torstai 12. maaliskuuta 2020

Korona rajoittaa matkustamista ja tapahtumia - saako tervettä ärsyttää?

En olisi kuvitellut, että päädyn tästä isosta K:sta tänne kirjoittamaan, mutta nyt koitti sekin päivä. Viime viikot ja kuukaudet olen itse ollut aika rauhallisin mielin koko koronan suhteen - joo, kyseessä on todellinen uhka maailmalla, mutta itse tauti on vain harvalle vakava eikä Suomessa todettuja tapauksia ollut kuin muutama. Keskityin informaatiotulvassa siihen, ettei paniikkiin ole syytä, että kausi-influenssa tai noro olisivat selkeästi huolestuttavampia tai jopa tappavampia sairauksia, ja että jos jotain kautta kaikesta huolimatta itse tämän viruksen myötä sairastuisinkin, tarkottaisi se mulla yli 80 % todennäköisyydellä lähinnä ehkä tavallista ilkeämpää flunssaa. Suomen kokoisessa maassa tuntui kauhean epätodennäköiseltä saada tartunta tai oireettomana levittää virusta, kun sairastuneita oli vain kourallinen.


Viimeisen vuorokauden aikana koko homma on kääntynyt päälaelleen. Mun suhtautuminen itse sairastumisen suhteen ei ole juurikaan muuttunut, mutta viruksen ja sen aiheuttamien varotoimien seuraukset ovat iskeneet omaankin elämään. Ensin koronasta julistettiin pandemia, sitten Trump kielsi matkustamisen Yhdysvaltoihin Schengen-maista muttei Britanniasta koska eihän siihen olisi varaa. Tänään kaikkea matkustamista on kehotettu välttämään ja suuret yleisötapahtumat kehotettu perumaan. Kiva.

Mulla on takana kiireinen kevät (ja koko lukuvuosi), joka huipentuu seuraavien viikkojen kandirupeamaan. Mulla oli selkeä aikataulu ja tietyt välipyykit, jotka motivoivat mua pysymään aikataulussa. Ensi viikolle meillä on varattuna Tukholman-risteily, hetken hengähdys ennen kolmen viikon ankaraa kandispurttia. Ensimmäinen versio tutkielmasta on tarkoitus saada valmiiksi ja esittelykuntoon 7.4. mennessä, sopivasti ennen samalla viikolla vihdoinkin koittavaa pääsiäistä. Pääsiäispyhät viettäisin tuttuun tapaan leirillä, jolloin nauttisin muutaman päivän irtiotosta kaikista koulupaineista ja vain iloitsisin vuoden suurimmasta juhlasta. Huhtikuun loppupuolisko olisikin sitten vielä omistettu kandin viimeistelyyn, ja kuun loppuun mennessä koko kandivaiheen opinnot olisi ollut tarkoitus saada pakettiin, jotta vapuksi olisin saanut vapain mielin lähteä viikon matkalle Kreikkaan ja siellä juhlistaa purkkiin saatettua suoritusta. Kreikan jälkeen mulla olisikin sitten suoraan alkanut kesätyöt, joiden parissa olisin viettänyt seuraavat neljä kuukautta, kiireisenä mutta ainakin ennakkoon ainakin noiden kahden viikon pätkän verran lomailleena ja rentoutuneena.

Tänään tuo kaikki meni kaivosta alas. Kreikan matka peruttiin, pääsiäisleiri peruttiin. Päivän mittaan olen päivitellyt Viking Linen sivuja lisäohjeistusten toivossa, ainakaan toistaiseksi sellaista saamatta. Pahalta näyttää senkin kannalta. 


Mä ymmärrän nämä varotoimet ja miksi niitä tehdään, ja olen täysin niiden puolella. Musta on hienoa, että näin suuriin toimiin ryhdytään, ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että mieluummin ollaan liian varovaisia, kuin puolihuolimattomuuden takia annettaisiin taudin levitä hallitsemattomiin mittakaavoihin ja uhrattaisiin ihmishenkiä. Mä tiedostan, että vaikka mulle sairastuminen tuskin olisi vakava asia, jollekin toiselle kysymys on ihan toisenlainen. 

