogipostaus, jotta muutkin voivat tuntea tuskasi. Kuvitukseksi sopii varmasti sarja kuvia, jossa koskettelet kasvojasi, ihan muuten vaan.

♡ Palaa illalla kotiin melkein normaalisti toimiviin hanoihin. Kiitä seuraavana aamuna onneasi, miten tuo yksi aamu kesti vain yhden päivän.

Millaisia haasteita te olette joutuneet viime aikoina kohtaamaan?

Muistinpa muuten, että olin first world problems -otsikolla kirjoittanut aiemminkin postauksen, nimittäin talvella 2015! Lue mun vastoinkäymisten täyttämä kauhutarina täältä :D

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

MILTÄ NÄYTTÄÄ OPISKELIJAN KUUKAUSIBUDJETTI

Ehkä merkittävin muutos omilleen muuttamisessa on talousasiat. Kaikki tulot ja menot ja rahankäyttö on omalla vastuulla, ja ulkonasyömisiä ja heräteostoksia ajattelee eri tavalla, kun on vuokra maksettavana ja jääkaappi täytettävänä. Niinpä mäkin halusin heti muutettuani päästä kunnolla kärryille mun omasta rahankulutuksesta ja nähdä, mistä ja minkä verran sitä oikein maksaakaan. Lokakuussa mä siis otin talteen jokaisen kuitin ja kirjasin ylös kaiken, mihin rahaa käytin ja minkä verran sitä myös sain. Ja kyllä, tämäkin postaus on taas jäänyt luonnoksiin kummittelemaan ja tuntuu näin helmikuussa hassulta puhua lokakuun menoista. Mutta vaikka mikään kuukausi ei näytä samalta, saa tästä aika hyvän yleiskuvan. 

Vaikka mä olenkin yksinasuva opiskelija, mä olen tosi onnekas siinä mielessä ettei mulla ole tähän mennessä ollut rahahuolia varsinaisesti lainkaan. Mulla on ihan käsittämättömän edullinen vuokra, mun äiti myös ostaa mulle esimerkiksi ruokajuttuja silloin tällöin ja edelleen maksaa omasta tahdostaan mun puhelinlaskuni. Lisäksi mä olen laittanut rahaa säästöön niin kauan kuin vaan muistan aina kun se on ollut mahdollista, ja jatkan samalla tavalla edelleen joka kerta kun tilille tipahtaa lisää rahaa. Näin en ole ihan täysin pulassa, jos kerralla tuleekin joku isompi lasku tai kuukaudelta ei tulekaan palkkaa yhtä paljon kuin tavallisesti.

Ja vaikka nyt jaankin kaikelle kansalle mun omaa rahankäyttöäni ja tienaamistani, en ihan kaikkea kuitenkaan täysin yksityiskohtaisesti halua julkisesti eritellä. Niinpä oon niputtanut mun menot tiettyihin kategorioihin, joten on helpompi nähdä yleiskuva siitä, että mihin rahaa menee. Jokainen kuukausi on luonnollisesti kuitenkin erilainen: esimerkiksi tässä listauksessa näkyvä kotivakuutus on mulla maksettavana vain kerran vuoteen, ja matkakortin lataan kerralla moneksi kuukaudeksi, joten se ei tässä näy kun lokakuulle riitti aikaa vielä hyvin.

Kuukauden menot lokakuussa 2017:

Kauppalaskut (ruokaostokset, eväät, herkut): 77,25€

Ulkonasyömiset ja take away -eväät (muun muassa kolme kertaa Muumi-kahvilassa, Linnanmäen valokarnevaaleilta ostetut syötävät, sushia ja kerta kiinalaisessa): 77,25€

Kouluruoka Unicafessa (15 ateriaa à 2,60): 39€

Vaateostokset (Tallinnasta syyslomareissulla): 39,95€

Netflix, Spotify, kuukausilahjoitus Kitten Ladylle ($5): 24,40€

Koulukirja, tori.fi:stä käytettynä: 10,20€

Muita ostoksia (Ikea, bussilippu Tallinnassa, Sokos, Clas Ohlson, Tokmanni): 177,70€

