MUHKEAT PRINSESSAKIHARAT HELPOSTI ILMAN KIHARRINTA

Lähdetään tästä: mä rakastan kiharoita. Mulla on luonnostaan hyvin suora tukka, joten on ihan parasta saada siihen eloa ja vaihtelua. Ongelma vaan on se, että ensinnäkin mulla on hyvin paljon tukkaa niin pituuden kuin paksuuden puolesta, eli kihartaminen on hyvin aikaavievä prosessi, johon en usein jaksa ryhtyä. Toisekseen mun hiukset suoristuvat kaikesta mahdollisesta muodosta hyvin nopeasti, jonka vuoksi on hyvin turhauttavaa edes lähteä mitään niille tekemään. Tällä hetkellä mä en edes omista kunnollista kiharrinta, ja siksi aina yritänkin keksiä erilaisia tapoja tehdä tukkataikoja. Letillähän pidän hiuksiani hyvin suuren osan ajasta, mutta kaikki mahdolliset niistä muodostuvat kiharat ovat aika lailla kadonneet kymmenen minuutin sisällä. Nutturoistakaan ei liiemmin ole apua.

Eilen sitten sain idean, kokeilin, toteutin, ja innostuin täysin. Salaisuus: hiusdonitsit. Kyllä, juuri samat scrunchiet, jotka olivat muotia joskus ysärillä ja ovat nyt tekemässä kovaa paluuta. Uskoisin, että tämä tekniikka on hyvin samankaltainen niin kutsuttujen sukkakiharoiden kanssa (joiden ideaa en ole vielä kunnolla saanut selväksi). Donitsin etuna on se, että se pitää itse itsensä kasassa ja mukana myös sen ympärille väkerretyt hiussuortuvat. Tuloksena muhkeat prinsessakiharat, jotka pysyvät harjauksenkin läpi ja näyttävät niin kauniilta ja täydellisiltä, mutta samalla sopivan rennoilta. Juuri tällaisia kiharoita mä rakastan!

Mun mielestä kiharat tekevät mistä tahansa kampauksesta söpömmän ja jännemmän. Nappaa siis säkin tästä helppo kiharavinkki kesän juhliin tai vaikka rentoon rantapäivään, mä ainakin meinaan hyödyntää tätä keinoa oikein urakalla!

MITÄ TARVITSET DONITSIKIHAROIDEN TOTEUTTAMISEEN:

- Puhtaat hiukset. Tämä on ainakin mun kohdalla ihan ehdoton, likaisille hiuksille voin yrittää vaikka ja mitä, mutta ne pysyvät suorina. Itse pesin aamulla hiukset, ja niiden kuivuttua väkersin hiukset kikkuralle. Vastapestyt hiukset sekä taipuvat nopeammin, että pitävät kiharan pidempään.

- Hiusdonitseja. Tämän tekniikan etu on myös se, että siinä missä kihartimella kihartaessa hiukset pitää jakaa pieniin (mun kohdalla kymmeniin) osioihin, tähän mä tarvitsin vain seitsemän hiusdonitsia. Vähällä siis selviää, mutta luonnollisesti osioiden paksuus vaikuttaa kiharoiden... kiharuuteen? Itse donitsin koolla ei kauheasti merkitystä ole, mutta joustavammat hiusdonitsit sopivat tähän hommaan jäykkiä paremmin!

MITÄ TEET:

- Varmista, että hiuksesi ovat puhtaat ja takuttomat. Ota osio hiuksia, ja laita hiusdonitsi hiusten juureen. Sen jälkeen lähde pyörittämään hiussuortuvaa donitsin läpi uudestaan ja uudestaan niin, että suortuva kiertyy donitsin ympärille. Jatka hiuksen latvoihin asti. Erikseen hiusten päätä ei tarvitse mitenkään kiinnittää, donitsi pitää hiuksen hyvin paikoillaan, joten karkailua tai purkautumista ei tarvitse pelätä!

- Toista koko päähän.

- Anna olla parista tunnista vaikka yön yli. Mä en tainnut malttaa näitä pitää, kuin ehkä 2-3 tuntia, mutta tietenkin jos haluaa varman päälle ottaa on pitempi aika parempi. Nämä kestivät harjauksenkin mainiosti, joten nämä päässä nukkuminenkaan ei sen puolesta olisi ongelma!

