sunnuntai 21. helmikuuta 2021

Lukio vs. yliopisto

Mulla ei ole koskaan ollut samassa taloudessa isompia sisaruksia tai muita, joiden koulupolkua olisin päässyt lähietäisyydeltä seuraamaan. Siispä kun aloitin peruskoulun, en tiennyt yhtään mitä odottaa. Kun siirryin yläasteelle, en tiennyt mitä odottaa. Kun aloitin lukion, ei mulla ollut aavistustakaan, mitä mulla on edessä. Ja kun pääsin yliopistoon, lähdin kohti suurta tuntematonta.

Ja niin on ehkä ollut teidänkin kohdalla, varsinkin tämän viimeisen kohdalla. Mun korvaan ainakin yliopisto on kuulostanut aina niin sivistyneeltä, korkeatasoiselta ja mahtipontiselta, ja musta oli todella outoa kuvitella itseäni, pientä keskenkasvuista itseäni yliopistoon. Ja siis kyllä se edelleen siltä välillä tuntuu. Samalla kuitenkin yliopisto on monella tapaa ihan jotain muuta kuin olin odottanut tai kuvitellut.

Mulla on nyt kolme ja puoli vuotta takana yliopistoarkea, ja siitä vuoden verran etäopetusta. Siis apua, kauemmin kuin koko lukioaika yhteensä! Aika hyvin on siis tullut tutuksi, millaista elämä yliopisto-opiskelijana on. Tämä siis meillä ja mun opinnoissa, monesti olen kuullut muiden alojen opiskelijoita ihan päinvastaisia kokemuksia! Tässä kuitenkin mun kokemuksia, miten lukio-opiskelu ja yliopisto-opiskelu eroavat toisistaan.

Huomautus: Postaus perustuu tositapahtumiin.

LUKIO: Seitsemän kurssia jaksossa on ihan perus, samoin kuin kahdeksan tunnin koulupäivät perättäisiä oppitunteja. Illat sitten kotona ahkerasti läksyjen parissa.

YLIOPISTO: Yliopiston ekana syksynä viron ope kauhisteli, kun meillä oli kuusi kurssia samaan aikaan. On mulla toisaalta nytkin, mutta ensi periodissa neljä ja vuosi sitten tähän aikaan vain yksi. Luentoja on tavallisesti yksi tai kaksi päivässä, hirmupäivinä saattaa olla kolme putkeen ja joskus ei ollenkaan. Varsinainen opiskelu painottuukin sitten sille niin kutsutulle vapaa-ajalle, eikä silloin tekeminen ihan heti lopu.


LUKIO: Oppitunnit on pitkiä, hommaa on paljon, kirjoitukset tulee ja stressitasot kasvaa. Nyt kuitenkin pitää kestää, sellaista lukio on eikä tänne nukkumaan ole tultu. Muistiin palaa opettajan huomautus yläasteella: oppitunti kestää 60 minuuttia, josta opetusta on vähintään 45 minuuttia. Heh.

YLIOPISTO: Toki yliopisto on äärimmäisen rankkaa ja hommaa on paljon. Monilla kursseilla opettajat alkavat jossain vaiheessa kuitenkin voivottelemaan, miten meillä opiskelijoilla on paljon luentoja ja miten opettajat tietävät, miten rankkaa meidän arki on, joten he yrittävät keventää kursseja ja niiden suorituksia kaikin mahdollisin tavoin. Ja seuraavaan hengenvetoon luonnollisesti määräävät kahdeksansivuisia esseitä.


LUKIO: Oppitunnit alkavat pääsääntöisesti kahdeksalta aamulla, joinakin päivinä ehkä vähän myöhemmin. Parasta, jos aamulla saa nukkua yli seitsemään.

YLIOPISTO: Kurssin vetäjä pyytää ensimmäisellä luennolla vuolaasti anteeksi sitä, miten kurssin luennot alkavat jo 9.15 ja yrittää tsempata kaikkia jaksamaan saapua paikalle niinkin aikaisin aamulla.

LUKIO: "No tämähän on teille entuudestaan tuttua asiaa kun tämä on jo ala-asteella käyty, turha siis jäädä sitä sen kummemmin vatvomaan vaan siirrytään eteenpäin."

YLIOPISTO: "Juu, kyllähän tästä aiheesta oli kokonainen kurssi silloin perusopinnoissa, mutta on varmaan ihan hyvä, että kerrataan näitä asioita tässä toisen kurssin verran, kun varmasti on paljon päässyt unohtumaan."


LUKIO: Matikan opettaja käski heittämään välitunnilla ostetun mutakakun roskiin, koska tunnilla ei saa syödä.