Vuokra, sähkö (1kk), kotivakuutus (12kk): 448,58€

YHTEENSÄ: 894,33€

Kuukauden tulot lokakuussa 2017:

Opintoraha, asumistuki, palkat, muut tulot: 1063,79€

TULOT LOKAKUUSSA: 1063,79€

MENOT LOKAKUUSSA: 894,33€

Pakko sanoa, että kun noita numeroita aloin laskemaan yhteen, oli pelko kova että olisin jäänyt miinukselle. Oli siis tosi ihana nähdä, että vaikka mun menoissa olikin paljon ylimääräistä ja sellaista, mistä olisi entisestään voinut karsia, jäin kuitenkin selvästi voitolle. Myös lokakuussa laitoin rahaa sivuun säästöön, vaikken sitä tähän erikseen merkinnytkään, ja ihan sattumalta se mun säästöön siirtämäni summa oli aika lailla tasan se, mitä olin jäänyt tässä laskelmassa plussan puolelle.

Lokakuussa mulla meni varsinaisiin ruokaostoksiin aika vähän rahaa, niin kuin yleensäkin: mä syön suhteellisen vähän ja omilleni muutettuani on kasvisten osuus mun ruokavaliossa kasvanut ihan järjettömästi. Lokakuussa tuli kuitenkin syötyä myös ulkona tosi monta kertaa, ehkä enemmän kuin yleensäkin. Aika hauska sattuma kyllä, että noista molemmista muodostui ihan tasan sama summa!

Mutta kuten sanottua, mä olen tosi onnekas, että mun taloudellinen tilanne on näinkin hyvä: pystyn opiskelijanakin käymään ravintolassa jos tekee mieli eikä yllättävät menot heti kaada mun taloutta. Mun tulot ovat pienet, mutta menot onneksi pienemmät. Silti pidän säästämistä ihan missä tahansa rahatilanteessa supertärkeänä, jos se vaan mitenkään on mahdollista. Jos edes muutaman kympin saa kuukaudessa siirrettyä sivuun, siitä on tosi suuri apu, jos joskus sitä rahaa sattuu tarvitsemaan.

Kiinnostaisiko teitä toinenkin tällainen tulokooste päivitettynä versiona joskus myöhemmin tänä vuonna? Entä jonkinnäköisiä rahansäästövinkkejä, mitä omassa arjessani hyödynnän? Miten teidän rahankäyttö ja varsinkin ajatukset sen suhteen ovat muuttuneet omilleen muuton yhteydessä?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Niitä toisenlaisia asukuvia

Yksi pitkän pitkän aikaa blogeissa kiertänyt haaste, josta itse olen kauheasti tykännyt on postaukset epäonnistuneista asukuvista. Pitkään oonkin mieleni pohjassa haudutellut ajatusta samanlaisesta postauksesta täällä munkin blogissa. Alunperin ajattelin koota postauksen usean eri kuvauskerran vähän omalaatuisemmista otoksista, mutta selaillessani viime Narnia-postaukseni kuva saldoa löytyi sieltä niin monta kerrassaan mahtavaa helmeä, että mun oli pakko omistaa kokonainen postaus vain niille. Joten varautukaa upeisiin selittelyilmeisiin, tanssiasentoihin, epämääräisiin heilumisiin ja totisesti nerokkaisiin eleisiin. Koska minä, päättelipä niistä julkaistuista asukuvista mitä tahansa, en vaan osaa olla luonnollisesti kameran edessä kuvattavana!

Itse päästin muutamat nauruntirskahdukset ulos näitä kuvia selaillessa, mites teillä? Kelpaisiko toinenkin tällainen joskus tulevaisuudessa?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa, Ask.fm:ssä ja Snapchatissa (sannapannari)

Joutuiko sisäinen lukutoukkani kalansyötiksi?

Mulla on tänään ollut niin vetämätön olo ja hullu päänsärky, etten meinannut postata ollenkaan. No, tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, konetta näpyttelemässä. Taidan olla vähän koukussa (tähänkin...:D). 