Silti ärsyttää ihan suunnattomasti, kun kaikki ne kivoimmat jutut, joita olen koko talven odottanut ja jotka ovat mua motivoineet opiskelujen suhteen kaatuvat täysin kenestäkään riippumattoman syyn seurauksena. Vaikka suuressa mittakaavassa nämä ovatkin pieniä takapakkeja. Vaikka ymmärrän niiden takana olevat syyt ja olen niiden kannalla. Vaikka monen mielestä olenkin itsekäs tässä itsesäälissäni. Silti ärsyttää.

Ja kyllä mä olen sitä mieltä, että mulla on oikeus ärsyyntyä ja harmistua, jos matka, jota olen viikkokaupalla niin innoissani odottanut, josta olisi hyvin mahdollisesti tullut yksi elämäni kivoimmista matkoista, peruuntuu. Samoin pääsiäisleirin suhteen, mä olen odottanut pääsiäistä viime pääsiäisestä asti ja tuo leiri on mulle yksi vuoden kohokohdista. Matkoja tulee lisää ja leirejä myös, mutta just nyt se ei ihan hirveästi mua ilahduta.


Mun pitäisi tänään lukea ahkerasti vielä huomiseen (kandiopintojen viimeiseen) tenttiin, mutta jostain syystä ei just nyt hirveästi nappaa. Sen sijaan kirjoitin tämän tekstin, ja tein vankan suunnitelman seuraavaksi lähteä kauppaan ostamaan suklaata ja leipomoon ostamaan pullaa (jos olisi Arnolds jossain matkan varrella niin hasselpähkinädonitsi tekisi kyllä terää, ehkä huomenna sitten). Sitten katson muutaman jakson Housea ja ehkä laitan ruoaksi ranskalaisia. Illalla sitten ehkä vielä jaksan sokeriövereiden voimalla kertailla.

Ja vaikka itsesäälissä vellominen on kieltämättä yksi mun lempiajanvietteistäni, on mun pakko myöntää, että tämän tekstin kirjoittaminen ja teidän kanssa yhdessä harmistelu Instagramin yksityisviestien kautta jo helpotti huomattavasti. Ärsyttääää, mutta onneksi matkoja tulee lisää ja leirejä tulee lisää, kivoja asioita tulee lisää ja tämä poikkeustila on onneksi vain hetkellistä. 

Jakakaa ihmeessä kommentteihin, miten korona on teidän elämäänne vaikuttanut, ja surkutellaan yhdessä. Niin ja peskää käsiä, älkää aivastako käsiinne, pysykää turvassa ♥️

Elli ehti jo tänään kirjoittaa aiheesta vähän eri näkökulmasta. Paljon oli kuitenkin samoja ajatuksia kuin mullakin, suosittelen lukaisemaan!

Liity lukijaksi tästä!
Seuraa Facebookissa, Instagramissa (sannalovesfood), vlogi-YouTubessamusa-YouTubessa ja Snapchatissa (sannapannari)

2 kommenttia:

  1. Meidän pienessä perheessätää korona ei ole vaikuttanut mitenkään. Ja ymmärrän todella hyvin ärsyyntymisesi lomasuunnitelmien kaatumiseen. Itseänikin ärsyttäisi toosi paljon.

    Toki sitä miettii, että miten sitten, jos esim lapsen koulu suljetaan kahdeksi vkoksi tämän takia, niin itse on sitten ihan pakko olla töistä pois, kun mm en halua sairastuttaa itse vanhuksia ja en todellakaan voi jättää useammaksi tunniksi erityslasta kotiin yksin.

    Mutta vain aika näyttää et miten käy, ja mekin ollaan perus terveitä ihmisiä, niin sen puoleen ei ole huolta. Mutta toki sitä miettii, kun lähipiirissä on riskiryhmään kuuluvia henkilöitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on kyllä niin paljon tuollaisia "miten sitten" -mahdollisuuksia, ja tämän postauksenkin kirjoittamisen jälkeen on tullut paljon lisää muutoksia. Todennäköisyys omaan tai läheisten sairastumiseen on kuitenkin todella pieni, että liikaa ei kannata tästä ahdistua, vaikka nämä yleiset hygieniakäytänteet onkin hyvä pitää mielessä (ja käsien huolellista pesua pitää yllä muutenkin kuin epidemia-aikaan!)

      Poista