Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. kesäkuuta 2021

Ihanin kesäpäivä Porvoossa


Sunnuntaina todellakin käynnistettiin kesäkausi. Vietettiin päivä Porvoossa, ehkä kesäkaupungeista ihanimmista. Sää oli upea, vaikka paahteessa tarpoessa 26 lämpöastetta alkoi todella tuntua. Ja ihana vanha kaupunki! Porvoon vanha kaupunki on kyllä ihanin kaikista, syötävän suloisen väriset puutalot, mukulakivikadut, pellot ja kukkapuskat. Kunnon maalaisunelma. Nähtiin hevosia ja kuunneltiin, kun kaveriporukka istui piknikillä kitara kädessä laulaen. Kiivettiin lintutorniin maailman pelottavimpia, kapeita, jyrkkiä ja harvoja portaita pitkin. Syötiin illalliseksi burgeria, koska kaikki muut ravintolat olivat kuuden jälkeen sunnuntaina jo ehtineet sulkeutua. Aloin haaveilla Porvoossa asumisesta vaikka yhden kesän ajan joskus. Toinen päiväreissu ainakin tähän kesään mulle vielä mahtuisi!

Sanoin viikonloppuna kaverille samaa, mitä olen aikaisemmin stooreissakin sanonut. Kesällä musta tuntuu multa. Kesällä mä olen kaikista omimmillani, herään henkiin ja koen, että olisin palannut kotiin. Kesä tuntuu niin oikealta kaikilla mahdollisilla tavoilla, ja olen niin onnellinen, että se on nyt täällä. Olen jo nauttinut täysin rinnoin t-paitakeleistä, lämpimistä tuulenpuuskista ja kukoistavasta luonnosta (tekisi mieli koko ajan kävellä kännykkä kädessä taltioimassa tuota ihanuutta). Eilen alkoi sataa kesken kuvaussession, eikä edes tihkusta kastuneena tullut kylmä.

Vielä odotan pitkiä automatkoja musiikin pauhatessa, huoltoasemapysähdyksiä, uusia perunoita ja kotimaisia mansikoita (ostin viikonloppuna jo ekat, nam!), piknikeitä ja myöhäisiä iltoja. Puhumattakaan mökkireissuista, järvistä ja laitureista, kalojen hypähdyksistä ja lintujen pyrähdyksistä jossain kaukaisuudessa, loputtoman värikkäistä auringonlaskuista, saunasta ja uinnista, grilliruoista ja metsämarjoista, lomasta, lomasta, lomasta, edes muutaman päivän verran.

Kiitos kesä, kun tulit. En pysty kiitollisuuttani koskaan sanoiksi täysin pukemaan.


Liity lukijaksi tästä!

sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Roihuvuoren kirsikkapuisto 2021

Joka vuosi mä missaan auringonkukat, en ole vielä kertaakaan päässyt loppukesästä kuvaamaan auringonkukkapellolle keltaiseen loisteeseen. Kirsikankukkien kanssa mä kuitenkin onnistun!

Tajusin viime viikolla, että kirsikankukka-aika on ihan kohta tulossa. Katsottiin, että kelit ovat lämpenemässä, eli kukat ovat tulossa, ja sovittiinkin kuvaustreffit jo ennen kukkien puhkemista.

Helatorstaina oli vuoden tähän mennessä lämpimin päivä, ja kun me saavuttiin Roihuvuoreen, oli kirsikkapuisto jo täydessä loistossaan. Lähdettiin taktisesti liikkeelle melko aikaisin, mutta selkeästi saavuttiin päivän suosituimpaan kohteeseen. Paikalla oli paljon ihailijoita, valokuvaajia ja piknikkeilijöitä, joten ihmisiä ehdottomasti sai varoa. Ajettiin kuitenkin myöhemmin päivällä vielä ohi, ja onneksi kuitenkin alun perin saavuttiin paikalle jo ennen yhtätoista eikä vasta iltapäivällä, huh!

