Kurkistus Narniaan 31: Yo-jatkotyyli

Paita Stockmann (Vero Moda) / Farkut Only / Kengät Etnies

Lauantaina mun yo-juhlien jälkeen en lähtenyt kavereiden kanssa varsinaisille jatkoille, vaan ihan viettämään mukavaa iltaa ja nauttimaan hyvästä ruoasta kullan kanssa Vapianoon, ihan koska viime aikoina olen nähnyt Snapchatissa ja Instagramissa niiiin paljon kuvia sieltä, että oli itsekin pakko päästä. Heitin mekon nurkkaan ja tungin lakin reppuun, ja pitkän päivän jälkeen oli se vaan niin ihanaa käppäillä kaupungilla farkuissa ja tennareissa. Ennen syömistä nakkasin kuitenkin Alelle kameran kouraan ja heitin lakin päähän. Tällainen vähän rennompi yo-tyyli, eikö?

Vapianossa kun kokki kysyi laitetaanko parmesaania, sanoin että joo, paljon. Hän naurahti ja sanoi, että laitetaan. Ja niin hän laittoi. Oli hyvää.❤

The ylioppilas

Eilen oli päätähuimaava päivä. On se niin kummaa, että yhtä päivää suunnittelee niin pitkään a antaumuksella, ja sitten se on muutamassa tunnissa ohi - eikä yhtään suunnitelmien mukaan, tietenkään. Salaatit jäi tekemättä ja kakut koskematta, ei yhtään haitannut vaikka yksi levisikin lattialle. Oli se vaan käsittämätöntä olla lopulta itse siinä tilanteessa, että lakki kädessä kävelee hakemaan ylioppilaan kansiota ja se päässä ottaa myöhemmin kasan onnittelevia vieraita ruusujen kanssa vastaan. Mutta niin me vaan lakit päähän vedettiin, vaikkei kaikesta kaikkea tiedettykään. Vähän haikeat on fiilikset, kun ei enää näe suurta osaa ihmisistä joiden kanssa on viimeiset kolme vuotta samassa talossa viettänyt, eikä niitä ihania opettajia joita on aikakin puolikkaalla korvalla kuunnellut niin monia tunteja. Enää en ole sibeliuslukiolainen, enkä Sibelius-lukion tyttökuorolainen, ja se vasta harmittaa. Vahvasti oli suunnitelmissa, että syksyllä naamioidun ykköseksi ja sniikkaisin takaisin kuoron riveihin. Sibelius-lukio oli kyllä hieno vaihe elämässäni, ja olen niin onnellinen että juuri sinne päädyin. Kiitos opeille kaikesta siitä tiedosta, minkä olen onnistunut päähäni jättämään. Kiitos maailman parhaalle Sibiksen tyttökuorolle ja sen ihan maailman parhaalle johtajalle. Kiitos kavereille ja mukaville puolitutuille. Kiitos sulle, joka kehuit mun omaa biisiä maratonissa ja sulle, joka tulit kysymään onko kaikki okei, kun näytin surulliselta. Joku joskus kysyi, että olenko tyytyväinen kouluvalintaani. En mä tän tyytyväisempi olisi voinut olla.

Mulla on vielä ainakin yksi juhlapostaus tulossa, mutta nämä kuvat olivat aivan liian ihania tungettavaksi muiden kuvien ja muiden juttujen sekaan. Ihan vahingossa kuitenkin tässä ryhdyin syvälliseksi. Kiitos kaikista, jotka tulivat juhliin tai muuten onnittelivat. Kiitos mahtavista lahjoista ja korteista ja viesteistä. Kiitos Hilpille aivan supermahtavista kuvista meitsistä ja Maikulle supermahtavista kuvista musta mun tyttöjen kanssa, joita oli niin ihana nähdä ja jotka olivat niin kauniina, ja joiden oma vuoro valmistua on pian ja sitten mäkin pääsen vierailemaan niiden juhlissa. Huomenna meikä lähtee Lällyyn ja seuraavalla viikolla Lontooseen, nyt minä teen muutaman postauksen varastoon ja lähden Kaislan toisiin juhliin yhden viikonlopun aikana. Kiitos ja kumarrus ♥

Uusi rakkausobjektiivi ja kaverit koekaniineina

Eilen kävin Verkkokaupassa palkitsemassa itseni ahkerasta siivouksesta ja laittamassa etukäteen saamani ylioppilaslahjarahat hyvään käyttöön, ja ostin hyvin kauan haaveissa olleen Olympuksen 45-millisen objektiivin. Reilun vuorokauden omistuksen jälkeen olen hyvin rakastunut, ja tämän muotokuviin erityisesti tarkoitetun objektiivin myötä innostuin ihan uudella tasolla ihmisten kuvaamisesta. Tänään näin ihania Tiinaa ja Julia, jotka suostuivat mun kameran eteen. Näitä tyttöjä oli vaan niin ihana kuvata, ja tällä objektiivilla oli täyttä unelmaa! Ihanaa että jatkossa blogissakin näkyy tämäntasoisia kuvia, mahtavaa. Olen objektiivirakastunut ♥ Ja vielä kerran suuri kiitos Julille ja Tiinalle ihanasta päivästä ja kuvailuseurasta! Ja nyt kun mä olen innostunut tästä henkilökuvaamisesta, niin jos joku kaveri (tai vaikka tuntematon, siinähän sitten tutustutaan!) haluaa mun linssin eteen, niin viestiä vaan tulemaan tai hihasta nykäisemään, tätä mä haluan tehdä enemmänkin!

Mitä te tykkäätte näistä kuvista? Mä ainakin olen ihan rakastunut, ellei se jo tekstistä selvinnyt :D 

Korkeasaaressa

Lauantaina me vietettiin ihana päivä Korkeasaaressa. Meitä oli iso porukka, ihan kaiken ikäistä ja suurimmaksi osaksi mulle täysin tuntematonta, haha! Pilvistä ja tuulesta huolimatta meillä oli silti hauskaa, nähtiin leijonia ja karhuja ja jopa yksi ilves! Vapaana juoksennelleet riikinkukot kävivät vähän väliä etsimässä ruokaa itselleen ja leopardit vain hengasivat, me syötiin makkaraa ja askelmittari näytti päivän päätteeksi melkein 15 000 askelta! Korkeasaareen pitää kyllä mennä joku kerta uudestaan, ja toisen objektiivin kanssa, niin saa zoomattua ihan lähelle.