lauantai 21. toukokuuta 2016

GOLDEN GATE BRIDGE



Jatketaan taas näitä San Francisco -postauksia, ette kai luulleet, että ne oisivat jo loppuneet? Nämä kuvat ovat ekalta päivältä, kun oltiin perillä San Franciscossa. Koko päivä kierreltiin ja tutustuttiin upeisiin näkymiin ja hienoihin paikkoihin, hankittiin rusketusrajoja ja hiertymiä jalkoihin. Golden Gate Bridge oli upea näky, sää oli ihana, Kalifornia oli ihana. Tahdon vain takaisin <3


torstai 19. toukokuuta 2016

Kurkistus Narniaan 29: Jokapäivänhame


Asupostaukset ovat ihan jääneet pois täältä blogista, vaikka näin kevään myötä on kuviakin tullut otettua jonkin verran. Ainakin yhdet kuvat (maaliskuulta!!) odottavat vielä julkaisua, mutta nyt on näiden vuoro.

Hame Forever 21 / Villapaita Seppälä / Kengät Vans

San Franciscossa keskityin enemmän shoppailemaan meikkejä, joten vaatteita en pahemmin ostellut yhtää paitaa, kahta paria sukkia ja tätä hametta lukuunottamatta. Tästä ihanasta maksihameesta kerrassaan ihanine halkioineen tuli heti mun vakiovaate, jota käytin monta päivää putkeen. Nyt en ole muutamaan päivään saanut sitä päälle, kun se odottaa pyykkikorissa hoitoa berliininmunkkitapaturman jäljiltä. Kuukausi sitten, kun oli vielä vähän viileämpää, yhdistin hameen valkoiseen villapaitaan, jonka olenkin aiemmin esitellyt täällä. Näillä keleillä hame menee ilman sukkiksia (kunhan muistaa sheivata, iiks!), t-paidalla tai hihattomalla topilla. Ostin Virosta aivan ihanan paidan, joka sopii juuri tämän hameen kanssa, kunhan sekin on käynyt huviajelulla pyykinpesukoneessa, on sen vuoro loistaa täällä blogin puolella. 


Pahoittelut jälleen kuvien ylivalottuneisuudesta, ehkä joskus niin ei käy! Kaivoin tänään muuten mun toisen objektiivin kaapin pohjalta, ja ai että kun oli ihanaa kuvailla kun sai vähän vaihtelua. Vähän on muutenkin ollut objektiivikuumetta ilmassa, ehkä piakkoin kotoutankin uuden vauvan tänne mun luo. Sitä odotellessa ;) Mäpä lähden tästä lakkaamaan kynsiä/iltashoppailemaan/viettämään mukavaa iltaa maailman mukavimmassa kainalossa, hyvää illanjatkoa teille kaikille!

tiistai 17. toukokuuta 2016

Mun lempieuroviisut

Ihan niin kuin viime postauksessa lupailin, oli mun pakko nyt tulla teille kertomaan Euroviisu-biisejä, joihin olen syystä tai toisesta tykästynyt ja jotka on jäänyt mun mieleen. Tästä listasta olen nyt tarkoituksella jättänyt pois viime vuosien voittajia, mutta se ei tarkoita, etteikö Måns Zelmerlöwin Heroes, Lordin Hard Rock Hallelujah (paras ♥♥♥), Loreenin Euphoria tai Lenan Satellite olisi ihan yhtä rakastettuja tässä talossa. Myös vanhemmat kappaleet olen jättänyt pois, eli tässä on vain sellaisia biisejä, jotka itse muistan katsoneeni televisiosta Euroviisuista, eli vuodesta 2006 alkaen, sitä ennen en nimittäin muista Euroviisuista mitään omakohtaisesti, vaikka varmaan olen jonkin verran silloinkin katsonut. Tässä kuitenkin mun lempparit, kertokaa toki kommenteissa teidänkin lempparit!