Eipä väkijoukko meitä kuitenkaan haitannut. Otettiin iso kasa ihania kuvia, kuvakulmilla kun saa hyvin ihmiset piiloon ja voi vain nauttia pinkistä taustasta. Oli myös oikeasti ihan törkeän kuuma, sukkahousut kävivät nopeasti tukaliksi ja suorassa paisteessa todellakin paahtui. Vähän siinä naureskeltiinkin, että vaikka mä joka vuosi odotan kesää ja lämpöä, niin miten mä oikeasti taas kestän kymmenen asteen päästä, kun jo hädin tuskin 20 asteen kelissä alkaa raja tulla jo vastaan. Tässä muistelen, miten aikaisempina vuosina on kirsikankukkia kuvaillessa näpit jäätynyt ja villapaidalla ollaan värjöitelty ilman takkia. Aika upeaa siis kuitenkin, että tänä vuonna näiden kukinta osui oikeasti lämpimille päiville.

Mutta oli meillä ihana aamupäivä. Onnea on ystävä, jonka kanssa voi keskittyä valokuvailuun ja hullujen luovien ideoiden toteuttamiseen. Vaikka eihän tässä siis mitään ihan hirveän hullua ja luovaa ollutkaan, kovasti yritystä kuitenkin. Mulla oli jokin luova visio peilin kanssa kuvaamisesta, joka ei kuitenkaan ihan käytännössä toteutunut. Ihan siistejä otoksia kuitenkin saatiin! Ja muutenkin on vaan parasta nauttia ystävän seurasta ja hengailla rennosti. Näinä aikoina ystäviä ei kuitenkaan ihan liiaksi pääse näkemään. Ai niin, ja tajusin muuten vasta kuvien ottamisen jälkeen, että olin unohtanut kokonaan laittaa huulipunaa. Onneksi menee ihan hyvin ilmankin!

Kirsikkapuistoilun kanssa treffasin vielä äidin kanssa ja käytiin meidän vakkarikesäravintolassa syömässä. Mietittiin vähän ulkona syömistä, mutta mulla ei ollut hattua ja merenrannassa tuuli sen verran kovaa, että sisällä viihdyttiin vallan mainiosti. Oli aika hauska huomata, että oltiin vahingossa pukeuduttu äidin kanssa ihan samantyylisiin vaatteisiin sukkia myöten!

Seuraavaksi haaveilen kesäisestä kuvaushetkestä vihreiden koivujen lomassa, ja jollain villikukkapellolla, ja ehkä tänä vuonna päästään lopulta näkemään ne auringonkukatkin. Kaiken kaikkiaan odotan niin innolla kaikkia kesän seikkailuja, kuvailuhetkiä, päiviä ja viikonloppuja ystävien kanssa, järven liplatusta, lämpimiä tuulahduksia ja mökkiteitä. Kesäkesäkesä!


Aiempien vuosien kukkaloistoa: 

2020

2019

2016

2015

Liity lukijaksi tästä!

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Kesän bucket list 2021

Mun suosikkivuodenaika saapuu ihan hurjaa vauhtia, äsken vielä niin kaukainen kesä on jo aivan käsinkosketeltavissa. Olen selaillut ihan hurjasti kesäkuvia, muistellut viime kesien ihania seikkailuja ja suunnitellut seuraavia. Olen käynyt shoppailemassa kesävaatteita ja löysinkin yhden aivan unelmamekon! Olen kuvitellut itseni taas järven äärelle, hiljaiseen luontoon ja kuumille heinäkuun kaduille. 

Tänään uhmasin kevättuulia ja puin ensimmäistä kertaa tänä vuonna jalkaani ohuet kesähousut. Tuntui niin hyvältä, enemmän omalta kuin missään vaatteissa ihan liian pitkään aikaan. Kesäpukeutuminen on mulle kaikista ominta ja siksi haluankin löytää kaappiini uusia kesäihanuuksia etenkin nyt, kun monet vanhat eivät enää mahdu kunnolla päälle. Yllätyin myös täydellisesti kun tajusin, ettei ulkona tullut ohuemmissa housuissa edes kylmä! Toki ulkoilin vain muutaman sekunnin pätkissä, mutta aurinko lämmitti eikä tuuli ottanut lainkaan pahasti. Mä olen niin onnellinen, että pääsen taas pukeutumaan kevyesti mun lempivaatteisiin kuukausien tauon jälkeen.