YLIOPISTO: Pidätän hengitystä, kun viereisessä pöydässä istuva opiskelija syö luennolla maailman haisevinta lounastaan ja nuolee ruokailunsa päätteeksi sormensa puhtaaksi. Nolona sitten pudistelen päätä, kun opettaja kysyy, onko mulla kaikki okei :D Toki lukiokohtaan lisäyksenä, kaikki opettajat eivät olleet yhtä tiukkoja ja monet kävivät lähikaupasta hakemassa välipalanuudeleita. Niiden haju ei onneksi saanut kuitenkaan kakomaan.


LUKIO: Jakso päättyy, tulee koeviikko ja kuudesta seitsemään tenttiä yhteen syssyyn. Onnea on, jos jakson aikana on ollut esimerkiksi luovan kirjoittamisen kaltainen kurssi, jossa ei ole loppukoetta laisinkaan.

YLIOPISTO: Tentti? Ai mikä tentti? Haha, ai sellaisiakin on vielä olemassa. Ekana syksynä oli kuusi tenttiä, ekana keväänä ehkä kolme. Viimeisen vuoden aikana lopputenttejä on ollut ehkä yksi. Sanokaa tervetuloa esseille, kotitenteille ja niille helvetin oppimispäiväkirjoille. 

LUKIO: Vuodessa on viisi jaksoa, jaksossa ne kuusi kurssia, jokaiselle kurssille ostetaan uudet kirjat. Tili kevenee, avaamattomat kirjat myydään eteenpäin suurella tappiolla ja minimaalinen opintotuki nauraa tilillä päin naamaa.

YLIOPISTO: Opinnot ovat jo neljännessä keväässä ja ostin hiljattain neljännen oppikirjani koko opiskeluaikana. Ja siis tätäkään ei olisi ollut ihan pakko ostaa, helpottaa hommaa vaan huomattavasti. Näistä neljästä kirjasta kolme on ollut kielten tehtäväkirjoja. Muilla kursseilla mitä ei netistä löydy, opettaja skannaa ja lataa Moodleen luettavaksi. Ja onneksi on myös yliopiston kirjasto, josta yleensä löytyy aika hyvin kaikki tarvittava. Tähän lisäksi pitää mainita se fakta, että puolet kurssimateriaaleista on yleensä opettajan itsensä kirjoittamia.


LUKIO: Pakko on opiskella kaikkea ja vähän päälle. Toki paljon jo tässä vaiheessa pystyy omia opintojaan muokkaamaan omien kiinnostusten ja tulevaisuudensuunnitelmien mukaan. Silti sun oletetaan hallitsevan vähän jokaista ainetta.

YLIOPISTO: Etukäteen tuntui ihan hassulta mennä opiskelemaan vain yhtä ainetta, mutta enää en voisi kuvitellakaan olevan toisin! Sitä uppoutuu niin täysin oman alansa opintoihin, ettei sitä edes tajua, ettei kaikki opiskele lingvisteiksi eikä kaikki oikeasti pyöri pelkän kielen ympärillä. Samalla on ihanaa vaihtelua välillä piipahtaa jonkun muun alan kursseilla ja hämmästellä alojen välisiä eroavaisuuksia.


LUKIO: Raskasta arkea tasapainottaa onneksi mukavat lomat: viikko syksyllä (vai oliko se sittenkin pari päivää?), pari viikkoa jouluna, viikko keväällä ja kahden ja puolen kuukauden kesäloma. Toki opintojen loppupuolella lomat kuluivat pitkälti kirjoituksiin lukemiseen, mutta ei ainakaan tarvinnut istua oppitunneilla.

YLIOPISTO: Välillä olen laskeskellut, että yliopistossa on melkein puolet vuodesta lomaa. Joululoma kestää kuukauden ja syksyn ja kevään perioditauot viikon kumpainenkin. Toki nuo ovat teknisesti ottaen tenttiviikkoja, mutta harvemmin mulla kauheasti ohjelmaa perioditauoille osuu, joten entisessä elämässä nuo taukoviikot kuluivatkin reissussa. Pääsiäisenä on vielä viikon vapaa ennen ihanaa neljän kuukauden kesälomaa!

Voi vitsi, olen ihan varma, että unohdin jonkun kohdan tästä. Aika hyvin tässä kumminkin tuli eroavaisuuksia lueteltua! Kaiken kaikkiaan mun mittarissa yliopisto vie lukion ihan kuusnolla, ja vaikka yliopisto-opiskelu on monta kertaa tullut kirottua alimpaan helvettiin, kyllä mä tän valitsisin lukion yli ihan milloin tahansa. Samalla huomaa, miten tottunut yliopistoelämään ja -sanastoon jo olen, oli ihan supervaikea yhtäkkiä puhua kokeista, jaksoista ja oppitunneista, kun on niin tottunut tentteihin, periodeihin ja luentoihin. Ja tiedän myös, että joku vetää herneen nenään, kun puhun yliopiston kohdalla opettajista, mutta mua ei oikeasti kiinnosta, en osaa sanoa paremmin ja tällä tulee harvinaisen hyvin viesti selväksi.