- Avaa varovasti. Hiusta ei tarvitse erikseen lähteä purkamaan ja vetämään keskeltä ulos, vaan donitsia pyörittelemällä saa hiuksen hyvin vapautettua. Hius saattaa jonkin verran jäädä kiinni ja yksittäiset karvat mennä solmuun, joten sen takia ei kannata täydellä voimalla lähteä vetelemään. Kuitenkin tämänkin pystyy aika hyvin välttämään, kun harjaa hiukset huolellisesti etukäteen ja myös huolellisesti alunperin rullailee hiukset, ettei lähde hajakarvoja eksyksiin. 

Näissä viimeisissä kuvissa olen harjannut hiukset vielä kertaalleen läpi avaamisen jälkeen, ja todella hyvin tämä kihara pysyi! Muissa kuvissa näkyykin kiharat suoriltaan avaamisen jälkeen. Mä laitoin vielä harjaamisen jälkeen argan-öljyä hiuksia silottamaan.

Mä sanoin jo, että meinaan tällä tekniikalla tehdä kiharat varmaan joka viikko, niin innoissani mä olen tästä innovaatiostani. Tämä on vaan niin helppoa, rullailuun menee ehkä korkeintaan vartti ja sitten vaan annetaan möykkyjen olla!

Lähteekö sulla testiin? Mikä on sun luottohiustenlaittovinkki?

Liity lukijaksi tästä!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

PETTERI PUNAKUONO -MEIKKI | PANNARIKALENTERI 2017 LUUKKU 7

Mä olen viime vuosina innostunut meikkaamisesta ihan uudella tavalla. Mulla onkin tälle joulukalenterille suunniteltuna yksinkertaisia joulumeikkejä, mutta sen lisäksi halusin heittää kaiken luovuuteni kehiin ja oikeasti ylittää itseni ja kokeilla taitojani. Mun yksi ehdottomista lemppareista ja suurimmista inspiraation antajista on pitkään ollut upea bodypainter Jordan Hanz YouTubessa, ja paljon hänen oppejaan olenkin tässä meikissä hyödyntänyt. Ja tässä onkin mun ensimmäinen aikaansaannokseni perusmeikkausen ulkopuolella, ja tätä ehdottomasti voisi soveltaa esimerkiksi naamiaisteemaisissa pikkujouluissa!

Yhtenä iltana mä siis istahdin peilin ääreeni, ja tein itsestäni Petteri Punakuonon, omaan tyyliini tietysti. Mun oli tarkoitus kuvata tämä myöhemmin videolle ja tämän piti siis olla vain harjoitusta siihen, mutta tämänkin tekoon meni niin kauan, että päätin saman tien ottaa vaan ison kasan kuvia mun aikaansaannoksesta. Mä en myöskään jokaista välivaihetta ala tässä teille selostamaan, vaan sen sijaan listaan ne mun mielestä tärkeimmät tekijät, millä voit loihtia itsestäsikin satuolennon. Näiden lisäksi esimerkiksi Pinterestistä hakemalla löytyy varmasti ihan järjetön kasa poro- ja peurameikkejä, joita voit hyödyntää.

6 VINKKIÄ, KUINKA LOIHTIA KASVOILLESI PORO

- Varjostus ja korostus! Nyt kun ei olla tekemässä luonnollisehkoa arkimeikkiä, voi contourien kanssa revitellä oikein kunnolla. Sarvieläimillä on todella kapeat, luiset kasvot, joten reilulla varjostamisella voit jäljitellä tätä parhaiten. Mä keskityin erityisesti korkeisiin, kapeisiin poskiluihin, todella kapeaan nenään ja siihen yhdistyviin syviin silmäkuoppiin. Myös otsa ja leukalinja on tässäkin yhtenäisen jäljen takaamiseksi tärkeä ottaa huomioon!