Ajellessamme tänään äidin kanssa isoja teitä auringon paahtaessa pohdittiin, millaista olisi nyt olla ajamassa mökille, ja vitsi se tuntui hyvältä ja oikealta. Ihan kohta pääsee, olen jo katsellut viikonloppuja sillä silmällä! Varma kesän merkki oli myös se, että Cittarin vihannesosastolla oli kaikki grilliherkut nostettu esiin ja herkkusienten kysyntä oli kuulemma kasvanut räjähdysmäisesti.

Tämän kaiken kesäfiilistelyn lomassa totesin, että nyt on korkea aika perinteiselle kesän bucket listille, siis kaikille ihanille jutuille, mitä aion ja toivon kesällä toteuttaa. Listasta tulee lyhyt ja ytimekäs ja se kattaa kaikki ne tärkeimmät ja olennaisimmat jutut.

Mökkeile. Mökit jää mulla varmaan tänäkin vuonna pelkkiin viikonloppuihin töiden takia, mutta niitä aion ottaa monta ja useassa eri kohteessa. Mökki on todella mun happy place, enkä todellakaan malta odottaa. Toivotaan, että päästäisiin korkkaamaan mökkikausi jo toukokuussa, who knows!

Vietä ihania kesäpäiviä ystävien kanssa. Lanseerattiin tänään kaveriporukan kanssa virallinen kesäpäiväkäsite. Halutaan jatkaa viime vuosien perinteitä ja mökkeillä, tehdä päiväreissuja ympäri Etelä-Suomea, hölmöillä ja hulluilla ja herkutella ja diippeillä ja nauraa vatsamme kipeiksi. Nämä ovat niitä ehdottomia kesän kohokohtia.

Ota upeita kesäkuvia. Olen nähnyt somessa niin paljon kaikkia upeita kesäkuvia ja haluan ottaa ja saada itsestäni lisää. Jos teillä on vinkkejä upeista kukkapelloista tai muista kuvauslokaatioista pääkaupunkiseudulla, otan äärimmäisen lämpimästi vastaan!

Juhli rakkaita läheisiä. Kesällä olisi luvassa kerrankin iso kasa ihania juhlia ja toivon niin kipeästi, että päästään niistä nauttimaan.

Syö kesäherkkuja, polski ja souda, nauti lämmöstä ja kesätuulista, nauti rakkaimpien ihmisten seurasta ja pitkistä automatkoista ja t-paitakeleistä ja tuoreista mansikoista.

Mä en oikeasti tiedä mitä tähän enää lisäisin. Kaikki pienemmät jutut tuntuvat tällä hetkellä aivan turhilta lisäyksiltä, kun mielessä pyörii kaikki kesän ihanuus: lämpö, luonto ja läheiset. Siinä se.

Ja voitteko kuvitella, että kello on yli kahdeksan illalla ja on aivan täysin valoisaa. Mun sydän räjähtää ihan kohta. ♥️

Mitä sä odotat eniten kesältä?

Liity lukijaksi tästä!

perjantai 10. heinäkuuta 2020

Ihanin kesäpäivä Salossa


Lauantai oli yksi tämän kesän parhaista päivistä, kun lähdettiin kavereiden kesken koko päiväksi Saloon. Kierreltiin paikkoja, otettiin upeita valokuva, naurettiin ja nautittiin. Piipahdettiin Mathildedahlissa, syötiin ehkä maailman parasta kakkua, ihmeteltiin hylättyjä paikkoja ja saatiin erikoista asiakaspalvelua. Ja nähtiin alpakoita! Vaikka päivä oli pitkä ja unet jäivät lyhyiksi, aika vilahti todella nopeasti eikä muakaan ehtinyt edes väsyttää. Kiitos kaverit, kohta uudestaan <3

Mulla ehti postaustaukokin tässä venähtää. Viime viikon tein myöhäistä iltavuoroa, ja näin iltaisin postailevalle se ei tehnyt kauhean tuottoisaa yhtälöä blogin kanssa. Kerrankin kuitenkin totesin, että postaan sitten kun ehdin, enkä halua ottaa liikaa stressiä. Elämä on kuitenkin nauttimista varten.