Kuva täältä 

Islanti on kyllä ehkä yksi parhaista euroviisumaista (no way, ette varmaan arvannut noista kolmesta linkistä) ainakin mun mielestä. Never Forget on ehkä yksi mun kaikkien aikojen lemppareista, se soi aina vähän väliä päässä, sitä tulee lauleltua ja kuunneltua ihan säännöllisesti. Ja joka kerta se on yhtä hyvä. Siinä on sitä rokinvivahdetta ja viulua ja miehen ja naisen duettoa, pohjoismaista mystiikkaa, siis ihan perfect. Vuoden 2013 biisiä, jota en nyt rupea uudestaan kirjoittamaan, en ole kuunnellut sen jälkeen, mutta nyt taas selaillessa bongasin sen ja on sekin vaan hieno, ihana islannin kieli josta ei saa (ainakin melkein) mitään selvää ja myös semisympaattinen viikinkihemmo, jolla on ihanan ihana ääni. Ja se tämän vuoden biisi, se oli vaan niin hyvä. Sitä vaan en ymmärrä, miten ne eivät menesty, 2012 toiseksi viimeinen, 2013 19. ja 2016 ei päässyt edes semifinaaliin :(


Ehdoton viime vuoden lemppari, oli Måns miten hyvä tahansa. Oon fanittanut tätä biisiä siitä asti, kun kuulin sen semifinaalissa, sain Alenkin fanittamaan sitä, mun kaverit fanittamaan sitä, ja se sijoittui yhdenneksitoista, eli ei huono. Edelleen fanitan, nytkin olen parin päivän aikana kuunnellut monta kertaa ja on se vaan niin hyvä. Ja damn tuolla laulajalla on upeat meikit! Mutta ihan paras biisi, pitäisi latailla näitä kännykkään niin voisi kuunnella useammin. ♥

Alankomaat 2013: Anouk - Birds

Tätäkään en ole tainnut kertaakaan kuunnella kolmeen vuoteen, mutta se on jäänyt päähän ja välillä saatan itsekseni laulella ihan huomaamattani kertosäettä. Biisi alunperin kiinnitti mun huomion viisuissa, koska Anouk oli mulle jo ennestään tuttu laulaja ainakin nimeltä. Hieno, riisuttu ja yksinkertainen esitys ja biisi yhtä lailla, kerrassaan upea. Tykkään kovin.


Tätäkään en ole kuunnellut tuon vuoden 2012 jälkeen, mutta näitä vanhoja viisulemppareita etsiessäni muistin, että Virolla oli joskus joku biisi, josta tykkäsin oikein kovasti. Vähän selailin Wikipediaa ja löysin tämän, ja se oli vielä parempi mitä muistin. Ennen inhosin viron kieltä, mutta nyt olen jotenkin alkanut kiinnostua siitä, kun siitä meinaa jotain ymmärtääkin, ja jotenkin se on vaan niin lumoavan kuuloista varsinkin tässä biisissä. Ja herranjestas kun tolla miehellä on hieno ääni, voimakas ja sopivasti särmää.

Niin siis tosiaan, jos ette otsikosta ja noista mun selityksistä jo tajunneet, nämä kaikki tässä mun luettelemat kappaleet ovat oikeasti ihan törkeän hyviä, ainakin noin mun mielestä. Toivottavasti teidänkin! 2012 ja 2013 olivat selkeästi hyviä viisuvuosia, varsinkin tuo 2012, olihan siellä Venäjän partymummotkin! Ja sitten oli sellaisia esityksiä, joista ei yksinkertaisesti puhuta, kröhöm kröhöm. Tässä selaillessani törmäsin myös sellaisiin jo unohtuneisiin helmiin, kuin Ruotsi 2014: Sanna Nielsen - Undo, Hanna Pakarinen - Leave Me Alone (ja kaikki ne Hanna Pakarisen vanhat biisit, nostalgiat ♥), ja itse asiassa monet muutkin Suomen edustajat, esimerkiksi Paradise Oskar ja Softengine olivat ihan hyviä! Tästä tuli nyt aikamoista hehkutusta, toivottavasti saitte tästä jotain irti ja tykästyitte näihin kappaleisiin edes melkein yhtä paljon kuin minä!