Varjon kaverina pitää aina olla myös valoa. Korosta silmänalusaluetta, otsaa ja nenääsi oikein reilusti. Mä tein tämän meikin tosiaan ihan oman meikkivarastoni avulla, mutta jos haluat viedä tämän vielä seuraavalle levelille, bodypaintingiin tarkoitetut maalit (joita esimerkiksi Nyxiltä on Sokoksellakin saatavilla) toimivat tosi hyvin. Meikkivoiteen päälle voit tuputella varovasti valkoista maalia valoisien kohtien korostamiseksi.

- Suuret, huomiota herättävät silmät. Mä tein mun luomista jouluun sopien kultaisen kimaltavat, mutta erityisen tärkeä osa silmämeikkiä mulle tässä on suuret, huomiota herättävät mustat rajaukset -jotka ulotan myös silmän sisänurkkaan asti-, ja alavesirajan valkoiset rajaukset. Nämä molemmat suurentaa sun silmiä suunnattomasti, ja millaiset silmät pienellä vauva-Bambilla on? ISOT! Edelleenkään tässä ei tarvitse huolehtia siitä, mikä näyttää luonnolliselta tai uskottavalta. Kuitenkin kaikki kannattaa aina yrittää tehdä mahdollisimman sopivaksi sun kasvoille. Se, mikä sitten sulle parhaiten sopii, selviää vain kokeilemalla. Vielä lisäksi oikein paljon ja huolellisesti ripsiväriä, tai halutessasi superisot tekoripset.

- Vie kaikki muutenkin vähän yli. Esimerkiksi mä halusin mun kulmakarvoista tavallista tummemmat, tarkemmat ja suurempaa kontrastia luovat, joten lopulta päädyin lisäämään mustaa rajauskynää niihinkin. 

- Mä en tiedä kuinka hyvin tämä sopii poroteemaan, mutta mä yhdistelin tähän vähän esimerkiksi mun omaa Bambi-tulkintaa, joten halusin lisätä valkoisia laikkuja mun poskille. Ne mä päädyin tekemään aika huolimattomasti, ja ehkä nuo otsan pilkut olisin voinut jättää kokonaan tekemättä, mutta ideana mä kyllä tykkään näistä! Ne tuovat musta tosi kivasti vähän taas jotain lisää ja erityistä meikkiin.

- Punainen nenä kruunaa kaiken! Mä halusin tehdä nenästä söpön, ja punaisen pallon sijasta taiteilin pienen sydämen. Punaisen nenän tein kirkkaanpunaisella nestemattahuulipunalla, joka ei varmasti hievahda yhtään mihinkään!

- Ole rohkea, ole luova, sovella. Sanon vielä kerran: tämän kerran voit unohtaa kaikki "perusmeikkaamisen säännöt" ja vetää kunnolla överiksi. Käytä värejä, yhdistele asioita ihan uudella tavalla, uskalla rikkoa rajoja. Et myöskään tarvitse ihan järjetöntä meikkivarastoa tämän luomiseen: mun nenän tosiaan tein huulipunalla, kulmakarvoja tummensin silmänrajauskynällä. Huuliin käytin pohjalla samaa mustaa rajauskynää, ja sen päällä ihanaa tummanvihreää luomiväriä. Ja voisin väittää, että tämä huuliyhdistelmä saattaisi kestää jopa tavallista huulipunaa paremmin! 

Ensimmäiseksi "maskeeraus"meikikseni mä oon tähän aika tyytyväinen! Eikä varmasti jää viimeiseksi kyhäelmäksi, tästä on suunta vain eteenpäin! Mitä te tykkäsitte tästä mun lookista, ja kiinnostaisiko teitä nähdä enemmänkin tällaisia (vai kenties ihan vaan perusmeikkipostauksia)?

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessa, musa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

HAASTEJOULUKALENTERI | PANNARIKALENTERI 2017 LUUKKU 2

Mulla on vuosikausia nurkissa pyörinyt sellainen ikivanha puinen joulukalenteri, jonne siis vanhemmat voivat itse piilottaa luukkuihin mitä ikinä haluavatkaan. Näin lapsi saa vähän persoonallisemman joulukalenterin. Meillä tämä toteutus ei ikinä oikein onnistunut, ja joulukalenteri onkin paitsi jäänyt enemmän tai vähemmän tarpeettomaksi, myös kokenut vaurioita ulkomuotoonsa.