Bloggaamisesta on tullut mulle todella tärkeä harrastus ja kiinnostuksen kohde. Enää mulla ei ole vaikeuksia keksiä postausaiheita. Suurimmat vaikeudet tulevat nykyään ihan ajanpuutteesta ja ideoiden paljoudesta. Mulla käy helposti niin, että jos suunnittelen jotain tiettyä postausta kauan, jää se helposti toteuttamatta paineiden kasvaessa. Toteuttaminen alkaa tuntua todella työlään kuuloiselta, joten niitä alkaa lykkiä eteenpäin todella helposti. Suurin osa mun teksteistä syntyy aika lailla kertakirjoittamalta, sen kummempia pohtimatta. Toki suunnittelen päässä, mitä aion kirjoittaa, mutta loppujen lopuksi aika tajunnanvirtaa mun tekstit ovat. Blogin ulkoasuun jaksan panostaa, eikä se koskaan ole valmis (onneksi). Musta bloggaaminen on ihanaa, koen tekstin tuottamisen ja valokuvauksen mielenkiinnonkohteikseni ja vahvuuksiksini (pilkka osui heti omaan nilkkaan, miten toi sana kirjoitetaan?!?!), ja tavoitteet blogin suhteen ovat korkealla. 

(okei ei mun tästä nyt pitänyt tänään kirjoittaa) Ennen olin kova lukemaan. Kutosluokalla Uusikuu meni kahdessa päivässä, Epäilys kolmessa. Pari vuotta sitten luin hiihtolomaviikolla koko Nälkäpeli-trilogian läpi. En ole koskaan ollut supernopea lukemaan (sata sivua ei mene tunnissa eikä yksi romaani päivässä mitenkään) vaan jään usein junnaamaan yhteen sanaan tai virkkeeseen paikalleni, ikään kuin tarkistaakseni lukemani. Kuitenkin hyvän kirjan ja lukuinnon sattuessa naamaa on vaikea irrottaa kirjan sivuista. 

Viimeisen puolentoista vuoden aikana lukuvauhtini on kuitenkin tehnyt dramaattisen laskun. Syyksi epäilen en niinkään lukion alkua, vaan parisuhteen ja älypuhelimen astumista elämääni (ei mitenkään pahalla, rakastan teitä molempia!). Lukemiselle ehkä olisi aikaa, mutta keskittyminen ei jotenkin enää riitä, kun puhelin vilkkuu ja piipittää vieressä. Tai sitten odotan, josko se kohta taas vilkkuisi ja piipittäisi. Tähän vielä yhdistetään aiemmin mainittu bloggausinnostus ja tiivistynyt postaustahti ja yhtälö on valmis. Nytkin alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin lukemassa kirjaa. 

Mä rakastan lukemista. Musta on ihana ostaa uusia kirjoja ja uppoutua niiden maailmoihin. Musta on ihana kahlata samat vanhat opukset viidettä kertaa läpi koska ne on vaan niin hyviä (nimim. Twilight-saagan neljä osaa luettuna kuusi kertaa putkeen puolen vuoden sisällä kuudennella luokalla). Siksi on sääli, että se lukuinto on päässyt karkaamaan. Aina mulla on kirja laukunpohjalla mukana, metromatkoja sun muita ajatellen. Kuitenkin kännykkä yleensä voittaa. Lukemista rajoittaa myös se, että lukiessa ei voi tehdä mitään muuta samanaikaisesti. Tätä ongelmaa ei esimerkiksi kutomisen (tai sen ainaisen kännykänräpläilyn, ai että mua itseänikin ärsyttää) kanssa ole. 