Mitkä ovat olleet teidän lempparieuroviisubiisejä?

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Minä olisin äänestänyt Islantia

Eilisillan Euroviisufinaalissa oli mun mielestä suhteellisen hyvä tarjonta. Parin kaverin kanssa pisteytettiin jokainen esitys asteikolla yhdestä kymmeneen, ja alle kahdeksan pisteitä oli todella vähän. Itsekin annoin täyden kympin neljälle maalle. Niitä oikeasti huonoja (ja ennen kuin alatte vetää herneitä nenään, puhun aina vain omista mielipiteistäni) oli vain muutama, niitä joita ei vain pysty ottaa tosissaan, joiden ei ikinä uskoisi voittavan.

Kuvitelkaa meidän epätoivoa ja ihmetystä, kun yksi näistä esityksistä sitten lopulta voitti. Ja edelleenkin puhuen vain omasta mielipiteestäni, Ukrainan kappale oli huono. Laulaja ei ollut kilpailun laulutaitoisimpia, laulukielen vaihtelu hämmensi. En enää edes muista, miten se laulu meni - tavallaan onneksi. Euroviisuvoittajakappaleen kuuluu olla tarttuva, biisi jota jäädään soittamaan radiokanavilla ja joka ainakin voiton jälkeen saa ihmiset pitämään itsestään. Euroviisuvoittajakappaleen pitäisi olla (ainakin jollain tasolla) hyvän mielen kappale, voimaa antava kappale. Semmoinen jonka mukana voi laulaa hymyillen, ehkä tanssahdella tai ainakin heiluttaa hevilettiä.


Euroviisuvoittajan ei kuulu olla surullinen ja masentava, eikä missään tapauksessa poliittinen, senhän jo Euroviisujen säännöt sanoo. Ilmeisesti tämä kappale ei ollut tarpeeksi poliittinen tuota sääntöä rikkoakseen. Miten? Minä, ja ilmeisen moni muukin, on sitä mieltä, että tuo kappale ei voittanut tunnelatauksellaan, omakohtaisuudellaan eikä varsinkaan musiikillisella ylivoimallaan. Se voitti, koska kappale oli protesti Venäjää vastaan. Jos tuo sama kappale olisi sanoitettu sydänsuruista kertovaksi, uskallan väittää ettei se olisi päässyt edes kärkikymmenikköön. Venäjää vastaan on tämän maailman helppo olla monesta syystä, ja Ukrainalle äänen antaminen oli helppo tapa tuoda tämä ilmi. Sama juttu viime vuonna, kun moni toivoi Ruotsin voittavan ihan vain sen takia, ettei Venäjä voittaisi.

Ja en nyt lähde täysin kieltämään sitä, etteikö joku olisi tosissaan pitänyt Ukrainan kappaleesta ihan kappaleena (ja kuten varmasti olet tässä vaiheessa jo huomannut, on osa tämän postauksen väitteistäni suhteellisen kärjistettyjä). Laulajalla oli selvästi tunnetta pelissä, sanoma on hyväksi. Euroviisut ei kuitenkaan ole oikea paikka poliittisille kannanotoille, kilpailun on kuitenkin tarkoitus yhdistää kansoja ja valtioita Euroopassa ja sen ulkopuolellakin.