Ensi viikolla onkin jo muutto, en voi uskoa! Joten ensi viikko tarkoittaakin töiden ohella ankaraa siivoilua, pakkausta ja henkistä valmistautumista. Muutto- ja kämppäaiheisia postauksiakin on sitten tulossa! Lauantailta tuli myös ihan järjettömän upeaa kuvasaldoa, ja sunnuntain spontaanilta kuvausreissulta myös, enkä malta odottaa, että pääsen jakamaan ne kaikki teidän kanssanne tulevissa postauksissa. Vitsi tätä kirjoittaessa alkoi kyllä oikeasti vähän harmittaa, että koko kesä menee töissä, sillä normikesänä tämä olisi juuri se täydellisen hedelmällinen tilanne aktiiviselle postailulle. Tahtoisin vain viettää rauhallisia iltapäiviä blogin parissa! Mutta ehkä niitä hetkiä vielä tulee, syksyllä varmaan taas aktivoituu kun välttelee opiskelua, haha :D

Mutta nyt mä menen suihkuun ja nukkumaan, että jaksan herätä taas aamulla viideltä. Hyvää yötä ja ihanaa viikkoa kaverit!

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

Kesä ilman lomaa

Tämä kesä on mulle monin tavoin poikkeuksellinen. Kaksi edellistä kesää ovat olleet mulle vapauden juhlaa, neljä kuukautta pelkkää lomaa. Leirejä ja yksittäisiä työvuoroja lukuunottamatta olen huidellut menemään oman mieleni mukaan, mökkeillyt, nähnyt kavereita, sotkenut unirytmini, tapittanut telkkaria, postaillut, tuskastellut kotipäiviä ilman ainuttakaan agendaa, siivoillut, kiertänyt kotimaan ja naapureiden lomakohteita ja täysin nollannut.

Tänä vuonna on toisin. Mä hioin kandintyötäni siihen asti, kun mun työt alkoivat toukokuussa (ja vähän vielä sen jälkeenkin), ja töissä käyn lähes päivittäin, kunnes uusi lukuvuosi taas syksyllä alkaa. Kahdeksan tunnin työvuoro vie voimia sen verran, että sitä ennen tai sen jälkeen ei samana päivänä enää kauheasti jaksa.


Mun kesäloma tiivistyy tänä vuonna vapaapäiviin ja viikonloppuihin, parin yön mökkireissuihin ja spontaaneihin irtiottoihin. Koko kesän pisin vapaaputki kesti neljä päivää, ja ennen syyskuun alkua mulla on tällä hetkellä kalenterissa kuusi päivää, joille en ole vielä suunnitellut mitään konkreettista. Noista kuudestakin päivästä osa menee tulevaan muuttoon valmistautuessa, siivoillessa ja pakkaillessa. Tänä kesänä päiviä ei kulu toimettomana kotona loikoillessa.

Toisaalta näin on ihan hyvä. Olen äärimmäisen kiitollinen (siunattu onnelliineen) tästä työpaikasta, mulla on ollut todella hauskaa, saan paljon oppia ja kokemusta ja tietenkin myös todella tervetullutta tilintäytettä. Samalla kiireisen arjen keskellä pyrkii ottamaan niistä vähistä vapaista kaiken irti ja jollain tavalla saattaa saada jopa enemmän aikaiseksi kuin normikesänä.


Tänään lähden viikonlopuksi mökille, jo kolmatta kertaa tänä kesänä. Edessä on vielä ainakin kaksi mökkiviikonloppua. Väliin mahtuu kotimaanmatkailua, kotikaupunkikierroksia ja yksi muutto. Mahtavan kesätyökesän lisäksi tässä taitaa olla aika upea saldo, vaikka vähän samalla tuntuukin, että kesä menisi kokonaan ohi (miten nyt voi olla jo heinäkuu miten, tuntuu ihan erilaiselta kun takana on kaksi kuukautta töitä ja arkea eikä kahta kuukautta loikoilua).