Yhtään vähemmän rakasta sen vammat ei siitä kuitenkaan tee, ja tänä vuonna halusinkin ottaa tämän kalenterin taas käyttöön! Nythän mulla ei enää ole äitiä kotona, jolle nakittaa vastuuta, ja itse luukkujen täyttäminen vähän vesittää koko yllätyksellisyyskertoimen. Niinpä annoin tehtävän ystävilleni: he saivat kirjoittaa mulle kahteenkymmeneenneljään lappuun erilaisia viestejä ja haasteita, jotka sitten sekalaisessa järjestyksessä heitän kalenterini luukkuihin. Näin lappujen sisältö jää mulle täyteen pimentoon aina siihen asti, kun ne yksi kerrallaan luukusta tulevat esiin.

Mun joulukalenteri tänä vuonna on siis haastejoulukalenteri. Näihin lappuihin pyysin ystäviäni kirjoittamaan mulle erilaisia haasteita ja tehtäviä jokaiselle päivälle, jotka mun pitäisi sinä päivänä toteuttaa. Ehdot olivat, että jokaisen haasteen pitäisi olla toteutettavissa minä tahansa päivänä, tuli se sitten ensimmäisenä päivänä, itsenäisyyspäivänä tai vasta aattona. Kaikki itsensä nolaaminen ja vararikkoon ajaminen laskettiin myös erittäin epäsuotavaksi. Mun kaverit lähtivät onneksi tähän tosi hyvin mukaan, ja mua oikeasti jännittää ja jopa pelottaa aika paljon, että mitä noista luukuista oikein paljastuu!

Eilen aamulla avasin siis ensimmäisen luukun, ja mun ensimmäinen tehtävä oli paistaa pipareita! Mulla oli tosi paljon tehtävää päivälle, mutta eihän lapulle voi vastaankaan panna, ja iltasella sittenkin pyöräytin parit piparit. Mulla ei ollut ollenkaan piparkakkumuotteja, joten chillisti päädyin tekemään lasin avulla ihan vaan pyöreitä piparkakkuja. Koristelu ikävä kyllä jäi, ehkä myöhemmin ehtii! 

Sen verran haluan tämän kalenterin etenemistä luonnollisesti jakaa myös teidän kanssanne, että joka päivä meinaan kertoa päivän luukun haasteen Snapchatissa ja mahdollisesti jakaa myös potentiaaliset jälkimainingit. Mun snappinimimerkki on tosiaan @sannapannari, että sieltä lisäämään jos tämän haastekalenterin eteneminen kiinnostaa! Snapissa mä myös avaan mun toisen joulukalenterin luukut yhdessä teidän kanssanne joka päivä, multa löytyy nimittäin maailman upein Nyxin huulipunakalenteri, ja joka päivä mun huulille eksyy sieltä saamani huulituote.

Sellainen idea, toivottakaa mulle onnea näiden tulevien tehtävien toteutukseen!

Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Joulukalenteri 22 - SUKLAATALO vuosimallia 2016

Viime vuonna aloittamamme perinteen (tai ehkä se ei vielä ole perinne, ehkä siitä tulee sellainen?) mukaisesti me kokoonnuttiin eilen Kaislan kanssa väsäämään tälle joululle suklaataloa. Me ollaan tosiaan muutama vuosi sitten tehty ihan perinteinen piparkakkutalo, jossa olikin ilmeisesti tapahtunut jonkin sortin massamurha, kun punaista verta oli vähän joka puolella, possu näytti aika kärsineeltä ja isännältä puuttui toinen jalka. Viime vuonna tosiaan bongasin Fazerin Instasta suklaatalon ohjeen, ja sellainen me sitten toteutettiin! Meidän viime vuoden suklaatalo on tosiaan esitelty viime vuoden joulukalenterissa. Ja siis voitteko uskoa, taas oli kaupasta Fazerin siniset loppu kun niitä lähdin hakemaan, ihan kuin viime vuonnakin! Meillä on nyt sitten katto tummaa suklaata, ja seinät vaaleaa maitosuklaata. 