Toinen epäkohta Euroviisujen pistelaskussa on jo vuosia ollut se, että kilpailun lopullinen voittaja ei ole niin tuomariston kuin yleisönkään suosikki, niin kuin ei tänäkään vuonna. Ukraina oli niin tuomaristo- kuin yleisöäänten toinen (jota en kyllä vain tajua). Mutta euroviisumatikalla kaksi hopeaa tekee kultaa, ilmeisesti. Entä jos Euroviisut tosiaan olisi ihan vain kansan kisa, ja vain yleisöäänet ratkaisisivat? Suomea olisi vuonna 2000 edustanut Nightwish, vuonna 2016 Saara Aalto. Tämän vuoden voittaja olisi ollut Venäjä ja viime vuoden Italia. Olisiko ollut parempi näin?

Ne neljä maata, joille mä olin antanut meidän kisakatsomossa täydet pisteet olivat Australia (hyvä biisi ja nainen joka oikeasti osasi laulaa), Kypros (en enää tosin muista, miten tää biisi meni, mutta vähän kun on rokkia messissä niin mun makuun, oikeasti miellyttävää kuunneltavaa), Itävalta (nätti tyttö iiiihanassa prinsessamekossa, jolla oli niin kaunis ääni ja oikeasti laulutaitoa, plus ihanan selvä ranskan kieli!) sekä Iso-Britannia (tosi hyvä, miellyttävän kuuloinen biisi, siis koko kappale ja sen esitys - ja esittäjät - täynnä sitä hyvää mieltä). Tänä aamuna YouTubesta männävuosien viisubiisejä selaillessani huomasin Islantia edustaneen sama laulaja, joka edusti Islantia 2012. Silloinen edustusbiisi Never Forget on ehkä yksi mun kaikkien aikojen lempiviisubiisejä, jonka osaan melkein ulkoa ja jota - toisin kuin muita viisubiisejä - käyn säännöllisesti kuuntelemassa. Vuonna 2012 ymmärrettävästi voitti Ruotsi ja Euphoria, mutta sitä en käsitä, miten Islanti jäi toiseksiviimeiseksi. Kävin kuuntelemassa Islannin tämän vuoden viisubiisin, ja siitä tuli taas ehkä mun tämän vuoden lemppari, biisistä joka ei päässyt edes finaaliin. 

Tiivistettynä, tämän vuoden voittaja ehdottomasti jakaa mielipiteitä siinä, menikö voitto oikeaan osoitteeseen. Ja mun mielipide: Islantia arvostetaan aivan liian vähän, sieltä tulleet viisuehdokkaat (ainakin nämä kaksi, ja muistaakseni 2013 Islannilla oli myös superhyvä biisi!!) ovat täyttä kultaa.

Ja koska ette kuitenkaan usko, tässä Islannin ehdokkaat 2012, 2013 ja 2016. ♥.

Nyt rupesin taas kuuntelemaan viime vuosien viisuhelmiä, taidanpa tehdä näistä tänne blogiin listan, on sen verran hyvää kamaa!

perjantai 13. toukokuuta 2016

Kävin Virossa ja siellä oli kesä


Oltiin viikko sitten muutama päivä seurakuntaporukoiden kanssa Virossa. Kierrettiin kirkkoja, kaupunkeja, kauppakeskuksia ja ravintoloita. Otettiin aurinkoa ja käytiin uimassakin (mä tosin vain kastoin jalkani, haha!), hengattiin eläinten kanssa ja nautittiin auringosta. Ja juu, Suomessa oli yhtä ihanat säät, ainakin näin kuulin, mutta oli se vaan ihanaa olla Virossa ja hengailla ilman pitkähihaista tai sukkahousuja. Viimeisenä päivänä otettiin aurinkoa ja onnistuin hieman polttamaan nahkaanikin! Onneksi ei pahasti, pari päivää myöhemmin ei ollut punaisuudesta jälkeäkään.