Mun piti kesällä alkaa panostaa hyvissä ajoin ensi syksyn englanninkirjoituksiin, ja lukea kasakaupalla englanninkielisiä kirjoja. Niin kuin joku ehkä muistaa mun täällä maininneen, pääsin kirjassa puoleenväliin. Keväällä aloittamani kirja on edelleen kesken, niin kuin Divergent-sarjan toinen osa (englanniksi), jonka aloittamisesta on vierähtänyt kuukausi jos toinenkin. Ennen en olisi missään tapauksessa suostunut aloittamaan uutta kirjaa, jos toinen on vielä kesken. Nyt ei vaan kiinnostus enää riitä. Tällä hetkellä olen lukemassa (sen Insurgentin lisäksi) Stephen Kingin Carrieta, ja hirveä hinku lukea taas Harry Pottereita. Harry Potterit kun ovat ihana osa mun talvea, ja havahduin äsken nyt olevan jo tammikuu!

Eli lukusuunnitelmani: luen nyt Carrien loppuun, jonka jälkeen siirryn Harry Potter and the Philosopher Stonen kimppuun. Insurgent saa nyt siksi aikaa jäädä, kunnes saan taas innostusta (ja aikaa) siihen. Saa nähdä milloin. Lukeminen on rakas harrastus ja haluan taas käydä sen kimppuun, kun innostukseni on pitkästä aikaa hiipimässä esiin. Lopettelenpa postaukseni siis tähän, Carrie kutsuu!

Ja jos jollakulla on ylimääräistä Salaisuuksien kammiota tai Liekehtivää pikaria englanninkielisenä lojumassa hyllyssä, niin mua kiinnostaisi kovasti! Muuten taitaa varmaan olla pakko lähteä taas antikvariaatteja kiertelemään lähiaikoina (ai että rakastan niitäkin, harmittaa älyttömästi, että meidän ihana Itä-Helsingin antikvariaatti Itiksessä lopetti, siellä oli maailman paras myyjä ♥ Öitä!)

Pelimaailmassa kaikki hyvin

Pyysin Alea ottamaan innostuneen ilmeensä. Jep. Näytänpä mä sairaalta..:O

Tämän postauksen aloitusta suunnitellessani fiilis oli suurin piirtein sama, kuin wanhojenpukupostauksessani. Uusi ja kauan kaivattu perheenjäsen on tullut taloon jälleen kerran, kolmantena kappaleena. Tätä päivää olemme odottaneet edellisestä luopumisesta saakka ja nyt se on vihdoin koittanut.

"Se on ihana. Se on kaunis. Se on täällä."

Olen muun muassa täällä ja täällä valittanut Alen pelaamisesta, ja kuinka aina ollaan ostamassa uusia pelejä ja pelikoneita ja myymässä niitä törkeällä tappiolla. En koskaan aiemmin ole ollut yhtä innoissani uuden konsolin hankinnasta kuin nyt, mutta tämä onkin poikkeus. Tämän kanssa vietimme kesällä mahtavia hetkiä Mario Kart 8:a pelaten, kerrankin kun oli peli, josta tykkäsin ja jota osasin pelata! Kuukausi, pari sitten Alexander päätti seilata muille merille, piipahti Playstationeissa ja Xboxeissa. Poissa silmistä ei kuitenkaan tarkoittanut poissa mielestä, vuoron perään lauleskeltiin niin Zelda-teemoja kuin Mario Kart -musiikkia, ja nyt ollaan saavuttu takaisin kotisatamaan.

Wii U The Legend of Zelda: Wind Waker HD Premium Pack. Ostoslistalla Mario Kart 8, Hyrule Warriors ja Mario-teemainen ohjain (jos joltain löytyy ylimääräisiä niin ottakee yhteyttä!). Tänä aamulla soiteltiin ympäri pelikauppoja siinä toivossa, että yksi tällainen jostain löytyisi. Ei löytynyt, kunnes Jumboon soittaessa sieltä vastattiin: "Montako haluat?" Maksoi yhden XBOX Onen, kaksi peliä ja parikymppiä päälle, mutta kannatti. Matkalla Jumboon kysyin Alelta, että ostaako hän Wii U:n itsensä takia vai mun. Sanoi, että molempien, sille kun löytyy molempia kiinnostavia pelejä. Ja nyt tiedän ainakin, ettei tuo minnekään ole tota myymässä, mä omistan tosta jopa 5,7%. XDDDDDDDDD

Creepy cat tunki heti laatikkoon :D

 

 

Ja niin oli hyvä.