Tänä vuonna haluttiin tehdä sitten vähän erilainen rakennelma. Korkean ja tavallisen sijaan tehtiin vähän matalampi ja pidempi, ehkä vähän hillitymmin koristeita ja ilman lumisadetta. Katon päädyissä roikkuu jääpuikot ja räystäät on täynnä strösselilunta. Seiniä koristaa hopeiset jouluvalopallerot ja kattotiilet ovat nätin värikkäät. Ja toisin kuin meidän piparkakkutalossa, tässä meidän suklaatalossa asuu jalattoman miehen sijaan itse Tatu ja Patu! Toisaalta huomattiin, että talon ovi on Tatulle ja Patulle hieman liian pieni, mutta jos he itse ovat taloaan olleet suunnittelemassa, niin ei kai se mikään ihme olekaan!

Ja hei te kaikki jotka ootte nyt tehneet suklaa- tai piparkakkutalon, laittakaa linkkejä kommentteihin, olisi mahtava nähdä teidänkin luomuksia ja ehkä saada inspistä taas ensi vuotta ajatellen!

Joulukalenteri 2 - DIY jouluvalot purkissa

 Tämän päivän luukussa onkin jo eilisessä luukussa vilahtanut DIY -joulukoriste. Mä kovasti halusin mun oman huoneen pöydälle jonkun kivan joulukoristeen, joka toisi sitä valoa ja tunnelmaa. Ensin ajattelin sellaista pientä pöytäkuusta, mutta juuri sellaista kivaa ei löytynyt mistään ja lopulta koko ajatus tuntui tyhmältä. Clas Ohlsonilta löysin sitten nuo ihanat vaaleanpunaiset timanttijouluvalot, ja ne oli musta niin söpöt, että oli pakko ostaa. Nopeasti ajatus lähti siitä sitten rullaamaan eteenpäin. Äiti oli kesällä ostanut kirppikseltä halvalla lasipurkkeja, ja juuri pari viikkoa sitten löysin meidän kolme vuotta sitten käytössä olleet ja sittemmin kadonneet joulukoristeet. Vähän pumpulia, ja lopputuloksena ihanan hempeä ja tunnelmaa luova joulukoriste pienellä vaivalla ja rahalla.

Tällaiseen viritelmään tarvitsee siis suurehkon lasipurkin, pumpulia, joulupalloja ja patterilla toimivat jouluvalot. Itse tosiaan ostin nuo vaaleanpunaiset timanttivalot Clas Ohlsonilta, hintaa niillä oli 12,99€. Ja tuo lopullinen tsydeemi syntyi siis näin:

* Laita ensin valoihin patterit. Mulla noiden valojen mukana tuli tuollainen hieno pussukka pattereille, joihin on hyvä laittaa ne piiloon. Laita patteripussi purkin pohjalle ja peitä reunat pumpulilla, jotta pussi ei lasin ulkopuolelta näy ollenkaan. 

* Laita purkkiin joulukuusenpalloja ja niiden päälle jouluvalot. Kansi kiinni (tai auki) ja nauti uudesta joulukoristeestasi ♥

Musta tästä tuli oikein kiva, eikä edes mennyt montaa minuuttia toteutuksessa! Ehkä vähän matalampi ja leveämpi purkki olisi toiminut vähän paremmin, mutta ei kai sillä niin väliä ole, on toi kiva noinkin! Ja hauska oli saada omaan huoneeseen jotain uutta ja jouluista, ja hauskaa oli tuon toteutuskin! Ehkä tässä joulua odotellessa saan lisää näitä neronleimauksia, oli tämän tekeminen kyllä niin mukavaa. Tuollaisenhan voisi toteuttaa vaikka niin, että lasipurkkiin maalailee tai muuten taiteilee jotain kuvioita ja laittaa ihan pelkät tavalliset valot sisälle. Tulisi varmasti myös tosi tunnelmallinen purkki niin!

Miltä tämä teidän silmään näyttää? Millaisia itse väsättyjä joulukoristeita teiltä löytyy? :)

Tästä lähin nämä joulukalenterin luukut tulevat tänne blogiin joka aamu yhdeksältä, mulle vihdoinkin kerrottiin miten tämä blogin ajastus toimii! Joten nähdään taas huomenaamuna ♥