Kohta tännekin tulee onneksi taas kesä, pääsee rannalle ottamaan lakkiaisrusketuksia (:D) ja kaivamaan kesävaatteet ihan tosissaan sieltä kaapin pohjalta. Niin ikävä kesää ja mökkilifea ja Lällyä ja kaikkea, kesä on parasta. Onneksi se on jo tavallaan täällä. Puihinkin vain tosta noin vaan ilmestyi lehdet, hiirenkorvakausikin meni ihan ohi! Ja nyt katselen ikkunasta ulos enkä kestä, miten kaunis kesäilta tuolla on, kurkatkaa vaikka mun uusin instakuva, eikä olekin upea? Ja nyt mun selitys alkaa olla niin sekavaa, että on parasta painua nukkumaan. Öitä! 

torstai 12. toukokuuta 2016

MONTEREY BAY AQUARIUM



 Yksi parhaista asioista San Franciscon -reissullamme oli vierailu Monterey Bay Aquarium. Kyseessä oli siis nimestäkin päätellen vähän sellainen Sea Life -tyyppinen paikka, ainoastaan noin viisituhatta kertaa hienompi. Meidän host-perhe takoi meidän päähän monen monta kertaa ennen lähtöämme, että ihan ensimmäinen paikka minne mennä Aquariumissa olisi meduusat. Ihan tosissani, ovesta ulos astuessamme kysyttiin meiltä varmaan kymmenennen kerran "And what's the first thing you're gonna do when you get to the aquarium?" "GO STRAIGHT TO THE JELLYFISH." Niin me mentiin, ja todellakin kannatti, vaikka sinne olikin jo ehtinyt ihmisiä lasien tukkeeksi, joku kouluryhmäkin vain otti kuvia älypuhelimillaan ja kansoitti parhaat näköalapaikat. Mutta oli ne meduusat vaan kerrassaan taianomaisia, ja altaan valotus niin hyvä, että kaikista kuvista tuli ammattimaisen näköisiä, hehe :D


Meduusojen jälkeen nähtiin paljon kaloja, ja yksi herttainen kilpikonna, jonka voi nähdä mun Instagramissa olevalla videolla (sannalovesfood olen siellä, siitä vaan seurailemaan!). Oli haita, ympyrää uivia kaloja ja monenlaista vesilintua. Nähtiin upeita ja vähän pelottavia mustekaloja, lisää hassuja kilpikonnia, yksi käveli ihan rennosti kaverinsa päältä, ja senkin sain videolle!


Ja sitten oli ne pingviinit, jotka niin nätisti seisoivat maalla, ja veteen menivät kalojen perässä niin hurjan nopeasti, ettei yhtään kuvaa saanut otettua tärähtämättä. Ihan parasta, ihania pikku höpsöläisiä!



Tai ei nyt sittenkään. Parasta oli saukot. Niin söpöt pikkuset, jotka köllöttelivät selällään ja maiskuttivat työntekijöiden heittämiä kalasia. Yksi saukko tykkäsi ottaa ison punaisen pallon, ja tulla hakkaamaan sitä lasiin ihan meidän eteen. Ehkä se tykkäsi meistä. Tai halusi karata. Suloinen se oli silti! Eli. Parasta oli saukot, ja pingviinit, ja meduusat. Ja ehkä koko reissu. Jos ikinä liikut noilla seuduilla, niin ehdottomasti suosittelen!

Ja nyt asia joka ei liity tähän mitenkään: mulla on suunnitteilla uuden puhelimen osto. Kuukausia olen haaveillut LG G4:sta, ja eilen oltiinkin jo sellainen ostamassa, mutta ne olikin loppu. Tänään oon kuitenkin ruvennut tutkiskelemaan Honor 7 Premiumia, ja enää en tiedä kumpi olisi parempi! Oon yrittänyt kysellä, ja moni on suositellut Honoria, mutta toisaalta LG ei ole niin yleinen eikä ihmisillä ole siitä kokemusta. Auttakee poloa, haluan oikeasti hyvän puhelimen, jossa on oikeasti hyvä kamera ja joka oikeasti toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Kumpi parempi?