Korjaan vielä aikaisempaa toteamustani: en ehkä saa enempää aikaiseksi kuin normikesänä. Kiirettä on enemmän, mutta ennen kaikkea kiireen keskellä osaan ehkä rentoutua enemmän. Nauttia. Hypätä spontaanisti järveen, istua hiljaisuudessa ja kuunnella lintujen ja kalojen ääniä. Elää kesää.


Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

maanantai 22. kesäkuuta 2020

Juhannus joka melkein meni pieleen

Tämä juhannus tuntui alkavan vapaapudotuksella alamäkeen. Vietin viime vuonna hauskaa juhannusta porukalla, ja tänä vuonna olisi ollut luvassa mökkijuhannus samojen ihmisten kanssa. Mä olen kuitenkin töissä tätä juhannusaattoa lukuunottamatta, enkä millään olisi ehtinyt lähteä yhtään minnekään kauemmas. Vähän harmitellen seurailin kavereiden päivityksiä kun mielelläni olisin itsekin lähtenyt mukaan, mutta onneksi pystyin kehittelemään kaikkea kivaa juhannustekemistä kaupunkiinkin.

Helpommin sanottu kuin tehty.

Ensin sovin kaverin kanssa, jonka kanssa ei olla pitkään aikaan nähty, että grillattaisiin yhdessä hänen perheensä kanssa. Kaverilla kuitenkin muuttui suunnitelmat, eikä hänkään päätynyt viettämään juhannusta kaupungissa. Ei haittaa, soittelin äidille ja rupesin kehittelemään suunnitelmia. Sovittiin, että vietetään äidin kanssa kesäpäivää rannalla ja mentäisiin siitä kotiin herkuttelemaan. Äiti oli ostanut kalat ja sienet ja vihannekset ja mä odotin innoissani yhteistä päivää. Sovin vielä illasta näkeväni toista kaveria, jonka kanssa voitaisiin jatkaa juhannusjuhlintaa. Aamulla sitten äiti soitti, kertoi sairastuneensa eikä tietenkään voisi tai jaksaisi lähteä minnekään. Tämä jo vähän harmitti, mutta onneksi pystyin sitten laittamaan kaverille viestiä, että ehtisin näkemään jo aikaisemmin. Sitten työkaveri laittoi mulle viestiä. Hän ei ollut varma, pystyisikö hoitamaan iltavuoroaan, ja hetken pelkäsin, että onko mun nyt pakko viettää ainokainen vapaani töissä ja mennä iltavuorosta huomenna aamuun.


Loppujen lopuksi juhannuksesta tulikin aika kiva. Kun sain varmistuksen ettei mua tarvita töissä, lähdettiin kaverin kanssa rannalle nauttimaan kesäpäivästä. Makoiltiin auringossa, höpöteltiin ja otettiin  hetkestä kaikki irti. Ilta grillattiin ja hypittiin trampoliinilla. Viikonloppu menikin sitten taas töissä, ja vaikka seuraavaa vapaapäivällä innolla jo odotankin, oli toi ainokainenkin oikein mukava.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2020

Kesän ensimmäinen mökkiviikonloppu



Mulla oli pitkästä aikaa koko viikonloppu vapaa, ja luonnollisesti otin siitä kaiken ilon irti. Juna vei perjantaina mökille, jossa äiti oli jo vastassa. 

Vuoden ensimmäinen mökkiviikonloppu oli lyhykäisyydessään ihana. Harmaus ja sade ei haitannut, kun nukuin makoisasti (ja heräsin silti ajoissa, työrytmi best!), lueskelin jo kesän toista Poirotia, saunoin, heitin talviturkin (ja kävin hetken päästä uudestaan järvessä just to make sure), herkuttelin supernamilla grilliruoalla ja nautin olostani. Oli ihanaa viettää laatuaikaa äidin kanssa kokkaillessa ja makoillessa, oli ihana päästä kaupunkia pakoon luonnonhelmaan ja hetkeksi irtautua arkimaailmasta. En malta odottaa, että pääsen takaisin. ♡