Kanssayliopisto-opiskelijat (nykyiset tahi entiset), mitä lisäisit listaan? Mikä on sulla eri tavalla? Lukiolaiset, mikä kohta yllätti eniten?

Lue myös:

"Ai mitä sä opiskelet?"

Etäopiskelijan my day

Etäopiskelun rutiinit

Liity lukijaksi tästä!

5 kommenttia:

  1. Voin ainakin itse humanistina allekirjoittaa näistä kaiken! Varsinkin tuon suhtautumisen aamuluentoihin; 5,5 vuoden opintojen aikana vain muutama kurssi on ollut aamukasin luentoja, nekin kielikeskuksen puolelta. Usein humpan sisällä tapaamisia sopiessa saan toiveen, ettei mielellään ennen aamukymppiä mitään :D

    Lisäisin omalta kohdalta listaan sen, että monilla kursseilla on monta eri suoritustapaa: itse välttelen kirjatenttejä ja teen mieluummin just oppimispäiväkirjoja ja esseitä. Varsinkin musikologian puolella on ollut mielenkiintoista käydä kursseja, koska lopputyöt ovat olleet juurikin esseitä/esitelmiä itse valitusta aiheesta kurssin puitteissa.

    En kyllä itsekään vaihtaisi enää lukioon, mutta oon huomannut haikailevani välillä lukio-opintojen monipuolisuuteen, selkeyteen ja "helppouteen". Kun valmistuminen odottaa nurkan takana, oon alkanut kyseenalaistaa omia sivuaineita ja omaa osaamista muutenkin. Yliopistossa kun ei riitä vain kurssien läpipääsy, vaan pitäisi myös verkostoitua, kartuttaa omaa osaamista ja rakentaa omaa asiantuntijaidentiteettiä. Onneksi löytyy urasuunnittelukursseja, amanuenssi ja opintopsykologi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha mahtavaa että kuulostaa tutulta! Ja joo, vaikka esseet omalla tavallaan ovat ihan yhtä lailla puuduttavia, en mä enää varmaan edes osaisi tehdä tenttejä, tuntuu niin vieraalta!

      Toi on kyllä totta, että yliopistossa on ihan eri tavalla täysin omillaan lukioon verrattuna. Nyt kun aloitin maisterivaiheen opinnot, oli mulla yhteensä neljä pakollista kurssia, kaikki muu oli täysin sen mukaan, mitä kiinnostaa tehdä. Siitä oli todella vaikea lähteä luovimaan ja ilmottautumaan kursseille, kun ei yhtään hahmottanut, että mitä pitäisi tehdä.

      Poista
  2. Ihan mahtavia huomioita! Voin jo näinkin lyhyen yliopistourani avulla allekirjoittaa nämä kaikki :) Erityisen ihanaa opettajissa on just tuo, että he ymmärtävät opintojen rankkuuden ja voivottelevat aikasia aamuja :D Meillä aikaisimmat luennot alkavat kuitenkin jo 8.15, mutta etäaikana nekään eivät ole aivan ylitsepääsemättömiä, kun ei tarvitse raahautua mihinkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja jep, toki opettajia mahtuu ihan laidasta laitaan, mutta iso osa on ihanan rentoja ja helposti lähestyttäviä, eivätkä ota sellaista pelottavan korkeaa auktoriteettiasemaa. Ja voih, mulla on koko yliopistoaikana tainnut olla yksi kurssi, jossa osa luennoista alkoi kai 8.30. Onneksi ei tarvitse sellaista enää jaksaa, 12 vuotta peruskoulussa ja lukiossa oli ihan tarpeeksi!

      Poista
  3. Mulla on ehkä puolet näistä samalla tavalla ja puolet ainakin osittain eri tavalla, mut niinhän se on, että käytännöt voivat samassa yliopistossakin vaihdella eri alojen välillä. Kurssikirja- ja tenttikohtiin samaistuin, mutta esimerkiksi yliopiston lomat ovat itselläni harvoin oikeasti lomia (paitsi kesällä). Toki teen usein töitä perioditauoilla, mutta myös opiskelutehtäviä tuntuu aina jäävän lyhyemmille lomille ja joululomastakin menee itsellä lähes aina viikko tai pari johonkin esseeseen, jota en ole ehtinyt tehdä muiden opintojen ohessa tmv. Lisäisin itse listaan, että siinä missä lukiossa vielä muistutetaan tulevista tehtävistä ja deadlineista ja ainakin yritetään sumplia aikataulut niin että ne eivät menisi muiden kurssien kanssa päällekkäin niin yliopistossa on noiden asioiden kanssa jäänyt oman kokemukseni pohjalta oman onnensa nojaan. Kalenterille on todellakin käyttöä kun yrittää muistaa kaiken ja aikatauluttaa asiat edes jollain tasolla järkevästi 😅

    VastaaPoista